Lukiolaisten liiton pääsihteerin mielestä korkeakoulun pääsykokeita tulisi uudistaa.
Lukion tulee antaa valmiudet jatko-opintoihin ilman preppauskurssejakin. Tätä mieltä on Lukiolaisten liiton uusi pääsihteerin Saara Hyrkkö, 29.
–Korkeakoulujen valintakokeet pitäisi järjestää niin, että maksullisia preppauskursseja ei tarvita, hän sanoo.
Tällä hetkellä korkeakoulujen pääsykokeet on suunniteltu niin, että maksullisten preppauskurssien suorittaneet ovat etulyöntiasemassa, kun uusia opiskelijoita valitaan.
–Pääsykokeiden tehtävänä olisi varmistaa, että motivoituneimmat ja soveltuvimmat pääsevät opiskelemaan korkeakouluihin.
Mahdollisuus keskittyä omaan intohimoonsa voi lisätä motivaatiota myös muiden aineiden opiskelua kohtaan.
Hyrkön mukaan lukion tehtävänä puolestaan on olla yleissivistävä koulu, joka ohjaa oppilaita löytämään oman intohimonsa kohteen, ja sitä kautta tien jatko-opintoihin.
Hyrkön mukaan suomalaisessa valintakoejärjestelmässä on myös paljon hyvää, eikä sitä hänen mielestään pitäisi muuttaa esimerkiksi Keski-Euroopan malliin, jossa kaikki pääsevät sisään yliopistoon. Karsiutuminen siellä tapahtuu opintojen aikana, jos ei pysty suorittamaan vaadittuja kursseja.
–Keski-Euroopan mallin mukainen järjestelmä kuormittaisi korkeakouluja ja lisäisi opiskelijoiden epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan, hän sanoo.
Lukion ja jatko-opintojen nivelvaihetta voisi kehittää siten, että abien ei tarvitse lukea päällekkäin ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin.
Hyvänä asiana Hyrkkö pitää esimerkiksi sitä, että ylioppilaskirjoitukset voi nykyisin suorittaa useina eri lukukausina.
Esimerkiksi tiede- ja taidelukiot mahdollistavat sen, että opiskelijat voivat erikoistua jo varhain haluamalleen uralle. Yhä useammin se on mahdollista myös peruskouluissa.
Pääsihteerin mukaan nuorten mahdollisuus panostaa haluamiinsa aineisiin varhain, on pitkälti hyvä asia.
–Mahdollisuus keskittyä omaan intohimoonsa voi lisätä motivaatiota myös muiden aineiden opiskelua kohtaan.
Toisaalta yhteiskunta asettaa paineita valmistua mahdollisimman nopeasti, karsia valinnaisaineita ja välivuosia. Toisille ajatus omasta tulevaisuudesta muotoutuu matkan varrella. Siihenkin pitäisi Hyrkön mielestä olla mahdollisuus.
Myös Espoon kaupunginvaltuutettuna toimivalle Hyrkölle on tärkeää, että suomalainen koulutus elää ajassa. Sähköistyminen mahdollistaa lukio-opetuksen suorittamista etäopintoina. Hyrkön mukaan etäopintoja ei kuitenkaan pitäisi lisätä pelkästään säästöjen aikaansaamiseksi.
–Etäopetuksen tulee olla suunnitelmallista ja pedagogisesti perusteltua. Sen avulla voidaan esimerkiksi laajentaa kurssivalikoimaa. Tärkeintä on, että lukiokoulutus kokonaisuudessaan antaa riittävät tiedot ja oppimisvalmiudet jatko-opintoja varten, Saara Hyrkkö summaa.
Päivitetty 1.11. klo 12: Täsmennetty Hyrkön toista lainausta.