Tällä viikolla Suomessa vietetään Adoption ilon -viikkoa – kansainvälisten adoptioiden määrät olleet dramaattisessa laskussa

Perheet: Adoptiossa lapsi saa toisen mahdolli-suuden perheeseen.

Jenny Nyman Adoptioperheet ry:stä korostaa adoption tärkeyttä. – On aina hyvä asia, kun lapsi saa uuden mahdollisuuden perheeseen ja lasta kaipaava perhe lapsen. -

Mia Lagström

Tällä viikolla Suomessa vietetään Adoption ilo -viikkoa ja 13.3. järjestettävää Adoptoitujen päivää.

– Adoption ilo -viikko sai alkunsa viitisen vuotta sitten adoptoitujen ja heidän perheidensä toiveesta. Adoptoitujen päivää on vietetty vuodesta 2013, toiminnanjohtaja Jenny Nyman Adoptioperheet ry:stä kertoo.

Teemaviikolla ja teemapäivällä halutaan tuoda esille Nymanin mukaan ennen kaikkea adoption lopputulos. Adoptiosta nostetaan usein julkisuudessa esille adoption pitkät odotusajat ja hankaluudet. Tärkeämpää olisi korostaa, että adoptio on yksi perheytymisen muoto, joka koskee tavallisia perheitä, jotka elävät tavallista perhearkea.

– Adoptio tuottaa paljon iloa perheille ja on erittäin tärkeä ja arvokas asia. Se yhdistää perhettä tarvitsevan lapsen ja lasta toivovan perheen. Lapsi saa toisen mahdollisuuden perheeseen.

Nymanin mukaan uusia adoptiohakijoita tarvitaan. Kansainvälisten adoptioiden määrät ovat olleet viime vuosina dramaattisessa laskussa. Vuonna 2004 ja 2005 ulkomailta adoptoitiin Suomeen noin 600 lasta. Vuonna 2019 ulkomailta adoptoituja oli Valviran mukaan enää 67. Kotimaisten adoptioiden määrä on pysynyt jo vuosia samoissa eli noin 30–50 adoptiota vuosittain.

Osin määrän laskua selittävät Nymanin mukaan sinänsä positiiviset asiat. Kohdemaiden lastensuojelullinen tilanne on parantunut huomattavasti: lapsia annetaan vähemmän adoptioon ja lapset saavat useammin uuden kodin synnyinmaastaan.

Adoptioiden vähenemiseen saattaa vaikuttaa Nymanin mukaan myös, että nykyään perheydytään myöhemmin, lapsettomuushoidot ovat kehittyneet, myös vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt.

– Mielikuvat adoption hankaluudesta saattavat myös vaikuttaa adoptiohalukkuuteen.

Neuvonta vie toki oman aikansa ja tiettyjen säädösten pitää täyttyä. Prosessi on kuitenkin aina yksilöllinen. Kotimaan adoption odotusajat ovat yleensä pidemmät kuin ulkomaisen adoption odotusajat. Adoption odotusaikoihin vaikuttavat myös muun muassa lapsen ikä ja mistä maasta adoptoidaan.

– Viime vuonna Suomeen adoptoitiin selvästi eniten lapsia Etelä-Afrikasta ja Thaimaasta. Suurin osa adoptoiduista lapsista on taaperoita ja leikki-ikäisiä.

Adoptiovanhemmaksi tullakseen ei tarvitse olla superihminen. On kuitenkin tärkeää, että arki ja toimeentulo ovat vakaata, jotta pystyy takaamaan lapselle turvallisen kasvuympäristön. Vanhemmalla tai vanhemmilla täytyy olla voimavaroja.

Adoptiolapset ovat kaikki traumataustaisia, joilla on ainakin yksi hylkäämiskokemus. Heillä saattaa olla erityistarpeita.

Nymanin mukaan on tärkeää, että adoptiohakijoita on paljon, jotta lapselle löydetään juuri sopiva perhe.

– Toivonkin, että mahdollisimman moni adoptiota harkitseva hakeutuisi rohkeasti adoptioneuvontaan. Neuvonnan aloittaminen ei vielä sido mihinkään. Sen aikana voi rauhassa miettiä, onko adoptio itselle sopiva tapa perheytyä.

Adoption ilo -viikko

Adoption ilo -viikkoa vietetään Suomessa 8.–14.3.

Adoption ilo -viikko kehitettiin adoptoitujen päivän 13.3. ympärille muistuttamaan adoptioarjen iloisista hetkistä. Suomessa arvioidaan olevan noin 30 000 adoptoitua, joten asia koskettaa tuhansia perheitä.

Kampanjan tarkoituksena on tuoda esille, että elämä adoptioperheissä on samanlaista elämää kuin muissakin perheissä iloineen ja suruineen.

Lisää tietoa www.adoptioperheet.fi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut