Husissa käynnistyy tieteellinen tutkimus, jossa selvitetään, voidaanko hyvin pienellä keuhkojen alueelle kohdennetulla kerta-annoksella sädehoitoa vaikuttaa vaikean koronavirusinfektion etenemiseen, kerrotaan tiedotteessa.
Koronaviruspotilaiden sädehoidolla pyritään vaimentamaan virusinfektion aiheuttamaa elimistön immunologista puolustusreaktiota, joka mahdollisesti myötävaikuttaa vaikean koronaviruksen aiheuttaman taudin kehittymiseen.
– Hoidamme aluksi viisi potilasta, minkä jälkeen arvioimme, laajennetaanko tutkimukseen osallistuvien määrää. Ajatuksena on, että tulehdusreaktiota vaimentamalla pystytään vaikuttamaan taudin kulkuun, sanoo johtava ylilääkäri Johanna Mattson Husin Syöpäkeskuksesta tiedotteessa.
Nyt käynnistyvän tutkimuksen tavoitteena on lieventää sairaalahoitoa vaativaa koronavirusinfektiota ja estää sen vaikeutumista tehohoitoa vaativaksi. Hoidon mahdollisten hyötyjen arvioidaan ilmaantuvan nopeasti.
– Pitkäaikaishaittana tämän suuruinen säteily aiheuttaa noin yhden prosentin lisääntyneen riskin saada sädetetylle alueelle syöpäkasvain 10–20 vuoden kuluessa. Tämän pienen riskin vuoksi tutkimukseen otetaan mukaan vain yli 50-vuotiaita potilaita, kertoo ylifyysikko Mikko Tenhunen Husin Syöpäkeskuksesta tiedotteessa.
Vastaavaa pientä koko kehon alueelle kohdennettua sädehoitoa on tiedotteen mukaan jo vuosikymmeniä käytetty osana luuydinsiirtoon liittyvän käänteishyljintäreaktion hoitoa, jolloin tavoitteena on oman puolustusreaktion vaimentaminen. Ennen antibioottien aikakautta sädehoitoa on käytetty 1900-luvun alkupuoliskolla bakteerien ja virusten aiheuttaman keuhkokuumeen hoidossa.
Tutkimuspotilaiden hoito toteutetaan Husin Syöpäklinikalla erillään muusta sädehoitoyksikön päivittäistoiminnasta. Maailmalla on hiljattain käynnistynyt kaksi muuta vastaavaa tutkimusta.
