3,6 miljoonaa metriä kallioperänäytteitä Lopella – mutta mistä löytyy syvimmällä sijaitseva sauna?

Tutkimus: Geologian tutkimuskeskus Lopella herättää uteliaisuutta.

Kairasydänarkisto on sijainnut Lopella vuodesta 1974. – Paikallisille tiedoksi, että keväällä meillä aukeaa työpaikka. Tiedotamme siitä myöhemmin, Tauno Rautio kertoo. Geologian tutkimuskeskuksen kairasydänarkisto palvelee kaikkia tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita arkiston kallioperänäytteistä. Mia Lagström

Mia Lagström

Kapealla metsätiellä Lopen Läyliäisissä on kyltti, joka johdattaa Geologian tutkimuskeskukseen.

– Moni on ihmetellyt, mikä paikka tämä on; täällä on paljon suuria halleja, mutta ketään ei näy missään, ryhmäpäällikkö Tauno Rautio naurahtaa.

Espoossa päätoimipaikkaansa pitävän Geologian tutkimuskeskuksen kairasydänarkisto on sijainnut Lopella vuodesta 1974.

Kymmenessä valtavassa hallissa on 3,6 miljoonaa metriä kallionäytteitä eli kairasydämiä, yli 2 miljoonaa maaperänäytettä ja satoja tuhansia nyrkkinäytteitä Suomen kallioperästä.

Kaikki Suomessa tehtyjen kallioperätutkimusten tutkimustulokset ja näytteet päätyvät kairasydänarkistoon, mikäli tutkimus ei johda mihinkään käytännön toimiin, kuten kaivoksen perustamiseen.

– Näin tutkimusmateriaali on meillä säilössä, jos joku tutkija haluaa tulevaisuudessa palata tutkimuksen pariin. Koskaan ei tiedä, mikä metalli nousee 20 vuoden päästä arvokkaaksi, Rautio kertoo.

Geologian tutkimuskeskus palvelee muun muassa kalliorakentamista ja kaivosteollisuutta.

– Kallionäytteiden avulla voidaan muun muassa selvittää, soveltuuko kallioperä rakentamiseen. Suomessa rakennetaan paljon kallion alle. On huoltotunneleita, metrotunneleita – tai vaikka vettä kuljettava 120 kilometriä pitkä Päijänne-tunneli, joka on maailman toiseksi pisin tunneli.

Kallioperään on rakennettu myös vedenpuhdistamoita, uimaloita, saunoja ja kirjastoja.

– Etenkin Helsinki on kuin reikäjuustoa, Rautio kertoo ja alkaa arvuutella, mistä löytyy syvimmällä sijaitseva sauna?

– Sinkkiä, kultaa ja kuparia tuottavassa Pyhäsalmen kaivoksessa on sauna 1 420 metrin syvyydessä.

Geologian tutkimuskeskus palvelee myös malminetsijöitä. Suomessa on kymmeniä yrityksiä, jotka etsivät malmia teollisuuden tarpeisiin.

Tällä hetkellä etsitään erityisesti litiumia ja kobolttia.

– Vielä 1970–80-luvuilla litium oli lääke ja sen käyttö vähäistä. Kännykkäakkujen myötä litiumin tarve kasvoi räjähdysmäisesti.

Vielä enemmän akuissa tarvitaan kobolttia. Tällä hetkellä suurin koboltin tuottaja maailmalla on Kongo, joka tuottaa 80 prosenttia maailman koboltista.

Kongon koboltti on Raution mukaan ongelmallista, sillä sitä tuotetaan epäinhimillisissä olosuhteissa lapsityövoimaa käyttäen. Sitä onkin ruvettu Raution mukaan kutsumaan verimetalliksi.

Suomessa kobolttia saadaan metalliteollisuuden sivutuotteena kahdella paikkakunnalla.

Suomesta etsitään myös harvinaisia maametalleja, kuten niobiumia, jota tarvitaan muun muassa tuulivoimaloiden generaattoreissa ja hybridiautoissa.

– Toistaiseksi niobiumia löytyy Suomesta vain yhdestä paikasta. Valtaosa harvinaisista maametalleista tulee Kiinasta, Rautio kertoo.

Kultaakin etsitään Suomessa säännöllisesti. Tällä hetkellä kullan arvo on poikkeuksellisen korkea, noin 1 800 euroa/unssi eli noin 50 euroa/gramma.

Kulta menee lähes poikkeuksetta koruihin ja pankkiholveihin, mutta kultaa käytetään myös teollisuudessa sen hyvän sähkönjohtavuuden takia.

Kittilän Suurikuusikon kultakaivos on suurin kultakaivos koko Euroopassa.

Myös Sodankylän Kevitsan ja Sotkamon Terrafamen nikkelikaivokset ja Kemin Elijärven kromikaivos ovat Euroopan mittakaavassa suurimmat, ja Kaustiselle on suunnitteilla Euroopan suuri litiumkaivos.

Suomessa tuotetaan paljon myös fosforia Siilijärven apasiittikaivoksessa.

Sen sijaan akkumineraalien ja harvinaisten maametallien osalta Suomi, ja koko Eurooppa, on varsin köyhää aluetta.

Tutkimusta malmien löytämiseksi tehdään kuitenkin koko ajan.

– Suomessa kairataan tällä hetkellä paljon, Rautio kertoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut