Autismikirjon ihmisillä olisi paljon annettavaa työelämälle, jos se olisi joustavampi: ”Autismikirjon ihminen toimii eri käyttöjärjestelmällä”

Asumisyksikkö: Riihimäellä Uniikki tarjoaa kodin nyt seitsemällä autisminkirjon nuorelle ja lisää asukkaita on tulossa.

Asumisyksikkö Uniikissa on neljä eri kotia, joista löytyy yhteisten tilojen lisäksi soluasunnot 14 aikuiselle. Uniikin palvelupäällikkö Esa Keinon mukaan tehostetulle palveluasumiselle on suuri kysyntä. – Haemme parasta aikaa lisää työntekijöitä, lähinnä lähihoitajia, jotta uusien asukkaiden muutot voidaan toteuttaa. Mia Lagström

Mia Lagström

Riihimäellä avattiin helmikuussa Pihlajalinnan asumisyksikkö Uniikki. Autistisille tarkoitetussa asumisyksikössä asuu tällä hetkellä seitsemän 20–30-vuotiasta nuorta aikuista. Syksyn aikana Uniikkiin muuttaa vielä seitsemän asukasta lisää. Kati Tarvajärvi kertoo olevansa äärettömän iloinen, että hänen tyttärensä sai Uniikista kodin itselleen.

– Juttelimme eilen puhelimessa ja hän oikein kikatti. Niin onnellinen hän oli uudesta kodistaan, Tarvajärvi iloitsee.

Hänen mukaansa on äärettömän tärkeää, että autistisille tarjotaan mahdollisuus aktiiviseen elämään.

– Uniikissa järjestetään paljon ohjelmaa. He ovat käyneet yhdessä ulkoilemassa ja uimassa. Erityisen paljon tyttäreni tykkää askartelusta ja käsitöistä. Äidillä on hyvä olla, kun tyttärellä on hyvä olla.

Autismi on monelle varsin vieras asia. Kyseessä ei ole sairaus tai vamma, vaan neurobiologinen kehityshäiriö. Noin 30–50 prosentilla autistisista saattaa olla myös kehitysvamma.

Autismiliiton järjestösuunnittelija Pia-Maria Ala-Kihniän mukaan autismikirjon ominaispiirteitä on noin prosentilla väestöstä. Suomessa olisi näin ollen 55 000 autismikirjon ihmistä.

– Kirjo on laaja. Toisessa äärilaidassa ovat he, jotka eivät edes tiedä olevansa autismikirjon ihmisiä, ja toisessa he, jotka tarvitsevat tukea arjen kaikissa toiminnoissa.

Asumisyksikkö Uniikin palvelupäällikkö Esa Keinon mukaan Uniikin asukkaat tarvitsevat tukea päivittäisiin toimiin sekä omannäköiseen arkeen.

– Autistinen mielletään yleensä syrjäänvetäytyväksi. Näin ei välttämättä ole. Meidän asukkaiden joukossa on myös seurallisia ihmisiä. Jokainen heistä on yksilö, ja siten myös tuen tarve on yksilöllinen, Keino sanoo.

Yhteisiäkin piirteitä autismikirjosta voidaan löytää. Näitä ovat vaikeudet vuorovaikutustaidoissa, kommunikaatiossa ja käyttäytymisen säätelyssä.

– Vuorovaikutus saattaa olla jäykkää ja kommunikaatio tiettyyn aiheeseen porautuvaa. Ei osata ottaa katsekontaktia tai katsekontakti on poikkeuksellisen intensiivinen. Heillä saattaa olla myös vaikeuksia tulkita toisen ihmisen tunteita. Tämä ei tarkoita empatian puutetta. He osaavat kyllä asettua toisen ihmisen asemaan, jos heille annetaan oikea tieto siitä, miten tietyssä tilanteessa tulee toimia, Ala-Kihniä selittää.

Valtaosa autistista kaipaakin toiminnan ohjaamista, miten eri tilanteissa tulee toimia ja käyttäytyä. Apuna voidaan käyttää kuvia ja selkokieltä.

Toinen tärkeä asia on yhteisten tilojen rakentaminen niin, että ne sopivat aistiherkille, sillä autismikirjon ihmisillä on usein yliherkkyyksiä äänten, valon, hajujen tai makujen suhteen. Myös säännölliset rutiinit helpottavat elämää.

Osalle saattaa tulla autismista mieleen 80-luvun Sademies-elokuva, jonka autistinen päähenkilö oli taitava laskemaan asioita. Ala-Kihniän mukaan autismikirjon ihmisillä on neurotyypillisiä ihmisiä useammin intensiivisiä mielenkiinnon kohteita, mikä saattaa tehdä heistä superlahjakkuuksia joissain asioissa.

– Joku saattaa tietää ihan kaiken maailman kaikista koiraroduista tai joku saattaa muistaa kaikki nimipäivät. Osalla saattaa olla myös havainnointiin liittyviä kykyjä, kuten kyky laskea maahan tipahtavat tulitikut ennätysnopeasti.

Ala-Kihniän mukaan autismikirjon ihmisillä olisi paljon annettavaa työelämälle ja yhteiskunnalle, jos työelämä ja yhteiskunta olisivat joustavampia.

– Ongelmana on, että maailma on rakennettu neurotyypillisten mukaan. Autismikirjon ihmiset toimivat eri käyttöjärjestelmällä. Usein he ovat kuin kala kuivalla maalla tässä meidän maailmassamme.

Myös Uniikin palvelupäällikkö Keino toivoo, että valtaväestö olisi ymmärtäväisempää ja suvaitsevampaa erilaisuutta kohtaan.

– Meidän asukkaamme ovat satunnaisista haasteista huolimatta aivan upeita ihmisiä kaikki.

Tehostettua palveluasumista

Asumisyksikkö Uniikki

Riihimäelle helmikuussa avattu asumisyksikkö Uniikki on osa Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy:n toimintaa. Toinen vastaava asumisyksikkö on Hämeenlinnassa.

Uniikissa on neljä kotia, joissa on soluasunnot 14 asukkaalle. Tällä hetkellä Uniikissa asuu seitsemän 20–30-vuotiasta nuorta aikuista. Lisää asukkaita on tulossa syksyllä, kun Uniikkiin saadaan palkattua lisää työntekijöitä.

Uniikissa saa tukea ympäri vuorokauden. Ohjelmaa ja toimintaa järjestetään asukkaan tarpeiden mukaan päivittäin. Ohjattua ryhmä- ja retkitoimintaa toimintaa järjestetään kaksi kertaa viikossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.