Lasitaide on yhä veistoksellisempaa ja taiteellisempaa – riihimäkeläinen Marja Hepo-aho tekee yhteistyötä yhä enemmän erilaisten tekijöiden kanssa

Taide: Käsitys taidelasista on laajentunut.

Marja Hepo-ahon kymmenvuotisjuhlanäyttely ”Syntyminen” on ensi vuonna Tampereen Keskus Galleriassa, josta se jatkaa Sipooseen. Keväällä 2022 Syntyminen-näyttely nähdään myös Kiovassa Ukrainassa dekoratiivisen taiteen museossa. Mia Lagström

Mia Lagström

Suomalainen taidelasi syntyy nykyään pitkälti pienissä lasistudioissa. Riihimäkeläisen Lasistudio Mafka & Alakosken lasitaiteilija-lasinpuhaltaja Marja Hepo-aho kertoo olevansa ilahtunut siitä, kuinka tämän päivän studiolasitaiteilijat uudistavat ja kehittävät tekniikoita ennakkoluulottomasti erona perinteiseen taideteolliseen tapaan tehdä lasitaidetta.

– Vaikka tämän päivän lasitaiteessa, varsinkin suurempien tekijöiden, kuten Iittalan lasitaiteessa, näkyy taideteollinen jatkumo, on lasitaidetta viety paljon eteenpäin. Käsitys taidelasista on laajentunut. Se ei ole enää pelkästään käyttötaidetta tai lasifiguureja. Taidelasista on tullut veistoksellisempaa ja ilmaisuvoimaisempaa.

Lasitaiteella voi olla myös painavaa sanottavaa, muun muassa Hepo-aho on pohtinut tuoreessa yhteistyöprojektissaan keraamikko Anni Paunilan kanssa ihmisen ja luonnon suhdetta ja ihmisen halua hallita luontoa.

– Viime vuosina olen alkanut tehdä enenevässä määrin yhteistyötä keraamikkojen, puuseppien, metallialan ammattilaisten ja valaisinasiantuntijoiden kanssa. Se on tuonut tekemiseen uusia mahdollisuuksia.

Uutena lasitaiteeseen on tullut myös tilataideteokset. Hepo-aho on suunnitellut sekä toteuttanut yhteistyössä puhaltajamestari Kari Alakosken kanssa Urkin Piilopirtin pihamaalle lasista ja kivestä tehdyn Moreeni-tilataideteoksen.

– Lasi kestää ja toimii myös ulkotaideteoksessa hyvin, kunhan teos on oikein suunniteltu.

Lasi kestää ja toimii myös ulkotaideteoksessa hyvin.

Hepo-aho ja Alakoski ovat toteuttaneet myös Teija ja Pekka Isorättyän suunnitteleman Tähtienvälinen-teoksen Kakslauttaseen Lappiin. Teos on peräti 50 neliön kokoinen lasi-metalliteos.

Hepo-aho on suunnitellut tilataideteoksen myös Hämeenlinnan naisvankilan kappeliin. Puuta ja lasia yhdistävään kokonaisuuteen kuuluvat myös kynttilänjalat, kastepöytä ja kastemalja.

– Nykyisin taide saatetaan ottaa huomioon jo rakennuksen rakennusvaiheessa ja rakennusbudjettiin sisällytetään rahaa taiteeseen. Tämä on herättänyt kiinnostusta myös lasitilataidetta kohtaan. Taiteellisen ilmaisun ja optiikan lisäksi lasissa on paljon hyviä puolia; se on helppohoitoista ja paloturvallista.

Hepo-ahon mukaan suuret tilataideteokset ovat taiteilijalle mielekkäitä.

– Niihin pystyy paneutumaan syvällisemmin ja kehittämään omaa ammattitaitoaan. Muutoin lasi on aika nopeatahtinen materiaali.

Lasitaidetta

Mafka&Alakoski

Lasistudio Mafka & Alakoski toimii Riihimäen vanhassa lasitehtaassa.

Mafka-tuotteet ja teokset suunnittelee ja valmistaa lasitaiteilija-lasinpuhaltaja Marja Hepo-aho.

Iittalan ja Nuutajärven kautta Riihimäelle saapunut lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski valmistaa teoksensa kokeilevasti vaativia tekniikoita käyttäen.

Mafka& Alakoski tekee paljon yhteistyötä myös muiden lasitaiteilijoiden kanssa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut