Puukon valmistaminen pääsi mukaan – elävän perinnön kansallinen luettelo kasvoi 12 kohteella

Luetteloita tehdään 178 valtiossa.

Tommi-puukon valmistus otettiin mukaan Museoviraston elävän perinteen kansalliseen luetteloon. Tommi-puukko tunnetaan koko Suomessa kätevänä ja kauniin pelkistettynä puukkomallina. Tommi-puukon Perinneyhdistys, Tommi-puukkonäyttelyn aineisto

Mia Lagström

Tommi-puukon valmistus on päässyt mukaan Museoviraston elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tommi-puukkojen valmistus on keskittynyt pitkälti Kainuuseen, mutta niitä tehdään muuallakin.

Monet puukonrakentamisen harrastelijat ovat ottaneen Tommi-puukon omakseen.

– Varmaan joka puolella Suomea, missä puukkoharrastajia kokoontuu, tehdään myös Tommi-puukkoja. Niitä on tehty myös hyvinkääläisessä Puukkokerho Tuppiroskassa, Esko Palosvirta kertoo.

Tommi-puukon tarina sai alkunsa, kun kyläseppä Kalle Keränen Kainuun Hyrynsalmelta matkusti 1800-luvun puolivälin jälkeen Fiskarsiin hienotaepajan johtajan englantilaisen Thomas ”Tommi” Woodwardin oppiin.

Saatujen oppien pohjalta Keränen aloitti kotikylässään oman puukkotuotannon. Häntä alettiin kutsua oppi-isänsä mukaan Tommiksi ja hänen valmistamiaan puukkoja Tommi-puukoiksi.

– Puukon kahva on raidan juuripahkaa tai visakoivua ja helat messinkivalua. Puukon tupelle on tunnusomaista musta väri ja punainen peiliksi nimitetty alaosa, Palosvirta kuvailee.

Luettelot ovat todellinen aarreaitta.

Puukosta on tullut myöhemmin erilaisia versioita, kuten pitkäteräisempi Jääkäritommi, Korutommi ja Juhlatommi.

Tunnetuin Tommi-puukkojen valmistaja oli Setti Keränen, joka oli presidentti Urho Kekkosen luottoseppä. Muiden puukkoja Kekkonen ei kelpuuttanut.

Kekkonen oli niin mieltynyt Keräsen puukkoihin, että hän lahjoitti niitä virkamatkoillaan valtiomiehille.

Tommi-puukon lisäksi elävän perinnön kansalliseen luetteloon otettiin maaliskuussa mukaan muun muassa ryijyperinne ja romanien hevostaidot.

Elävän perinnön luetteloita tehdään tällä hetkellä 178 eri maassa, ja ne ovat osa Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi.

– Luettelot ovat todellinen aarreaitta eri maiden ja kulttuureiden tietotaidosta ja perinteistä. Tavoitteena on tehdä elävä perintö näkyväksi, erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta kertoo.

Luettelo on kolmeportainen: wikiluettelo, kansallinen luettelo ja kansainväliset luettelot.

Mikä tahansa yhdistys tai yhteisö voi hakea mukaan elävän perinnön wikiluetteloon milloin tahansa. Wikiluetteloon päässeet voivat hakea kansalliseen luetteloon kahden vuoden välein.

– Tärkein kriteereistä on, että perinne on elävää ja sitä harjoitetaan. Emme kerää arkistojen aarteita, vaan elävää ja uudistuvaa perinnettä ja tietotaitoa, Marsio kertoo.

Jokainen maa saa tehdä vuosittain enintään yhden hakemuksen kansainvälisiin Unescon aiheettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Suomen ensimmäinen hakemus tehtiin vuosi sitten maaliskuussa. Pääseekö suomalainen saunaperinne mukaan, selviää joulukuussa.

Tällä hetkellä Unescon luettelossa on 549 kohdetta 127 maasta, kuten argentiinalainen tango, kiinalainen akupunktio ja lumivyöryjen torjunta Sveitsissä ja Itävallassa.

Unescolla on myös kiireellistä suojelua vaativien kohteiden luettelo ja parhaiden suojelukäytäntöjen rekisteri.

– Uhanalaisten luettelossa on muun muassa mongolialainen kamelin hoivarituaali ja belgialainen katkaravun pyynti ratsain. Sitä harjoittaa enää 20 perhettä, Marsio kertoo.

Perinteet näkyviksi

Elävän perinnön luettelo laajeni

Suomen elävän perinnön kansallinen luettelo laajeni huhtikuun alussa 12 uudella kohteella. Nyt luettelossa on 64 kohdetta. Mukaan pääsivät Tommi-puukon valmistus, ryijyperinne, romanien hevostaidot, kalevalainen jäsenkorjausperinne, kanteleen sekä jouhikon soitto ja rakentaminen, kuurojen kulttuuripäivät, sahansoitto, nukketeatteri, iltasatuperinne, Käpylän Elävä joulukalenteri ja demoskene.

Vuosi sitten Suomi jätti hakemuksen suomalaisen saunaperinteen saamiseksi Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tänä vuonna Suomi on esittänyt mukaan kaustislaista viulusoittoperinnettä. Suomi on mukana myös yhteispohjoismaisessa hakemuksessa liittyen limisaumaveneperinteeseen.

Lisää tietoa www.museovirasto.fi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut