Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

USU-gallup: Naisillekin pakollisia kutsuntoja kannattaa kolmasosa ja vastustaa hieman yli puolet suomalaisista – naiset suhtautuvat ajatukseen kielteisemmin kuin miehet

Yli puolet suomalaisista vastustaa myös naisille pakollisia kutsuntoja. Näin ajattelee 54 prosenttia suomalaisista. Noin kolmasosa velvoittaisi miesten lisäksi naiset osallistumaan kutsuntoihin.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen (ps.) ei galluptuloksista ylläty.

– Oletinkin, että voisi olla jotakin tämänsuuntaista, mitä ihmiset ajattelevat tästä tällä hetkellä.

Miehet suhtautuvat naisia myönteisemmin myös naisille pakollisiin kutsuntoihin. Miehistä kannattajia on 41 prosenttia ja vastustajia 47 prosenttia. Naisista vain noin neljäsosa kannattaa ajatusta ja 61 prosenttia vastustaa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

– Naisten ja miesten välisen eron tulkitsen niin, että miehet saattavat ajatella sitä tasa-arvon näkökulmasta ja naisilla on ehkä sellainen ajatus, että heitä ollaan laittamassa tässä asepalvelukseen, vaikka siitä naisilla ei olisi kyse, Ronkainen sanoo.

Ajatuksen kutsuntojen laajentamisesta myös naisille toi esiin puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) MTV:n haastattelussa tammikuussa. Pakolliset kutsunnat eivät kuitenkaan Kaikkosen mukaan tarkoittaisi naisille pakollista asevelvollisuutta.

Valtioneuvoston torstaina asettama parlamentaarinen komitea selvittää asevelvollisuuden kehittämistä ja myös mahdollisuuksia naisten kutsuntoihin.

– Järjestelmän kehittäminen on iso poliittinen kysymys, johon on hyvä ottaa myös sukupuolinäkökulma mukaan. Kutsunnat eivät ole kokonaisuudessa olennaisin asia, vaan se, miksi kutsunnat järjestetään ja mitä niiden jälkeen tapahtuu, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo.

Maarianvaaran mielestä asevelvollisuuden kehittämisessä on syytä miettiä, miten sukupuoliroolit yhteiskunnassa toimivat ja miten järjestelmät niihin vaikuttavat.

– Välillä on väläytelty naisille ”lotta-palvelusta”. Siitähän tulee heti mieleen, ettei se ainakaan purkaisi pinttyneitä sukupuolirooleja vaan vahvistaisi niitä.

Varusmiesliiton mukaan kutsunnat olisivat hyvä väylä tarjota tietoa armeijasta.

– Kutsunnoissa naiset saisivat tietoa ja voisivat sitten päättää, haluavatko mennä inttiin. Haluaisin naisten muistavan, että armeija on ensisijaisesti mahdollisuus kokemuksiin, joita ei mistään muualta voi saada, Varusmiesliiton hallitukseen kuuluva Iina Palonen sanoo.

Varusmiesliitto kannattaa kaikille pakollisia kutsuntoja. Myös Ronkaisen mielestä ne olisivat Puolustusvoimille hyvä paikka rekrytoida naisia erilaisiin tehtäviin.

Ronkainen näkee naisten kutsunnoissa muitakin hyviä puolia.

– Se ei ole yksistään Puolustusvoimien värväyspaikka, vaan siellä esimerkiksi etsivä nuorisotyö ottaa koppeja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista miehistä. Ja miksei naisistakin voisi samanlailla ottaa koppeja.

Vanhimmat eli vähintään 70-vuotiaat kannattavat myös naisille pakollisia kutsuntoja enemmän kuin muut ikäryhmät.

– Tämä voi ehkä johtua siitä, että tällä ikäryhmällä on muistissa, mitä kansallinen turvallisuus ja sen ylläpitäminen konkreettisesti tarkoittaa, Iina Palonen pohtii.

Matalin kannatus (29 prosenttia) on 60–69-vuotiaissa. Nuorimmista aikuisista ajatusta kannattaa 36 prosenttia ja vastustaa hieman yli puolet.

Keskustan äänestäjät suhtautuvat myös naisille pakollisiin kutsuntoihin myönteisimmin. Demareissa ja perussuomalaisissa on eniten kaikille pakollisten kutsuntojen vastustajia.

Ronkaiselle oli yllätys, että vihreätkin olivat myötämielisempiä kuin perussuomalaiset.

– Olisin olettanut, että (luvut) olisivat olleet toisinpäin.

Yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittää siis komitea, jonka puheenjohtajaksi nimettiin torstaina kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

Kanerva ei halunnut kommentoida naisten kutsuntoja koskevan USU-gallupin tuloksia juuri sillä perusteella, että hän on aloittamassa työtään komitean puheenjohtajana. Komitean toimikausi kestää lokakuun 2021 loppuun.

Parlamentaarisen komitean yhtenä tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia myös naisia koskeviin kutsuntoihin. Komitea selvittää myös muun muassa asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittämistarpeita.

Komitean varapuheenjohtajana toimii kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) ja muina jäseninä kansanedustajista ovat Tuula Väätäinen (sd.), Jari Ronkainen (ps.), Hanna Holopainen (vihr.), Jari Myllykoski (vas.), Eva Biaudet (r.), Päivi Räsänen (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).

Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki maaliskuun alussa päättyneessä haussa yli 1 400 naista. Hakeneiden määrä on historian toiseksi korkein ja kasvoi vuodentakaisesta 163:lla.