Riihimäkeläislähtöinen Vilma Kartano lähti lukion jälkeen lähetystyöhön: "Parasta olivat kohtaamiset ihmisten kanssa"

Lähetystyö: Lyhytaikainen vapaaehtoistyö houkuttelee niin nuoria kuin eläkeläisiä.

Riihimäkeläislähtöinen Vilma Kartano vietti lukion jälkeen kaksi kuukautta lähetystyössä Kreikassa. – Se oli kokemuksena ainutlaatuinen. Ehdin onneksi takaisin juuri ennen koronan puhkeamista. -

Mia Lagström

Riihimäeltä kotoisin oleva Vilma Kartano halusi pitää lukion jälkeen välivuoden opiskelusta ja tehdä jotain ihan muuta.

– Halusin lähteä ulkomaille yksinäni, koska en ole aiemmin ollut. Toinen asia, mikä pyöri mielessä, oli vapaaehtoistyö. Olin käynyt aikoinani Suomen Lähetysseuran rippikoulun, joten sitä kautta olin kuullut kirkon ulkomailla tekemästä humanitaarisesta työstä sekä lähetystyöstä, Kartano kertoo.

Kartano kävi Kansanlähetysopiston kuusi viikkoa kestävän kansainvälisyyslinjan, jonka aikana opiskelijoita valmennettiin ulkomaanjaksoa varten. Viikkojen aikana pohdittiin esimerkiksi kunnioittavaa kulttuurien kohtaamista sekä turvallisuuteen liittyviä seikkoja.

– Lyhytaikainen vapaaehtoistyö on hyvä keino tutustua lähetystyöhön. Mukana voi olla kaikenikäisiä nuorista eläkeläisiin.

Mahdollisia paikkoja vapaaehtoistyölle oli useita. Lopulta Kartano päätyi Kreikkaan Helping Hands -nimiseen pakolaiskeskukseen, jossa hän vietti kaksi kuukautta kevättalvella 2020.

– Kansanlähetyksellä oli sinne ennestään kontakteja, ja koin Ateenan turvalliseksi vaihtoehdoksi lähteä ensimmäistä kertaa avustustyöhön.

Kartanon mukaan kyseessä oli pakolaisten päiväkeskus, jossa oli erilaista ohjelmaa. Kartanon työnkuvaan kuuluivat monenlaiset tehtävät. Hän auttoi esimerkiksi ruoan valmistuksessa ja vietti paljon aikaa päiväkeskuksen lastentoiminnassa.

– Leikimme, askartelimme ja väritimme. Väritystehtäviä tehtiin usein myös aikuisten kanssa. Se oli hyvä tapa luoda yhteys, kun yhteistä kieltä ei ollut. Ne olivat kivoja hetkiä. Valtaosa päiväkeskuksen kävijöistä oli Afganistanista ja Iranista.

Päiväkeskus tarjosi myös hengellisiä tilaisuuksia ja Raamattuun tutustumista. Se oli kuitenkin täysin vapaaehtoista.

– Pakolaiset saivat vapaasti osallistua, mihin halusivat. Jos he halusivat käydä vain syömässä ja tapaamassa ihmisiä, se oli ihan ok. Yllättävän moni jäi kuitenkin myös hengellisiin tilaisuuksiin.

Kartano korostaakin, että hänelle lähetystyössä olennaista on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen ja kohtaaminen. Kristillinen sanoma konkretisoituu lähimmäisen rakkauden ja humanitaarisen työn kautta.

– Lähetystyö oli kokemuksena ainutlaatuinen. Pakolaistilanne ei ole minulle enää vain jotain, mikä on sanomalehtien sivulla. Se muuttui todellisuudeksi.

Kokemus antoi Kartanon mukaan myös uusia ystäviä.

– Aika Ateenassa lähetystössä toi paljon hienoja kohtaamisia.

Kartano ei usko, että kokemus jää viimeiseksi. Hän opiskelee parasta aikaa sosiaalitieteitä Helsingin yliopistossa.

– Meillä on menossa kehitysyhteistyöprojekti Mosambikissa, jossa tuemme nuorten sekä ennen kaikkea tyttöjen ja kehitysvammaisten koulunkäyntiä. Hyvää voi tehdä Suomestakin käsin. Haluaisin kyllä joskus päästä esimerkiksi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Loppiainen

Lähetystyön pyhä

Loppiainen on idän tietäjien ja lähetystyön pyhä.

Kaukaisista maista seimelle saapuvat tietäjät muistuttavat tänäänkin, että evankeliumi Jeesuksesta kuuluu kaikille kansoille ja kaikkien kristittyjen tehtävänä on toimia ilosanoman levittäjinä, missä ikinä he kulkevatkin.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko toimii lähetystyön, kehitysyhteistyön ja katastrofiavun kautta yli 60 maassa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut