Toukokuussa odotettu komeetta on lässähtämässä pannukakuksi – "Komeetat voivat olla arvaamattomia", sanoo hyvinkääläinen tähtiharrastaja

Tähtitaivas: Tällä hetkellä kiikareilla voi katsella kolmea eri komeettaa. Ne koostuvat jäästä, kivestä ja pölystä.

17P/Holmes-komeetta näkyi tähtitaivaalla paljain silmin vuonna 2007. Kuva on otettu Petri Kehusmaan kotiobservatoriosta. Komeetalle muodostuu kahden pyrstön lisäksi koma eli ytimen ympärille muodostuu kirkas kaasukehä sen kuumentuessa. 17P/Holmesin koma oli halkaisijaltaan yli 1,4 miljoonaa kilometriä. Petri Kehusmaa

Mia Lagström

Toukokuussa maapallon lähistölle odotettiin kirkasta ja komeaa C/2019 Y4 Atlas -komeettaa, jonka voisi nähdä tähtitaivaalla jopa paljain silmin.

– Viimeisin tieto on, että komeetan ydin on hajonnut kahteen osaan, joten se on lässähtämässä pannukakuksi. Komeetat voivat olla arvaamattomia, hyvinkääläinen tähtitieteen harrastaja Petri Kehusmaa pahoittelee.

Kehusmaan mukaan täysin ei kannata vielä innosta luopua, sillä mikäli toinen osa komeetasta on jäänyt kohtalaisen kokoiseksi, saattaa siitä tulla vielä jonkin näköinen. Tällä hetkellä komeetta näkyy kiikareilla pienenä utupilvenä. Keväiseltä tähtitaivaalta voi bongata kaksi muutakin komeettaa.

– Komeetat ovat kuin likaisia lumipalloja, jotka koostuvat jäästä, kivestä ja pölystä. Kun ne saapuvat auringon läheisyyteen, alkavat ne sulaa muodostaen komeetalle sen tunnunomaisen pyrstön.

Maapallon ohitse lentävät komeetat ovat pääosin lähtöisin kahdesta maailmankaikkeuden kolkasta aurinkokunnan ulkoreunoilta. Säännöllisesti aurinkokuntaan palaavat ja alle 200 vuodessa auringon kiertävät komeetat tulevat useimmiten Kuiperin vyöhykkeeltä Neptunuksen kiertoradan takaa eli suhteellisen läheltä. Nämä komeetat saattaa nähdä useamman kerran ihmiselämän aikana.

Toinen komeettojen pääasiallinen koti on Oortin pilvi, joka on yhtä vanha kuin aurinkokuntamme. Oortin pilvi sijaitsee noin valovuoden päässä. Mittasuhteista kertoo, että esimerkiksi aurinkoa lähin tähti on 4,2 valovuoden päässä.

Jupiterin massa on 99,99 prosenttia koko aurinkokuntamme massasta.

– Oortin pilvi on ikään kuin ontto pallo, jonka sisällä meidän aurinkokuntamme on. Komeetat sijaitsevat pallon pintakerroksessa.

Komeetat saattavat lähteä liikkeelle tönäistessään tosiaan. Niiden liikkeelle lähtöön voi vaikuttaa myös lähitähden liikkeet ja painovoimassa tapahtuvat muutokset.

– Ei voida ennalta tietää, mistä suunnasta komeetat aurinkokuntaamme singahtavat ja millaiseksi niiden kiertorata muodostuu.

Törmäyskin on mahdollista. Tällainen törmäys onnistuttiin kuvaamaan vuonna 1994, kun Shoemaker-Levy 9

-komeetta törmäsi Jupiteriin. Suuren suurta vahinkoa törmäys ei jättikokoiselle planeetalle aiheuttanut.

– Jupiterin massa on 99,99 prosenttia koko aurinkokuntamme massasta, joten se on melko iso jötikkä. Planeetan kaasukehään jäi törmäyksestä pieni jälki, joka oli näkyvissä muutamia päiviä ennen kuin se katosi kokonaan.

Tähtitaivas

Kolme komeettaa

Tällä hetkellä tähtitaivaalta voi havaita kiikareilla ja kaukoputkella kolme komeettaa: C/2019 Y4 Atlas, C/2017 T2 ja C/2019 Y1 Atlas.

Pääosa komeetoista saapuu aurinkokuntaamme Kuperin vyöhykkeeltä ja Oortin pilvestä. Jonkin verran niitä voi tulla myös asteroidivyöhykkeeltä tai tähtien välisestä avaruudesta toisesta planeettajärjestelmästä.

Komeetta tulee latinankielestä ja se tarkoittaa tähteä, jolla on hiukset.

Ursan Zeniitti-verkkojulkaisusta löytyy koordinaatit, missä kohtaa tähtitaivasta komeetat tällä hetkellä kulkevat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.