Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kalevalan tarinat vastaavat mitä tahansa Netflix-sarjaa

Kansalliseepoksessa riittää kiinnostavia henkilöhahmoja ja mielenkiintoisia juonenkäänteitä.

Susanna Eriksson antaa ison arvon Elias Lönnrotille, joka teki valtavan työn Kalevalaa kootessaan. - Kalevan muoto on äärimmäisen hieno. Kun oivaltaa nelipolvisen trokeen idean, pystyy nauttimaan myös Kalevalan kielestä. Mia Lagström

Mia Lagström

Sunnuntaina vietetään Kalevalan päivää. Mielikuvat kansalliseepoksestamme taitavat olla nykyaikana hieman pölyttyneitä.

Twitterissäkin on käyty keskustelua, miksi lukea Kalevalaa? Onko sillä enää mitään annettavaa nykyihmiselle?

Hyvinkään lukion äidinkielenlehtori Susanna Eriksson paljastuu intohimoiseksi Kalevalan ystäväksi ja Elias Lönnrot -faniksi.

– Kalevalan merkitystä ei voida liiaksi korostaa. Suomalaisten pitäisi arvostaa myös Elias Lönnrotia ehdottomasti enemmän. Hän oli laajasti sivistynyt, älykäs, humaani, eloisa, seurallinen ja huumorintajuinen ihminen.

Lönnrot kehitti suomen kielen sanoja ja rikastutti näin suomen kieltä. Hän oli myös lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.

– Koko elämäntyöllään hän rikastutti kansakuntaamme.

Ehkä annamme muodon vieraannuttaa meitä liikaa.

Sen sijaan, että tiedämme tarkkaan, mistä Kalevala kertoo, olisikin meidän syytä tietää, mihin tarkoitukseen Kalevala tehtiin ja mihin tarpeisiin se aikoinaan vastasi.

– Kun Kalevala koottiin, otimme kansakuntana ensimmäisiä askeleita pyrkien sivistysvaltioiden joukkoon. Kalevalan tärkein tehtävä oli rakentaa kansallista identiteettiä.

Kalevalalla oli myös suuri merkitys suomen kielen kehityksen kannalta.

Siihen aikaan käytiin vilkasta keskustelua siitä, tulisiko suomen virallisen kielen edustaa itäistä vai läntistä murretta. Kalevala tarjosi kompromissin ja konsensuksen.

Vaikka aika on nyt toinen, on Kalevalla annettavaa myös tämän päivän ihmisille.

– Ehkä annamme muodon vieraannuttaa meitä liikaa. Pitäisi lähteä rohkeammin muodon taakse itse tarinoihin, jotka vastaavat mitä tahansa tämän päivän Netflix-sarjaa. Kalevalassa on paljon kiinnostavia henkilöhahmoja ja mielenkiintoisia juonenkäänteitä.

Kalevala kertoo rakkaudesta, intohimosta, vihasta, kostosta, vallasta.

Kaikesta siitä, mistä myös nykykulttuuri ihmisille puhuu. Se kertoo ihmisyydestä, inhimillisyydestä, ihmisenä olemisesta.

– Ajatellaan vaikka Väinämöistä. Ikääntyvä, rikas mies on etsinyt koko ikänsä elämänsä naista. Kun hän vihdoin naisen löytää, tappaa tämä mieluummin itsensä, kun lähtee vanhan miehen puolisoksi. Vaikka on rikas, kuuluisa ja omaa valtaa, voi silti olla jollain elämänalueelle haavoittuva ja heikko.

Erikssonin mukaan Kalevalassa on jotain hyvin lohduttavaa.

– Kalevalan myötä ymmärtää, että ihmisenä oleminen ei ole ollut koskaan helppoa. Se antaa meille toivoa, että maailma ei lopu, vaikka kauheita asioita tapahtuu.

Kalevala tarjoaa pienen kurkistusreiän, millaista oli olla suomalainen ennen.

– Se auttaa meitä ymmärtämään myös nykyisyyttä ja itseämme, miksi olemme tällaisia kuin olemme.

Eriksson soisi ihmisten antavan enemmän arvoa Kalevalan lisäksi Kantelettaren runoille.

– Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä mittavasta työstä, joka aikoinaan tehtiin runojen keräämiseksi ennen kuin ne hävisivät kansakuntamme muistista.

Kalevala

Nykyinen versio vuodelta 1849

Kalevalan käsikirjoitus valmistui alkuvuodesta 1835. Esipuheensa Elias Lönnrot päiväsi 28. helmikuuta 1835. Päivää vietetään nykyisin Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä.

Runoaineiston yhä karttuessa Lönnrot alkoi työstää Kalevalasta uutta, laajempaa versiota.

Tämä vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala on se, jota suomalaiset ovat tottuneet kansalliseepoksenaan lukemaan.

Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut