Tutkimus kumoaa pinttyneet väitteet: Koko Suomen maaseutu ei tyhjene, vain neljäsosa alueista taantuu pysyvästi

Vapaa-ajan asukkaat eivät anna taantuvien alueiden näivettyä.

Etätyö saattaa lisääntyä kronakriisin jälkeen, koska ihmisillä ja yrityksillä on aiempaa paremmat välineet tehdä etätöitä. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ari Helminen

Tuore tutkimus kumoaa julkisuudessa olleet näkemykset, että Suomessa olisi vain muutama kasvava kaupunkiseutu ja muu maa olisi tyhjenemässä. Koronakriisin aiheuttama etätyöbuumi saattaa jatkua ja voimistaa ihmisten monipaikkaisuutta.

– Isoin uusi asia on se, että aluekehitys on paljon monisyisempää, kuin mitä meillä valtajulkisuudessa on ollut esillä, kertoo Luken tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

Tutkimuksen mukaan käsitys Suomen alue- ja väestökehityksestä muuttuu huomattavasti, kun vakinaisten asukkaiden lisäksi huomioidaan alueen kausiväestö eli vapaa-ajan asukkaat sekä alueella työssäkäyvät. Kausittaisesti kasvavat alueet ovat yleisempiä kuin taantuvat alueet. Kasvuverkosto ulottuu läpi maan Etelä-Suomesta Lappiin asti.

– Kun katsotaan tarkemmin, missä ihmiset oikeasti ovat, missä he toimivat ja aiheuttavat kysyntää, ja millä tavalla se vaikuttaa eri alueiden talouksiin, kuva on aivan toisenlainen kuin julkisuudessa. Meillä vain noin neljäsosa alueista on pysyvästi, jatkuvasti taantuvia, Vihinen sanoo.

Asia käy ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö, jonka ovat toteuttaneet Luonnonvarakeskus (Luke), Pellervon taloustutkimus PTT, Oulun ylipisto ja asiantuntijayritys 4 Front.

Vihinen kertoo, ettei hän kiistä alue- ja väestötutkija Timo Aron näkemystä vakituisen asumisen keskittymisestä kaupunkeihin. Viime viikolla julkistettu tutkimus ei haasta Aroa vaan tarkentaa Aron antamaa kuvaa.

– Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on erilainen ja muuttujia on ollut enemmän kuin Arolla. Tämä on monimutkaisempi sekä enemmän paikkatietoon ja tilastollisiin ennusteisiin pohjautuva tutkimus kuin mitä Aro on käyttänyt, Vihinen sanoo.

– Emme kiistä, etteikö vakituinen asuminen olisi keskittynyt kaupunkeihin, mutta me tuomme siihen oheen tiedon, että meillä on yhtä aikaa olemassa hyvin vahva vastakaupungistumisen virta.

Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset liikkuvat säännöllisesti esimerkiksi kodin ja vapaa-ajan asunnon välillä.

– Silloin me yliarvioimme kaupunkien vakinaista asutusta ja aliarvioimme kakkoskotien paikkakunnilla asumista.

Kausiasuminen Suomen sisällä koskee tutkimuksen mukaan noin 2,4 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi Etelä-Savossa on noin 83 000 asukasta enemmän kuin virallisessa väestötilastossa.

– Aktiiviset ja työikäiset ihmiset toimivat niillä alueilla, joissa he eivät ole kirjoilla. Sieltä tulee aktiivista ruisketta alueille, joita ei ole aiemmin saatu tilastoilla kiinni, Vihinen sanoo.

Vihisen mukaan alueiden kehityksen vaikuttaa se, millaisia julkisia palveluja siellä on. Hän korostaa hyvien tietoliikenneyhteyksien ohella koulujen ja oppilaitosten merkitystä.

– Ensimmäinen asia on se, että saataisiin oppilaitosrakenne tasaisemmaksi eri alueiden välillä. Se on meidän omaan tekoa, etteivät alueet ole houkuttelevia, Vihinen sanoo ja tarkoittaa ennen kaikkea ammattioppilaitosverkon karsimista.

Vihisen mukaan myös sillä on vaikutusta, miten ihmiset näkevät oman alueensa tilanteen, ja missä valossa siitä puhutaan.

Koronakriisin vaikutuksia on Vihisen mukaan on vaikea arvioida, missä laajuudessa etätyöt lisääntyvät pysyvästi, kun koronakriisi on ohi. Monet ovat jo nyt varustautuneet aikaisempaa paremmin monipaikkaiseen työntekoon, mutta koronakriisi vauhdittaa sitä.

– Ihmisille jää parempia välineitä tehdä etätöitä kakkoskodista käsin ja heille tulee enemmän kokemusta siitä, toimiiko etätyö vai ei.

Vihisen mukaan etätyön tekemisen arvo ymmärretään jo nyt aiempaa paremmin ja se on tullut osaksi arkikokemusta. Myös se on ymmärretty, että harva asutus on kriisitilanteissa Suomen vahvuus verrattuna moneen muuhun maahan, missä ihmisillä ei ole mahdollisuutta hajaantua etätöihin.

– Me voimme mennä enemmän hajalleen, kun virustyyppinen vitsaus iskee. Näemme tämän asian eri valossa nyt, vaikka se on ollut meillä koko ajan.

Alueellisen liikkuvuuden lisääminen entisestään on melko tehoton keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman hoidossa. Ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta kertoo, että tutkimuksen mukaan siitä ei ole näyttöä, että työvoiman liikkuvuuden puute olisi työttömyysongelman keskeinen syy.

Huovarin mukaan työmarkkinoiden ja työttömän ihmisen kannalta se on hyvä asia, että työpaikkaa etsitään kauempaa. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan alueellisella liikkuvuuden lisäämisellä ei ole merkitystä. Huovarin mukaan tämä perustuu useaan eri havaintoon.

Alueelliset työmarkkinat kehittyivät ennen konorakriisiä samaan suuntaan. Työllisyystilanne parani kaikilla alueilla, ja avointen työpaikkojen määrä kasvoi koko maassa. Samalla erot alueiden välillä työttömyys- ja työllisyysasteissa ovat selvästi pienentyneet 2000-luvulla.

Pääkaupunkiseudulla työllisyystilanne ei ollut enää selkeästi parempi kuin muualla. Harvaan asutulla maaseudulla työttömyys oli pienempi kuin suurissa keskuksissa, koska maaseudulla työllisten määrä on vähentynyt.

–Kohtaanto-ongelmaa ei voi ratkaista, vaikka kaikki siirtyisivät keskuksiin.

Huovarin mukaan liikkuvuutta parempi ratkaisu on kouluttautuminen ja alan vaihto,

–  Jos työttömällä on perhe ja kiinteät ystävyyssuhteet, on helpompi vaihtaa alaa kuin aluetta.

Pendelöinti eli työssäkäynti toisessa kunnassa on muuttunut 2000-luvulla selkeästi. Samalla työmatkojen pituudet ja hyvin pitkien työmatkojen osuus on kasvanut.

Pendelöinti suuntautui edelleen yleisemmin keskuksia kohti, mutta vastakkaiseen suuntaan tehdyt työmatkat ovat kasvaneet tätä nopeammin.

– Asiantuntijatehtävissä asutaan keskuksissa ja käydään maaseudulla töissä, Huovari sanoo.

Huovarin mukaan pienillä paikkakunnilla perusduunareita saattaa vielä löytyä yrityselämän tarpeisiin, mutta asiantuntijoita on vaikea saada.

Monipaikkaisuus

Ilmiö ei näy väestötilastoissa

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisten elinympäristö koostuu useista eri paikoista – kuten asunto, työpaikka, kakkosasunto, mökki – ja he liikkuvat säännöllisesti niiden välillä. Monipaikkaisuudesta on vaikea saada ajantasaista tietoa, koska ilmiö ei näy perinteisissä väestötilastoissa. Tutkimuksen mukaan potentiaalisesti monipaikkaisiksi työntekijöiksi voidaan paikkatiedon perusteella tunnistaa noin 3,6 prosenttia työllisistä eli noin 75 000 henkeä. Monipaikkaisia on suhteellisesti eniten maaseudulla, mutta määrällisesti he painottuvat kaupunkien keskustoihin.

Tyypillisin monipaikkaisesti asuva työntekijä on korkeasti koulutettu mies, joka työskentelee johtajana tai erityisasiantuntijana suuressa yrityksessä.

Tutkimusraportti ”Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö” on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Pellervon taloustutkimus POT, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto ja 4FRONT oy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Opetusalan ammattijärjestö vastustaa opetukseen kohdistuvia leikkauksia – lähikunnat eivät lomauta opettajia
  2. Koronaneuvontapuhelin lopettaa Hyvinkäällä, vaikka puhelumäärissä on ollut kasvua – Voidaan tarvittaessa käynnistää uudelleen nopeastikin
  3. Kaukas EloFolk kokoaa Suomen kärkiesiintyjiä tunnelmalliseen Juhlataloon
  4. Laulu raikaa jälleen Lulun karaokebaarissa elokuussa – Grande Finale on trilogiaksi kasvaneen näytelmäsarjan viimeinen osa
  5. Kansallispukuja tuuletetaan Hyvinkäällä ja Riihimäellä
  6. Riikka Suomisen mielestä parisuhteen ulkopuolinen seksi on demonisoitu – "Ihmisillä on tosi erilaisia tapoja elää läheistä ihmissuhdetta"
  7. Valioliigaseura Arsenal aikoo vähentää yli 50 työpaikkaa
  8. Yhdysvalloissa ulkoministeriön ylitarkastaja otti yllättäen lopputilin, edeltäjän erotti presidentti Trump
  9. Keskusta haluaisi eläkerahastot tukemaan suomalaista omistajuutta, mutta yhtiöistä muistutetaan painoarvon olevan jo nyt korkea
  10. United Brotherhoodin johtajaksi epäillyn miehen mukaan jäsenten huumeidenkäytön valvominen virtsatesteillä oli veljeyttä: "Pidetään toisista huolta, kun joillain lähtee vähän laukalle"
  11. Lotta Kemppinen sai ennätyksen, pääsyn valmennusryhmään ja voittajalta kukat – Korte aitoi Espoon gp-kisojen alkuerissä 12,91
  12. Tahko voitokas tyttöjen Superissa – Reetta Lehtinen ykköspalkittu
  13. Ilves lainaa toimettomia NHL-miehiä, nyt Tampereelle palaa Liigan paras maalivahti
  14. Harris, Rice, Warren vai joku muu? Bidenin kinkkinen valinta on viivästynyt
  15. Falcons pelaa lohkovoitosta – päättää runkosarjapelinsä kärkikamppailuun

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Hyvinkään hammashoitolan henkilökuntaa altistunut koronavirukselle – vastaanottoaikoja joudutaan perumaan
  2. Hyvinkään koronavirusaltistus tapahtui keskushammashoitolassa, testitulokset valmistuvat keskiviikkona ja torstaina – "Potilaat eivät ole onneksi altistuneet"
  3. Moottoripyörä väisti autoa ja ajoi ulos tieltä Hausjärvellä – Molempia kuljettajia epäillään rikoksesta
  4. Ministeri Pekonen: Etätyösuosituksen päivittämistä aiheellista arvioida uudelleen
  5. Kanta-Hämeessä kolme uutta koronatartuntaa viikossa – Tartuntalukujen kasvu ollut vähäistä
  6. Kuljettaja ajoi hirviaidan läpi ulos tieltä Lopella
  7. Ammoniumnitraattia käyttävät niin maatalous, rakennusteollisuus kuin kapinallisryhmätkin – Beirutin kemikaalimäärän varastointi olisi Suomessa "yksiselitteisesti kiellettyä"
  8. Näköislehdessä tänään: Riikka Suominen ärsyyntyi avioliiton ulkopuolisen seksin demonisoinnista ja kirjoitti kirjan, jossa käydään vieraissa
  9. Thaimaalaistytön pitkä piina päättyi Riihimäellä – oleskelulupa tuli!
  10. Suomalaista retrodesignia lähetetään Hyvinkäältä Japaniin asti
  11. Arvaatko, kuinka paljon rahaa saa yhdestä tukkipuusta?
  12. Gumball 500€ -autot starttasivat Hyvinkäältä – Katso kuvat hurjista virityksistä!
  13. Näköislehdessä tänään: Konkurssi jätti Seppo Juurikolle valtavat velat mutta periksi hän ei antanut – "Olisin juonut itseni kuoliaaksi"
  14. Mommilan kyläpuodilla yhteislauluilta – laulualueena poikkeuksellisesti Retro-kioskin piha
  15. Libanonin räjähdyksessä jo yli sata kuollutta, lehti vertasi näkymää maailmaloppuun

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.