Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

10000 suomalaista kutsutaan suureen tutkimukseen – kyseessä on terveysasia

Koronaepidemian aikana esimerkiksi fyysinen aktiivisuus on toisilla lisääntynyt ja toisilla vähentynyt. Kuvassa pyöräilijöitä Helsingin Vanhassakaupungissa Matinkaaren sillalla maaliskuun lopulla. Jussi Vehkasalo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

THL alkaa selvittää, miten koronavirusepidemia on vaikuttanut Suomessa asuvien aikuisten terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Finterveys 2017 -seurantatutkimus on jatkoa vuonna 2017 toteutetulle kansalliselle väestötutkimukselle, jossa terveystarkastuksin ja kyselyin tutkittiin aikuisten terveyttä ja hyvinvointia. Nyt koronaepidemian aikana kerättäviä tietoja verrataan aiempiin tuloksiin samoista henkilöistä ja samoista väestöryhmistä. Tällä tavalla saadaan arvokasta tietoa siitä, miten epidemia ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kansanterveyteen, kerrotaan THL:n tiedotteessa.

Tutkimukseen saavat postitse kutsun samat henkilöt, jotka kutsuttiin aiempaan tutkimukseen eli lähes 10 000 työikäistä ja ikääntynyttä. Tutkimukseen voi osallistua vastaamalla joko sähköiseen kyselyyn, postikyselyyn tai puhelinhaastattelussa.

– Haluamme selvittää esimerkiksi, kasautuvatko terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kielteiset muutokset niihin väestöryhmiin, joissa tilanne oli jo aiemmin muita vaikeampi. Entä ovatko aiemmin fyysisesti ja sosiaalisesti aktiiviset hyötyneet muita enemmän lisääntyneestä mahdollisuudesta harrastaa liikuntaa etätöihin jäädessään ja lisääntyykö psyykkinen kuormittuneisuus niissä väestöryhmissä, joilla aiemminkin on ollut eniten mielenterveyden ongelmia, kertoo tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen tiedotteessa.

Koronavirusepidemian kaltaisten laajojen epidemioiden ja niiden rajoitustoimien vaikutukset voivat olla terveyden kannalta sekä myönteisiä että kielteisiä. Koronaepidemian aikana esimerkiksi fyysinen aktiivisuus on toisilla lisääntynyt ja toisilla vähentynyt. Elintavoissamme ja arjessamme tapahtuneilla muutoksilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Vuoden 2017 Finterveys-tutkimuksessa saatiin useita myönteisiä tuloksia. Esimerkiksi työikäisten päivittäinen tupakointi oli vähentynyt ja yhä useampi oli raitis. Toisaalta lihavuus oli yleistynyt ja työikäisten naisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntynyt. Lisäksi aiemmin havaittu väestön työ- ja toimintakyvyn koheneminen oli pysähtynyt.

Seurantatutkimus rahoitetaan lisämäärärahalla, jonka eduskunta on myöntänyt koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut