Kehitysvammaisten yhdistyksen Päivi Lähtinen haaveilee työstä lasten parissa – "Työmme on yhtä arvokasta kuin muidenkin tekemä"

Teemaviikko: Kehitysvammaisten oikeuksien viikolla muistutetaan toimeentulon tärkeydestä.

Me Itse Hyvinkää ry:n puheenjohtajan Päivi Lähtisen haaveena on työ lastenhoidon parissa. Hän on suorittanut alan opintoja ja ollut useissa työharjoitteluissa. – Päiväkodissa työskenteleminen on ollut haaveenani pienestä pitäen. Hoidin lapsia jo kymmenvuotiaana. Lasten kanssa on mukava olla. Mia Lagström

Mia Lagström

Tällä viikolla vietetään kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa. Viikon teemana on toimeentulo. Hyvinkään Me Itse ry:n suunnitteli Hyvinkään kirjastoon pienimuotoista tempausta, jossa nostettaisiin esille kehitysvammaisten ihmisten oikeutta tehdä työtä ja saada palkkaa.

– Jouduimme perumaan tapahtuman koronan takia, mutta toivottavasti voimme järjestää sen myöhemmin. On tärkeää, että kehitysvammaiset ihmiset nostetaan näkyviin, Hyvinkään Me Itse -ryhmän toimikunnan puheenjohtaja Päivi Lähtinen sanoo.

Aihe on Lähtisen mukaan tärkeä. Hän kertoo tuoneensa puheenjohtajana usein esille, että kehitysvammaisten pitäisi saada palkkaa tekemästään työstään kuten muutkin saavat.

– Meidän tekemä työmme on yhtä arvokasta kuin muidenkin tekemä.

Lähtisen mukaan tärkeää olisi myös helpottaa työn saantia. Hänen mukaansa työttömät kehitysvammaiset ihmiset ovat hukattu potentiaali työmarkkinoilla.

– Annettaisiin edes mahdollisuus kokeilla. Meillä olisi paljon annettavaa.

Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Heistä vain noin 2–3 prosenttia on palkkatyössä.

– Määrä on todella pieni. Kanadassa vastaava luku on 26 prosenttia, Kehitysvammaliiton työllistymisen asiantuntija Simo Klem kertoo.

Klemin mukaan kyseessä on pitkälti palvelujärjestelmän asenne. Mitä enemmän kehitysvammaisia ihmisiä työelämässä tuettaisiin, sitä myönteisemmiksi myös omaisten ja työnantajien asenteet muuttuisivat.

– Uskon, että koko yhteiskunta voisi muuttua sitä kautta suvaitsevammaksi erilaisia ihmisiä kohtaan. Ja siis kaikkihan me erilaisia olemme.

Kanadassa palvelujärjestelmä on luotu sellaiseksi, että se mahdollistaa kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen henkilökohtaisen tuen avulla.

– Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat lähteneet hyvällä menestyksellä tätä toteuttamaan, mutta muualla Suomessa se ei ole vielä juurikaan lähtenyt liikkeelle.

Noin 6 000 työikäistä kehitysvammaista on tällä hetkellä mukana erilaisten työkeskusten työtoiminnassa, josta ei makseta palkkaa. Paikkakunnan sosiaalitoimesta riippuen he voivat saada työosuusrahaa noin viisi euroa päivässä.

Lisäksi noin 2 300 kehitysvammaista on avotyötoiminnassa, jossa mukana olemisesta maksetaan työosuusrahaa keskimäärin noin seitsemän euroa per päivä.

– Hyvää avotyötoiminnassa on, että siinä kehitysvammaiset ihmiset ovat mukana oikeilla työpaikoilla. Ongelmana on se, että alun perin avotyötoiminnan tavoitteena oli, että se olisi polku työsuhteeseen, mutta valitettavasti näin ei ole käynyt, Klem kertoo.

Kehitysvammaisten oikeuksien viikko

Teemana toimeentulo

1.–7.12. vietetään kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa. Vuoden 2020 teemana on toimeentulo. Viikon slogan on ”Irti köyhyydestä. Työstä palkkaa.”

Viikon aikana vietetään myös kansainvälistä vammaisten päivää 3.12.

Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista ihmistä. Heistä vain noin 500–600 tekee työsuhteista palkkatyötä.

Tuhansilla kehitysvammaisilla on koulutus ja halua työntekoon. On arvioitu, että 3 000–6 000 kehitysvammaista ihmistä voisi työllistyä palkkasuhteiseen työhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut