Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Tuliko taas sanottua vähän liikaa? Sosiaalisen median tutkija selittää, miksi lähdemme mukaan somekohuihin – "Sakinhivutus on todella raadollista"

Sosiaalisen median tutkija Suvi Uski sanoo, että somessa ihmiset eivät tavallaan voi itselleen mitään. Verkossa jaettavaan materiaaliin ja mielipiteisiin liittyy aina riskejä, ja vaikka ihmiset tietäisivätkin, mitä ei saisi tehdä, he tekevät niin silti. Ella Kajaste

Katri Porttinen

AAMUPOSTI|Mahdollisimman mehukasta sensaatiota ja tunnepitoista kommentointia – vähät totuudesta. Tätäkö on some Suomessa vuonna 2017?

Ei, sillä tunnepitoinen, faktoja vääristelevä sosiaalinen media on yleismaailmallinen ilmiö.

Sosiaalipsykologi ja sosiaalisen median tutkija Suvi Uski nostaa esimerkiksi Donald Trumpin

–Trumpin valinta ja tviitit ovat vavisuttaneet meitä, sillä hänessä tulee näkyviin, kuinka arvovaltainen aikuinen voi nykyään käyttäytyä. Trumpin toiminnassa on ristiriita, joka näkyy niin aikuisille kuin nuorillekin: että meillä on aikuinen, jolla eniten valtaa maailmassa, ja hän voi silti käyttäytyä näin, Uski sanoo.

On ennenkuulumatonta, että lapsiin kohdistuu aikuisten taholta tällaista.

Uskin mielestä Trump on ääriesimerkki siitä, kuinka aikuiset käyttäytyvät vallattomasti, vaikka meillä ei ole siihen oikeutta.

Soitan Uskille, koska haluan asiantuntijan näkökulman siihen, olemmeko me muuttuneet somen myötä aiempaa rajattomammiksi.

Hän muistuttaa, että tunnepitoinen lietsominen ei ole mikään uusi ilmiö, mutta huonokäytöksiset aikuiset ovat vain somen myötä nyt näkyvillä.

Ääriesimerkki ilmiön haitallisuudesta on hänen mielestään ns. virpomiskohu, joka syntyi perussuomalaisten Terhi Kiemungin kommentoinnista maahanmuuttajataustaisia virpojalapsia kohtaan.

–Se oli ihan järkyttävää. On ennenkuulumatonta, että lapsiin kohdistuu aikuisten taholta tällaista, vaikkakin rasismin viitekehyksessä lapsiin kohdistuva huonokäytöksisyys tuskin on uutta. Netti vain tekee sen näkyväksi.

Otetaan toinen esimerkki: stylisti Teri Niitti joutui valtavan kohun keskelle kritisoituaan somessa naisia, jotka imettävät julkisilla paikoilla itseään peittämättä.

–Tämä tapaus on osoitus sakinhivutuksesta, joka on somessa todella raadollista ja jolla voi olla todella pitkät seuraukset ihmisen elämään.

Sosiaalipsykologin mukaan erilaiset somekohut kertovat lopulta meistä yhteisönä.

Vaikka ihmiset tietäisivätkin, mitä ei saisi tehdä, he tekevät niin silti.

–Ne kuvastavat yhteisön pelkoa: epätoivottu käytös halutaan kitkeä pois, jotta sellainen ei toistuisi.

–Verkossa me teemme näkyväksi sen, että meillä on tämä aate tai ajatus, jonka takana olemme tai jota vastustamme. Some toimii silloin vahvistajana.

Uski sanoo, että somessa ihmiset eivät tavallaan voi itselleen mitään.

Verkossa jaettavaan materiaaliin ja mielipiteisiin liittyy aina riskejä, ja vaikka ihmiset tietäisivätkin, mitä ei saisi tehdä, he tekevät niin silti.

Taustalla on tarve samastua ryhmään ja rakentaa ja vahvistaa omaa sosiaalista identiteettiä.

–Esimerkiksi itse tiedän tarkkaan, että Facebookissa ja Instagramissa ei pitäisi jakaa lasten kuvia. Ja vaikka en kahteen vuoteen ole niin enää tehnytkään, oli aika, jolloin kuvia jaoin.

–Se ikään kuin kuuluu siihen, mitä omassa verrokkiryhmässäni tehdään – ovathan lapset ja heistä iloitseminen olennainen osa sitä, mitä nyt olen. En pystynyt estämään itseäni, sanoo Uski, joka pitää tärkeänä, että tutkija puhuu asioista myös omien kokemuksiensa kautta.

Hän käy puhumassa esimerkiksi vanhempainilloissa.

Harva on kovinkaan hyvä ilmaisemaan itseään kirjoittamalla.

Mutta jos ammattilaisellakin on vaikeaa, niin miten me tavallisetkaan somekäyttäjät osaamme tasapainoilla tunteen ja järjen kanssa?

Ei se helppoa olekaan, vastaa Uski.

Ilmaisukanavana somen suurin ongelma on tekstuaalisuus, ja harva on kovinkaan hyvä ilmaisemaan itseään kirjoittamalla.

Kömpelyys taas lietsoo väärinymmärtämistä.

–Eleet, ilmeet ja äänenpainot puuttuvat, ja pienistä tekstinpaloista pitäisi ymmärtää koko asia kontekstissaan. Tai näemme vaikkapa kiusaamisvideoita, jotka on nekin irrotettu kontekstistaan.

Jakamispäätös somessa tapahtuu parissa sekunnissa, Uski muistuttaa. Ja meillä kaikilla on somen myötä valtaa.

–Kaikilla on mahdollisuus mokata, mutta myös mahdollisuus tehdä hyvää. Trumpinkin käytös aiheuttaa aina vastareaktion. On tärkeää, että rönsyille tulee reaktio: se voi synnyttää hyvääkin.

Tapakouluttaja: Epävarmoina aikoina ihmisten on todistettava, että kelpaavat joukkoon

Pitkän linjan tapakouluttaja Helena Valonen muistuttaa, että someaikanakin hyvät tavat suojelevat ihmistä ja ohjaavat toimimaan yhteisössä muita kunnioittaen.

Valonen korostaa kasvatusta ja aikuisuutta.

–Kun persoona on kasvanut vahvaksi aikuiseksi, osaa ottaa muiden tunteet huomioon: on selkeä tieto siitä, kuinka henkilökohtaisella tasolla on sopivaa liikkua somessa, hän sanoo.

Valosen mukaan epävarmoina aikoina ihmiset joutuvat jatkuvasti todistamaan, että kelpaavat joukkoon. Toisaalta puuttuu kyky asettua toisen asemaan.

–Kun tuntee sopivuusrajat, ei tarvitse tunkeutua toisen alueelle.

Aiheeseen liittyvää

  1. Hyvinkää käynnistää vihapuhehankkeen – "Keskustelu on repivää" 12.6.2017 17:14

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut