Elpyvän Vantaanjoen taimenet hyödyntävät nyt kutupaikkoja – Vesien lämpeneminen uusi uhka

Kari Stenholm antaa Hyvinkäälle kiitosta siitä, miten Kehrääjänpuiston läpi kulkevan puron rannat jätettiin raivaamatta. Petri Lyy
Petri Lyy

Petri Lyy

Taimenen kutu on käynnissä Vantaanjoella. Onko kutukaloja enemmän kuin aiempina vuosina, selviää myöhemmin.

– Kutukalojen määrä yläjuoksulla näyttää samalta kuin viime vuonna, toteaa Virtavesien hoitoyhdistyksen Virhon Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm.

– Alajuoksulla kutu on vasta alussa ja jatkuu pitkälle marraskuulle. Vasta kudun loppuvaihe kertoo, oliko kaloja yhtä paljon vai enemmän kuin viime vuonna.

Vantaanjoen elvyttäminen meritaimenen lisääntymispaikaksi on ollut pitkä urakka. Virho on ollut olemassa 30 vuotta. Vantaanjoella se on rakentanut kutupaikkoja yli 20 vuotta.

– Vaikka joki on elvytetty Suomenlahden parhaaksi taimenvesistöksi, ongelmia on edelleen, Stenholm sanoo.

– Tähän asti on ollut suuria ongelmia, kuten jätevesipäästöjä. Nyt kun ne ovat vähentyneet, on tullut aikaa tarttua myös pienempiin ongelmiin, kuten rantojen hoitoon.

Ilmastonmuutos etenee ja vesien lämpötilat nousevat.

Joen rantoja ei Stenholmin mukaan saa parturoida puhtaaksi talousmetsässäkään. Se koskee myös puistoja.

– Rannat ja rantapuusto pitää jättää mahdollisimman koskemattomaksi. Tulvien torjunta on etusijalla, mutta sen jälkeen tulee vesistön suojelu, Stenholm sanoo.

– Kasvusto pitäisi jättää koskemattomaksi erityisesti uoman etelä- ja länsipuolella, koska se antaa suojaa auringon paahteelta. Kasvit myös sitovat penkkoja niin, ettei eroosio tee vahinkoa.

Paahteelta suojaaminen on Stenholmin mukaan tärkeää, koska ilmastonmuutos etenee.

– Helteellä vesien lämpötilat pyrkivät jo nyt nousemaan niin korkeiksi, että taimenet ovat vaarassa. Kun ilmasto edelleen lämpenee, uomia on suojattava, hän toteaa.

Rantakasvullisuus tulee Stenholmin mukaan säästää myös hulevesiuomissa. Niidenkin vesi päätyy Vantaanjokea lämmittämään.

Stenholm on parin vuoden ajan puhunut tästä kunnille, ja nyt hän antaa kiitosta Hyvinkäälle:

– Kun Tehtaansuolla ja Kehrääjänpuistossa harvennettiin puistometsää, aluetta halkovan puron rannat jätettiin luonnonmukaisiksi. Aukkopaikkoihin istutettiin pajuja ja kuusia.

Stenholm muistuttaa, että kaikki taimenet ovat rauhoitettuja joessa ja purossa 1.9.–30.11. Villit taimenet ovat rauhoitettuja ympäri vuoden kaikilla merialueilla ja sisävesissä 64. leveyspiirin eteläpuolella. Pyydystetyn villin taimenen korvausarvo valtiolle on 3260 euroa.

Vantaanjoen vesistön koski- ja virtapaikoissa kalastus on kokonaan kielletty nyt kutuaikana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut