Tulisijoista ja savuhormeista lähtee vuosittain satoja tulipaloja. Suurin riski ovat nokipalot.
Pelastuslaitokset hälytetään vuosittain noin kolmeentuhanteen asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa syttyneeseen paloon. Kahden viime vuoden tilaston mukaan yleisin syttymissyy liittyi ruoanlaittoon sekä koneisiin ja sähkölaitteisiin.
Kuitenkin myös tulisijoihin ja savuhormeihin liittyviä paloja tai vaaratilanteita on kaikkiaan noin 500 vuosittain. Moni niistä olisi ehkäistävissä säännöllisellä nuohouksella.
– Varoittelemamme näin pimeään vuodenaikaan usein kynttilöiden vaaroista, mutta todellisuudessa tulisijat aiheuttavat kodeissa paljon useammin tulipaloja, sanoo paloinsinööri ja kehityspäällikkö Antti Määttänen vakuutuskonserni LähiTapiolan tiedotteessa.
Suomessa on noin 1,3 miljoonaa nuohottavaa kiinteistöä, joissa on yhteensä noin 3,5 miljoonaa tulisijaa.
Palovaaroihin ja häkämyrkytyksiin liittyvät riskit on Määttäsen mukaan syytä muistaa, kun ilmojen kylmetessä takkoja, uuneja ja polttokattiloita lämmitetään yhä enemmän.
Merkittävin tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvä paloriski ovat nokipalot, joita pelastuslaitosten tietoon tuli viime vuonna asuin- ja vapaa-ajan rakennuksista runsaat 200.
Muita yleisiä tulisijoihin liittyviä syttymissyitä ovat riittämätön suojaetäisyys palavasta materiaalista, kekäleet, kipinät ja tuhka sekä tulisijojen ja hormien vauriot.
Lisäksi saunarakennuspaloja on noin parisataa vuosittain, ja osa niistä liittyy kiukaan lämmitykseen.
Määttänen huomauttaa, että kymmeniä, ellei jopa satoja, tulisijoihin liittyviä paloja voitaisiin välttää säännöllisellä ja oikea-aikaisella nuohouksella.
– Nuohooja poistaa tulisijoihin ja hormeihin kertyneen noen, pien ja roskat, mikä ehkäisee nokipaloja, ja samalla tarkastaa tulisijan kunnon, jolloin palovaaraa aiheuttavat viat havaitaan ajoissa.
Suomen oloissa tulisijat ja hormit joutuvat kovalle rasitukselle, eivätkä ne ole ikuisia.
– Oikein nuohotussa ja toimivassa savuhormissa ei syty nokipaloja, sanoo Määttänen.
Nuohous muuttui viime vuonna niin, että kiinteistön omistajan on nyt itse muistettava tilata kotiinsa tai mökilleen nuohooja.
Aiemmin nuohouksesta vastasivat pelastuslaitokset, mutta tämän niin sanotun piirinuohousjärjestelmän päättyessä ala vapautui kilpailulle.
Pelastuslain mukaan vakituisten asuntojen tulisijat on nuohottava vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asuntojen kolmen vuoden välein.
Nuohousvälin tulee kuitenkin vastata nuohoustarvetta, ja siihen vaikuttaa niin käytön määrä kuin poltettava aines. Käyttämätöntä tulisijaa ei tarvitse nuohota.
Jos tulisijaa ei ole käytetty yli kolmeen vuoteen, se tulee tarkastaa ja nuohota ennen uudelleen käyttöönottoa.
Nuohouksia saa tehdä vain siihen pätevöitynyt eli ammattitutkinnon suorittanut henkilö.
Pelastuslaitokset valvovat edelleen nuohousvelvoitteen toteutumista.
Nuohoojalla on esimerkiksi velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan vakavista puutteista kiinteistön omistajan lisäksi myös pelastusviranomaiselle.
Nuohouksen ainut tavoite ei ole tulipalojen ehkäiseminen, vaan se edistää myös tehokasta lämmitysenergian käyttöä ja voi auttaa ehkäisemään palamisen haittoja. Hyvin vetävä hormi vie savut ja palokaasut turvallisesti ulos.
Toimiva palovaroitin ja häkävaroitin hälyttävät vaaran uhatessa. Häkävaroitin kannattaa sijoittaa huoneeseen, jossa on tulisija.
Elävää tulta ei pidä koskaan jättää valvomatta.
