Helmi–maaliskuu on hyvää aikaa kuulla pöllön huhuilua – pesimäaikaan naaraat saattavat olla aggressiivisia

Linnut: Hyvinkään ja Riihimäen seuduilla voi nähdä lehto-, viiru-, varpus- ja sarvipöllöjä sekä huuhkajia.

Lehtopöllöjä asustaa useita Alasjärven ympäristössä ja Suruttoman rannassa. – Lehtopöllöt vaihtavat mielellään pesintäpönttöä muutaman vuoden välein, Matti Aaltonen BirdLife Kanta-Hämeestä kertoo. Aaltonen on vienyt pöllönpönttöjä metsiin jo 30 vuoden ajan. Mia Lagström

Mia Lagström

Ennen muinoin pöllöjä pidettiin paholaisen lintuina. Tervakoskelainen Matti Aaltonen BirdLife Kanta-Hämeestä veikkailee, että uskomuksen takana on pöllön salaperäisyys.

– Pöllön huhuilu yöaikaan voi olla aavemaista, ja onhan se aika hurjan näköinen suurine silmineen.

Pöllöt liikkuvat enimmäkseen hämärässä. Poikkeuksena on pesimäaika, jolloin ne hakevat ravintoa myös päiväsaikaan.

Kovin aktiivisesti Aaltonen ei lähtisi pöllöjä pesimäaikana etsimään. Pöllöjen pöntötkin sijoitetaan kauemmaksi yleisiltä kulkureiteiltä.

– Pesimäaikaan naaraspöllöt saattavat olla aggressiivisia ja käydä jopa ihmisen kimppuun.

Aaltosen mukaan pöllöt ovat kiehtovia otuksia. Isoiksi linnuiksi ne lentävät lähes äänettömästi.

Pöllön korvat ovat eri korkeudella.

Syynä ovat niiden erikoiset sulat, jotka on kuin tehty saalistukseen.

– Siiven reuna on hapsumainen, joten ilmavirta ei ota niihin kiinni. Siksi siiven läpsäisyä ei kuule.

Erikoista on myös pöllön lähes 270 astetta kumpaankin suuntaan pyörähtävä pää.

– Pöllön korvat ovat eri korkeudella. Näin ne pystyvät tarkkaan havainnoimaan, missä niiden saalis liikkuu. Ne kuulevat myyrän jopa paksun lumihangen alta.

Hyvinkään ja Riihimäen seuduilla voi nähdä lehto-, viiru-, varpus- ja sarvipöllöjä sekä huuhkajia.

Helmipöllö, joka oli kymmenen vuotta sitten yleisin pöllölaji, on kadonnut alueelta lähes kokonaan.

– Varpuspöllöjäkään emme ole rengastaneet kolmeen vuoteen. Varpuspöllön voi kuitenkin kuulla viheltelevän soidinaikana.

Pöllöt kärsivät hakkuualueista ja sitä kautta metsien sirpaloitumisesta. Myös myyrävuodet vaikuttavat pöllökantoihin.

– Pöllöä pidetään älykkäänä lintuna ja sitä se myös on. Jos on huono myyrävuosi, saattaa se jättää hautomatta munat kokonaan, koska se tietää, ettei poikasille ole ravintoa.

Pöllöt pesivät maaliskuussa. Ne saavat noin kolme poikasta, jotka kuoriutuvat huhtikuussa.

Vanhemmat jatkavat poikasten ruokintaa läpi kesän, vaikka ne ovat lentäneet pesästä.

– Moni pöllön poikasista kuolee ensimmäisenä talvenaan.

Pöllöt ovat hyötyeläimiä, sillä ne pitävät metsien myyräkannat kurissa.

Aaltonen on asentanut yhdessä rengastaja Timo Larmin kanssa noin 150 pönttöä lähimetsiin Lopelle, Janakkalaan, Renkoon.

– Pönttöjä tarvitaan, sillä lahopuut, joissa pöllöt luonnostaan pesivät, ei enää juuri ole.

Missä pöllöjä voi sitten nähdä ja kuulla? Riihimäellä Aaltonen suosittelee suuntaamaan Paalijärven ja Hirvijärven metsäisiin maastoihin.

– Lehtopöllöjen huhuilua kuulee parhaiten helmi–maaliskuuiltoina hämärän laskiessa ja toisen kerran yhdeksän, kymmenen aikaan. Kovina pakkasöinä ne ovat hiljaa.

Linnut

Useita pöllölajeja

Hyvinkäällä esiintyy eniten lehtopöllöä maaseudun kartanoiden ja taajamien tuntumassa.

Huuhkaja pesii vähälukuisena sorakuoppien ja kalliorinteiden tarjoamilla sopivilla pesimäpaikoilla.

Sarvipöllö pesii ajoittain hyvin runsaana peltomaiden väliin jäävissä metsäsaarekkeissa.

Viirupöllö pesii vähälukuisena Hyvinkään, Mäntsälän ja Tuusulan takamailla.

Helmipöllö on vähentynyt rajusti ja pesii vain hyvinä myyrävuosina, silloinkin parimäärä jää alle 5:een.

Lähde: Apus ry

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut