Hollantilaisissa ja suomalaisissa on samaa – "miellän Pohjois- ja Etelä-Euroopan rajan Belgian kohdalle"

Esikoisteos: Liisa Rauhakoski julkaisi kirjan elämästään Alankomaissa.

Liisa Rauhakoski kertoo kirjassaan elämästään Hollannissa. - Hollannin kieli kuulostaa muunmaalaisen korvaan mahdottomalta. Jos osaa englantia, saksaa tai ruotsia, ei kieliopin rakenne ja sanasto ole kuitenkaan mahdotonta. Liisa Rauhakoski

Mia Lagström

Hyvinkääläislähtöisen Liisa Rauhakosken tuore esikoisteos on hauska ja viihdyttävä tarina siitä, millaista suomalaisen elämä ja arki Hollannissa on.

– Kirjoittaminen on intohimoni. Nautin siitä, kun saan muokata tekstiä niin, että lukija mahdollisesti hymähtää.

Rauhakoski on tullut tunnetuksi Hollanninhippiäinen-blogistaan, jota hän on pitänyt vuodesta 2017.

– Muutin opiskeluaikoinani poikaystäväni luo Saksaan, jossa jatkoin Helsingin yliopistossa aloittamiani saksan kielen opintoja. Maisteriksi valmistumisen jälkeen vuonna 2001, muutin melko sattumalta Hollannin puolelle asumaan. Juurruin tänne työelämään, ja nykyinen mieheni on hollantilainen.

Hollanti on vastannut Rauhakosken mukaan pitkälti hänen odotuksiaan. Hollantia pidetään kulttuuriltaan ja yhteiskunnaltaan melko ”skandinaavisena”, ja sitä se hänen mukaansa onkin.

– Miellän Pohjois- ja Etelä-Euroopan rajan Belgian kohdalle. Belgiassa alkaa jo olla etelämaalainen tuntu, mitä vahvistavat ranskankieliset alueet. Arkkitehtuuri ja meininki ovat siellä erilaista kuin Hollannissa. Voisi sanoa, että jonkinlainen rähjäisyys ja etelän luovan kaaos vs. pohjoinen järjestelmällisyys ja katukuvan siisteys.

Ruokakaupat ovat täällä pieniä verrattuna Suomen hypermarketteihin.

Venray, jossa Rauhakoski tällä hetkellä asuu, on suunnilleen Hyvinkään kokoinen kaupunki. Pikkukaupungin meno on melko samanlaista ja rauhallista.

– Suomessa tosin suositaan isoja ostoskeskuksia. Täällä ei mitään Willan tapaista näy. Keskustassa on erikseen kivijalkaliikkeinä lihakauppa, kalakauppa, leipomo ja vihanneskauppa. Ruokakaupat ovat täällä pieniä verrattuna Suomen hypermarketteihin.

Valtaosa Hollannista on maatalouden käytössä. Oikeaa luontoa on maasta hankala löytää. Iso osa Hollannista on myös tasaista.

– Ei ylämäkeä, ei alamäkeä. Talven ainoana lumipäivänä lapset saavat tosissaan etsiä puistoista metrin korkuista vallia, josta laskea mäkeä, Rauhakoski kuvailee.

Suomesta Rauhakoski kertoo kaipaavansa kunnon lumitalvea, hankea ja pakkasta.

– Jos tänne sataa pienikin räntäkerros, menen ehdottomasti iloissani loskakökkäreisiin hyppimään. Hollannin talvi on pilkkopimeä, sateinen ja tuulinen. Aikainen kevät ja pitkään syksylle kestävä lämpö kompensoivat onneksi talven surkeutta.

Hollantilaisia pidetään suorapuheisina niin hyvässä kuin pahassa. Suomalaiselle tämä ei ole kovin uutta.

– Emme mekään ole kiertelyn ja loputtomien kohteliaisuuksien kulttuuri. Toisaalta Hollannissa jutellaan enemmän spontaanisti tuntemattomien ja puolituttujen kanssa.

Rauhakoski kertoo yhtyvänsä myös siihen mielipiteeseen, että hollantilaiset näyttävät katukuvassa aika ”taviksilta”.

Hollantilaiset eivät pynttäydy ja hienostele. Toisaalta käytännöllistä hollantilaisten pukeutuminen ei ole suomalaisiin verrattuna. Suomalainen ottaa tosissaan säätilat huomioon.

– Itseään hollantilaiset kuvailevat säästäväiseksi kansaksi, joka valittaa suureen ääneen ihan kaikesta, vaikka asiat olisivat kuinka hyvin. Tämä on tuttua myös meille suomalaisille.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut