Thaimaalaistytön pitkä piina päättyi Riihimäellä – oleskelulupa tuli!

Markku Sorsalla, Kanyarat Tassamalla ja Pawichadi Saithongilla on taas aihetta iloon ja mahdollisuus katsoa elämässä eteenpäin.. Pia Herme
Pia Herme

Pia Herme

Ilon päivä koitti vihdoin keskiviikkona riihimäkeläisperheessä, kun Maahanmuuttovirasto Migristä saatiin myönteinen päätös 15-vuotiaan Kanyarat Tassaman oleskeluluvasta.

– Jeee! kaikui Kanyaratin villi huuto kotona, eikä haleista äidin, Pawichadi Saithongin kanssa tahtonut tulla loppua illan aikana.

– Halasimme kaikki kolme tässä keittiössä, ja kyllä siinä silmäkin kostui. Olo on niin helpottunut, äiti iloitsee.

Markku Sorsa sai maaliskuussa yhteishuoltajuuden Pawichad Saithongin kanssa, minkä Sorsa arvelee osaltaan vaikuttaneen myönteiseen päätökseen.

Kevät oli perheessä koettelevaa aikaa, sillä Kanyarat Tassama sai karkotuspäätöksen Suomesta maaliskuussa.

Tämän jälkeen hänen oleskeluluvastaan tehtiin uusi hakemus, minkä käsittelyn ajaksi karkotusprosessi katkesi.

– Tosin korona lopetti lennot kevään aikana, joten saatoimme olla rauhassa hetken. Mutta rajoitusten helpottuessa huoli nousi taas. Tiedustelin tuolloin Migristä, koska päätös mahtaisi tulla ja sain kuulla, että heinäkuun aikana, Sorsa kertoo.

Eli odotuksen jännitys tiivistyi viime metreillä.

– Usko ei kuitenkaan loppunut missään vaiheessa; ajattelin, että oikeuden on voitettava, hän toteaa.

Mielenkiintoista Sorsan mielestä on, että Migrin päätöksen perusteena on, että Kanyarat Tassama on suomalaisen kansalaisen lapsi.

Sorsa tähdentää, että äiti on koko prosessin ajan ollut Suomen kansalainen.

Migri hylkäsi parisen vuotta sitten tyttären oleskelulupahakemuksen, ja valituksista huolimatta niin Hämeenlinnan hallinto-oikeus kuin Korkein hallinto-oikeuskin pitivät Migrin päätöksen voimassa.

Oikeuden ja maahanmuuttoviraston näkemys oli, että äidin huoltajuussuhde oli katkennut tyttären jäätyä Thaimaahan ja äidin muutettua Suomeen.

Perheen mukaan suhde on kuitenkin jatkunut tiiviinä ja äiti on ollut tyttären tosiallinen huoltaja. Lisäksi tytär on asunut jo kolme vuotta Suomessa, koska käytännössä hänen Thaimaassa asuva isänsä ei pysty enää hänestä huolehtimaan syntyneen työkyvyttömyyden vuoksi.

Oleskelulupa on annettu vain vuodeksi, mutta Sorsan mukaan tämä on normaali käytäntö.

– Seuraava haku on käytännössä muodollisuus, ja toisen luvan saa neljäksi vuodeksi.

Hän arvioi, että peruskoulun päästötodistus Suomessa on vahva peruste hakea kansalaisuutta muutaman vuoden jälkeen. Tällöin se myös myönnetään ilman koetta.

Kanyaratilla on vielä kaksi vuotta peruskoulua jäljellä, ja viimeisintä kevätodistusta kelpaa näyttää. Tulevaisuuden toiveistaan hän ei osaa sanoa, mutta nyt sitä ainakin voi suunnitella.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut