Riihimäen valtuusto teki kautensa vaikeimman päätöksen – Pro Kotikaupunki kritisoi päätöstä tuoreeltaan liian keskustavetoiseksi

Etenkin palveluverkon koulujen vähentämiset saivat lapsiperheet keväällä liikkeelle. Valtuuston päätös on tuskin kaikkien mieleen. Toni Forssell
Pia Herme

Pia Herme

– Älytön pettymys siinä mielessä, ettei ole koko aikana nähty, miten prosessia on viety yhteen suuntaan. Olisi voitu miettiä myös toisesta näkökulmasta, millainen Riihimäki perimmiltään on – nyt koko kylää on ohjattu keskustavision kautta, kommentoi tuoreeltaan Riihimäen kaupunginvaltuuston maanantaista palveluverkkopäätöstä Pro Kotikaupunki-yhdistyksen puheenjohtaja Juho Haavisto.

Valtuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman kaupunginhallituksen eli ohjausryhmän esitykseen pohjaavan ehdotuksen mukaisesti äänin 36-7.

– Arvostan Pro Kotikaupunki -yhdistyksen keskustelua ja toimintaa, mutta arvostan samalla asiantuntevia virkamiehiä, jotka ovat selvityksiä tehneet. On haasteellisia tehdä ratkaisuja, jotka eivät ole kaikille perheille mieluisia, tiivisti Hannele Saari (kd) monen valtuutetun tunnot. Moni muukin puhuja piti palveluverkkopäätöstä kaikkien aikojen vaikeimpana.

Jo kokouksen ensimmäisessä puheenvuorossa valtuutettu Eero Yrjö-Koskinen (vihr) tiivisti, mistä uudistuksessa on kyse:

– Olennaista on tiedostaa, että väestörakenne on nopeasti muuttumassa. Jokainen ikäluokka on pienempi kuin edellinen, se on tosiasia. Siihen on varauduttava, muuten ollaan kestämättömässä tilanteessa.

Ohjausryhmän esityksen arvostelijoille hän muistutti, että esitys pohjaa nykyistä pienempään luokkakokoon, 22 sijasta 20:een ja laadun turvaamiseen.

On haasteellisia tehdä ratkaisuja, jotka eivät ole kaikille perheille mieluisia.

Hannele Saari

– Monissa kommenteissa laatu on jäänyt sivuun ja sen sijaan nähty tärkeämmäksi, säilyykö koulurakennus. Molempiin ei ole välttämättä mahdollisuutta, jos pitää huolehtia myös muista palveluista, hän korosti.

Myös Mirja Lammen (kok) mukaan valtuutettujen pitää huomioida kokonaisuus – kaupunkilaiset vauvasta vaariin.

Lammi ja Lauri Jormanainen (sd) näkivät valtuustokeskustelun heijastelevan kevään vaaleja ja tuovan siihen populistisia kärjistyksiä ja vastakkainasetteluja tyyliin "hyvät ja pahat päättäjät".

Äänestyksessä vastapoolina oli Eija Aittolan (kok) muutosesitys, jonka taakse asettuivat perussuomalaiset, kokoomuksesta Kai Heimonen ja Marja Tarkkonen sekä Päivi Räsänen (kd).

Aittolasta ohjausryhmän esitys ei suinkaan ole strateginen linjanveto kuten esitetään, koska se sisältää luetteloita lakkautettavista ja säilytettävistä kiinteistöistä. Hänestä on absurdia lakkauttaa kiinteistöjä, ja samalla rakentaa uusi monitoimitalo. Muutosesitys olisi tyytynyt toteamaan kiinteistökannan liian suureksi ja kustannusten karsimisen tärkeäksi. Se sisälsi myös esityksen toimitilaohjelman laatimisesta 30.6.2021 mennessä. Aikaraja herätti valtuutetuissa ihmetystä, sillä siten päätös olisi siirtynyt uudelle valtuustolle. Aittola muutti myöhemmin aikarajaksi 30.4.

Perussuomalaiset pitivät lähikouluja tärkeänä kaupungin pito- ja vetovoimalle ja lasten keskittämistä keskustaan huonona. Päivi Räsänen arvioi koulut tärkeiksi myös alueen yhteisöllisyydelle.

– Onko likainen ja haiseva asemanseutu oikea paikka lapselle? kysyi Tessa Saarinen (ps), joka vastusti isoa monitoimitaloa.

Hannele Saaren mukaan reilua peliä on, että jokaisessa koulupiirissä on jatkossa kaksi alakoulua. Hän kannatti itäisen alueen monitoimitaloa, joka parhaimmillaan yhdistäisi eri-ikäisiä kaupunkilaisia saman katon alle.

Sari Jokinen (vihr) tähdensi, ettei monitoimitaloon olla suunnittelemassa mitään jättikoulua kuten julkisessa keskustelussa on usein väitetty.

– Se olisi maksimissaan 3-sarjainen koulu eli kuten Uramo.

Petri Siivonen (kok) totesi että palveluverkko rakentuu muuttuville tarpeille: lasten määrä vähenee ja vanhusten kasvaa.

Siivonen ja Erja Hirviniemi (vas) muistuttivat, että nyt hyväksytty palveluverkkomalli ei ota kantaa aikatauluun kuten alkuperäinen virkamiesten esitys, vaan antaa mahdollisuuden harkita jokaista kohdetta aikanaan erikseen oppilasmäärien kehityksen mukaisesti.

Vuorossa tilaohjelman päivitys

Seuraavaksi kaupunginhallitus päivittää toimitilaohjelma, jossa mennään tarkempiin mitoitussuunitelmiin. Ohjelma kuten niihin liittyvät investoinnit käsitellään valtuustossa.

Monitoimitalosta tehdään oma tarveselvitys. Sinne on kaavailtu myös Kansalaisopistoa, musiikkiopistoa, taidekoulua ja mahdollisesti myös kamppailukeskusta. Niiden toiminta ei lakkaa nykypaikoissa ennen kuin uudet tilat ovat tiedossa.

Uudistuksen taustalla on kaupungin iso kiinteistöjen korjausvelka. Osasta kiinteistöistä kuten lapsista tyhjenevistä kouluista halutaan siksi eroon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.