Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Talvitelttailu on kokemus, joka kannattaa kokea ainakin kerran elämässä: "Luonnossa ollaan perusasioiden äärellä"

Harrastus: Aloittelijan kannattaa kuitenkin ottaa ensin haltuun kolme muuta vuodenaikaa.

Miltä tuntuisi nukkua kirpeässä pakkasessa lumihankien keskellä? Eräopas ja Riihiladun retkeilyaktiivi Mikko Kalliokosken mukaan talvitelttailu on kokemus, jota kannattaa joskus elämässään kokeilla.

– Antautuneelle luontoihmisille telttailu talvisaikaan ei ole välttämättä kummoinenkaan asia. Toki mitä kovemmaksi pakkanen kiristyy, sitä enemmän extremelajiksi talvitelttailu muuttuu.

Talvitelttailu vaatii ymmärrystä ja harjaantumista. Jos ei ole aiemmin telttaillut, kannattaa telttailu aloittaa vaikka loppukesällä, jolloin on vähemmän hyttysiä ja vedet lämpimät.

Siitä voi pikkuhiljaa laajentaa kevääseen ja syksyyn.

Talvitelttailu eroaa oleellisesti kesätelttailusta. Talvella teltan kanssa ei varsinaisesti oleskella leirissä, vaan telttaa käytetään ainoastaan nukkumapaikkana.

Jos ollaan hiihtovaelluksella ahkiot perässä, hiljennetään vauhtia pikkuhiljaa ennen pysähtymistä niin, että hiki ehtii kuivua ja kosteus vaatteista haihtua.

Talvitelttailu on itsetuntotouhua.

Sopivan paikan löytyessä tampataan suksilla teltalle tasainen alusta ja pystytetään teltta. Sen jälkeen valmistetaan retkikeittimellä ruoka, ruokaillaan ja sujahdetaan saman tien makuupussiin nukkumaan.

– Ei jäädä oleilemaan. Ilman liikuntaa tulee hyvissäkin varusteissa pikku hiljaa kylmä, Kalliokoski sanoo.

Mukana talvivaelluksella kuljetetaan koko ajan myös kuumaa vettä, sillä kylmässä nesteet kannattaa nauttia lämpimänä. Illalla ja aamulla leirillä lämmitetään retkikeittimellä aina uutta kuumaa vettä.

Talviolosuhteissa tarvitaan tehokkaampi bensakeitin, vesi tehdään lumesta sulattamalla.

Talviteltassa on aina erillinen iso eteistila eli absidi, jossa ruoka valmistetaan. Näin hyödynnetään sen tuottama lämpö pehmentämään leiripuuhia ja nukkumaan menemistä.

Talviteltassa tärkeää on myös hyvä ja helposti säädettävä ilmanvaihto. Muuten hengityshöyry jäädyttää yöllä teltan sisäpinnan ja makuupussin.

Makuupusseja on eri lämpötiloihin.

– Itselläni on suhteellisen edullinen keinokuitupussi. Pidän sen sisällä vielä halpaa kesäpussia, ja näillä tarkenen melko kylmissäkin keleissä. Tärkein varusteista on makuualusta. Siinä ei kannata kitsastella hinnassa. Itse otan retkille mukaan myös pienen retkihöyhentyynyn. Se lisää yöpymismukavuutta melkoisesti.

Talviretkeilyssä kerrospukeutuminen on viisautta. Mukaan tulisi varata paksumpi taukotakki sekä useita hanskoja.

Kengiksi sopivat tavalliset retkeilykengät, sillä liikkuessa jalat pysyvät lämpiminä. Hieman erikoista, mutta illalla makuupussiin mentäessä otetaan kengät pussiin.

– Jos kengät jättää makuupussin ulkopuolelle, ne eivät kuiva ja jäätyvät.

Kalliokosken mukaan teltassa nukkuu äärettömän hyvin. Ilma on raikasta ja luonnon äänet rauhoittavat.

– Talvitelttailu on itsetuntotouhua. Tietää, että pärjää. Luonnossa elämä on myös yksinkertaisempaa. Ollaan perusasioiden äärellä.

Lysti vaihtoehto teltalle on yöpyminen retkeilyalueilla olevilla laavuilla pitäen tulta yön yli. Kipinämikkona toimiminen on tunnelmallista.

– Nuotion tekeminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Tulen tekemiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Retkeilyalueiden viralliset nuotiopaikat ovat luvallisia tulenpitopaikkoja.