Runoja ilmastonmuutoksesta Riihimäen kirjastolla – "Runojen tiivis formaatti sopii nykyaikaan hyvin"

Katja Seudun mukaan runous ei ole synonyymi vaikeaselkoisuudelle. – Runous on varsin laajaa, joten joukosta löytyy ilmaisullisesti ja tyylillisesti jokaiselle jotain. Onerva Seutu

Mia Lagström

Suomalainen runous muutti muotoaan sotien jälkeen. Suomenruotsalaisessa runoudessa 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut modernismi alkoi näkyä 1940-luvulta lähtien myös suomalaisessa runoudessa.

– Suomalaisen modernistisen runouden ydin kirjoitettiin 1940- ja 1950-luvuilla. Keskeisiä tekijöitä olivat muun muassa Paavo Haavikko, Pentti Saarikoski, Eeva-Liisa Manner, Mirkka Rekola, Maila Pylkkönen ja Kirsi Kunnas, runouden tutkija ja runoilija Katja Seutu kertoo.

Modernistiselle runoudelle tyypillistä oli tiivis ilmaisu ja kuvallisuus. Pyrittiin kiteyttämään runo täsmällisiksi kuviksi. Ennen runoille tyypillinen paatoksellisuus ja tunteellisuus karsiutuivat pois. Isänmaallisuus vaihtui modernin ihmisen kokemuksiin.

– Modernistinen runous otti käyttöön arkikielen sanastoa ja arkielämän puhekieltä. Suuren murroksen aika vaikutti kielelliseen ilmaisuun. Suomi oli hyvin erilainen maa ennen ja jälkeen sotien. Koettiin, ettei voida enää ilmaista asioita samalla tavalla kuin ennen. Ei oltu enää niin toiveikkaita.

Modernismin katsotaan jatkuvan aina 1970- ja 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen alettiin siirtyä toisentyyppiseen ilmaisuun. Syntyi nykyrunous. 90-luku oli Seudun mukaan kokeellisen runouden aikaa ja 2000-luvun alkupuolella tuli pitkä proosarunous, joka hämärsi runouden ja proosan rajaa. Viime vuosina on näkynyt viitteitä siitä, että ollaan ainakin jossain määrin palaamassa kohti tiivistä ilmaisua.

– Lyhyt ja tiivis ilmaisu voi olla jälleen runoutta. Haluan kuitenkin korostaa, että suomalainen runous on ollut aina monipuolista ja erilaisia kirjoittajia on ollut paljon. Tiukkojen rajanvetojen tekeminen ja kategorisoiminen on siinä mielessä hankalaa.

Suomalainen runous on ollut aina monipuolista.

Mutta oli aikakausi mikä tahansa, ovat runot olleet Seudun mukaan aina marginaalissa.

– Aiempina vuosikymmeninä runoja luettiin ehkä enemmän, mutta ei runoja ole koskaan isoja määriä myyty.

Seutu toivoo, että suomalaiset oppisivat arvostamaan kotimaista runoutta ja kirjallisuutta.

– Käsittääkseni esimerkiksi Venäjällä opetellaan venäläisiä runoja koulussa ulkoa. Ylipäätään oman maan kirjallisuutta pidetään suuressa arvossa. Myös Virossa osataan arvostaa omaa kirjallista kulttuuria. Meiltä se tapa puuttuu, ja jos jotain esille nostetaan, niin muutama suuri nimi. Yleisesti oman kirjallisuuden tuntemus Suomessa on heikkoa.

Runoutta voisi hyödyntää vaikka koulujen opetuksessa, sillä nuoret ovat tottuneita käyttämään lyhyttä ilmaisua älylaitteissa.

– Runojen avulla pystymme tuomaan esille monia tärkeitä asioita, ilmaisemaan globaaleja ajatuksia ja käsittelemään tunteita. Runojen tiivis formaatti sopii nykyaikaan hyvin. Ihmisten keskittymiskyky on heikko ja olemme niin kiireisiä, ettei meillä ole aikaa käsitellä asioita tai tunteita. Runojen avulla pystytään koskettamaan syvältä, vaikka teksti on lyhyttä.

Runoilta

Runoja ilmastonmuutoksesta

Runouden tutkija, runoilija Katja Seutu vierailee Riihimäen kirjastossa Samuli Parosen salissa (Kauppakatu 16) 10.9. klo 18 – 19. Vuonna 2019 Suomessa ilmestyi paljon ilmastonmuutosta käsittelevää runoutta.

Myös Katja Seutu julkaisi ilmastonmuutosta käsittelevän teoksen Jäätyväinen (2019).

Riihimäellä Seutu kertoo omasta runokokoelmastaan ja lukee myös muiden runoilijoiden ilmastonmuutosta ja luontosuhdetta käsittelevää runoutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.