Yli-insinööri Pauli Heikkisen mukaan kohtaamista pallosalaman kanssa kannattaa välttää. Pallosalama ei ole yhtä vaarallinen kuin tavallinen salama, mutta pahat palovammat siitä voi saada. Pauli Heikkisen arkisto

Pallosalaman ikä on vain muutamia kymmeniä sekunteja

Luonnonilmiö: Pallosalama on äärimmäisen harvinainen.

Mia Lagström

Ukonilmalla syntyvistä pallosalamoista ollaan montaa mieltä. Jyväskylään yliopiston yli-insinööri Pauli Heikkinen ei epäile yhtään, ettei pallosalamoita olisi.

– Kyllä niitä on, niistä on niin paljon näköhavaintoja. Pallosalamaa ei ole tosin koskaan onnistuttu luomaan laboratorio-olosuhteissa, vaikka sitä on yritetty. Pallosalaman synnyttäminen vaatii niin paljon energiaa.

Tavallinen salama syntyy, kun esisalama saapuu pilvestä lähelle maata. Maassa syntyy vastasalama, joka syöksyy ylös, tavoittaa esisalaman kärjen ja synnyttää kanavan, jota pitkin pääsalama iskee alhaalta ylös.

– Tavallisen salaman isku on sähköpurkaus, läpilyönti, joka ei saa pysyvää muotoa.

Aina vastasalama ei saavuta esisalamaa. Vastasalama sammuu, mutta sen kärki voi synnyttää hetkeksi elämään jäävän pallosalaman.

– Pallosalama on sähköisesti neutraali plasmapallo, Heikkinen kuvailee.

Pallosalama pysyy kasassa sähköisen voiman avulla, mikä toimii samalla periaatteella kuin keskipakoisvoima. Aivan kuten kuu kiertää maata tietyllä etäisyydellä ja tietyllä nopeudella, kiertävät miinusmerkkiset elektronit ionisoituneita plusmerkkisiä ilman atomeita ja molekyylejä.

– Jos kuuhun törmäisi iso komeetta, joka muuttaisi kuun etäisyyttä tai pyörimisvauhtia, voisi kuu tipahtaa radaltaan. Samalla tavalla kun pallosalama saa häiriöitä, se hajoaa. Pallosalamat eivät olekaan kovin pitkäikäisiä. Ne pysyvät kasassa vain muutamia kymmeniä sekunteja.

Pallosalamat liikkuvat leijaillen ja hakeutuvat sähkövarauksen lähelle. Johtimet ja metalli vetävät niitä puoleensa. Havaintojen mukaan pallosalama saattaa tulla sisätiloihin pistorasian kautta ja poistuvat ulos samaa reittiä.

Vaikka pallosalamaa ei pidetä yhtä vaarallisena kuin tavallista salamaa, kannattaa kohtaamista välttää.

– Pallosalamassa on niin paljon energiaa, että palovammoja tulisi ihan varmasti. Tietoa tällaisista tapauksista ei tiettävästi ole.

Voisiko tuota energiaa valjastaa jotenkin hyötykäyttöön?

– Voisi olla aika vilkkuvat valot, jos odottaisimme energian saamiseksi salaman iskemistä. Ei kukaan voi ennakolta tietää, mihin salama iskee.

Eniten salamoi lännessä

Ilmatieteenlaitoksen mukaan runsaimmin Suomessa salamoi maan länsiosissa, etenkin Pohjanmaalla. Vaihtelut vuodesta toiseen ovat kuitenkin hyvin suuria, ja yksittäisenä kesänä rajuimmat ukkoset saattavat esiintyä missä päin Suomea tahansa.

Mitä lämpimämpää, sen suuremmat ovat edellytykset ukkoselle. Syynä on, että lämpimään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta, ja ilmassa piilevä kosteus on ukkosen käyttövoimaa.

Ukkosista tehdään vuosittain havaintoja myös talvella. Niitä saattaa esiintyä sakeassa lumi- ja räntäkuurossa noin nollan lämpötilassa.

Salaman etäisyys selviää, kun lasketaan sekunteja välähdyksestä jyrähdykseen ja saatu sekuntimäärä jaetaan kolmella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt