Miten mikrobit saa puhdistettua kangasmaskeista parhaiten kotona? – VTT:n selvitys toi yllättävää tietoa myös kertakäyttöisten suojien kestävyydestä

Kuvituskuva. Päivi Konttinen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Keittäminen on paras tapa puhdistaa kangasmaskit kotioloissa. Kertakäyttöiset suojaimet sen sijaan menettävät tehokkuuttaan eri menetelmin puhdistettaessa.

Hengityssuojaimia ja kasvomaskeja käytetään yhä enemmän ja siksi VTT selvitti, ovatko kertakäyttöiset suojaimet ja kangasmaskit puhdistettavissa kotikonstein.

Tavoitteena on myös vähentää luonnossa hajoamattoman maskijätteen määrää.

– Yhdistimme hengityssuojainjätteen vähentämiseen tähtäävässä tutkimuksessa VTT:n materiaaliteknologian ja mikrobiologian osaamista. Meille oli yllätys, että jopa kymmenen kertaa puhdistettu kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuoja on ainakin yhtä tehokas kuin kangasmaski, toteaa VTT:n tiedotteessa tutkimusprofessori Ali Harlin.

Tutkimuksessa käytettiin keittämistä, konepesua, höyrytystä, lämpökäsittelyä, silittämistä sekä pitkää säilytystä ilmavasti huoneenlämmössä.

Kangasmaskien huolto kotona onnistuu hyvin, mutta kertakäyttöisten hengityssuojainten puhdistaminen mikrobeista on haastava tehtävä.

Yleinen johtopäätös on niinkin yksinkertainen kuin että pese lika pois. Se on desinfiointia tehokkaampaa, VTT kertoo tiedotteessa.

Kangasmaskit puhdistuvat kotona parhaiten keittämällä ainakin viisi minuuttia. Pesuohjeiden mukainen konepesu on toiseksi paras keino. Testeissä käytettiin 60 asteen pesuohjelmaa.

Kangasmaskit kestävät konepesuja ja myös kertakäyttösuojainten rakenne kestää mekaanisesti jopa kymmenen pesua.

Kertakäyttösuojaimet puhdistuvat keittämällä ja konepesulla, mutta käsittely heikentää nopeasti pienimpien hiukkasten erotuskykyä. Suojaimet ovat kuitenkin puhdistuksen jälkeen suodatusteholtaan kangasmaskeja parempia.

Koska kertakäyttösuojainten puhdistus heikentää merkittävästi suojausominaisuuksia, ei niiden puhdistusta kotikonstein voi suositella ammattikäyttöön, VTT toteaa.

Lämpökäsittely uunissa on lupaava vaihtoehto edellyttäen, että uunin lämpötila on lähellä sataa astetta, mikä on kuitenkin riski erityisesti suojaimien rakenteelle.

Puoli tuntia alemmassa 70 asteen lämpötilassa ei riittänyt tuhoamaan viruksia tehokkaasti. Menetelmä on epävarma, koska kotitalouksien uunien lämpötilan säätö ei ole tarkka tällä lämpötila-alueella.

Puhdistushöyryttimellä ei pystytä VTT:n mukaan eliminoimaan viruksia luotettavasti.

Silitys viruksia tappavalla lämpötilalla heikentää etenkin suojaimien ilmanläpäisyä lisäten hengitysvastusta.

Esimerkiksi Espanjassa on suositeltu maskeille pitkää säilytysaikaa kuivassa ja aurinkoisessa paikassa, mutta syksyn koleassa säässä Suomessa ohjetta on vaikea noudattaa.

VTT ei tällä kertaa tutkinut mahdollisesti tehokasta uv-c -ultraviolettikäsittelyä, vaikka laitteita on tulossa markkinoille. Uv-käsittelyllä on pinnoilla sama ominaisuus kuin muillakin desinfioinneilla eli se ei poista mikrobeja suojaavaa likaa. VTT:n aiemmissa hygieniatutkimuksissa on havaittu, että lika alentaa desinfiointitehoa ja suojaa mikrobeja.

Myöskään mikroaaltokäsittelyn vaikutuksia ei tutkittu, koska maskit sisältävät usein metalliosia, jotka tuhoaisivat tuotteet ja mahdollisesti mikroaaltouunin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla on julkaistu ohjeet maskien käytöstä ja huoltamisesta.

Pese kangasmaski 60 asteen pesuohjelmalla aina käytön jälkeen tai keitä sitä viisi minuuttia vedessä, johon on lisätty hieman pesuainetta. Huuhtele maski ja kuivata se paikassa, jossa on raitis ilma.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.