Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Uutisanalyysi: Luken tutkimus kumoaa väitteet metsien riukuuntumisesta – metsissä on järeää puuta enemmän kuin koskaan

Metsistä löytyy yhä noin 800 miljoonaa yli 150-vuotiasta puuta.

Suomen puuston tilavuus on kasvanut sadassa vuodessa 70 prosenttia ja metsät ovat tihentyneet koko maassa. Jussi Silvennoinen

Ari Helminen

Julkisesta metsäkeskustelusta saa ajoittain sen kuvan, että metsät ovat Suomelle ongelma ja maamme metsävarat ovat kuihtuneet. Puuta metsissä kuitenkin riittää. Vuotuinen kasvu ylittää hakkuut ja luontaisen poistuman noin 20 miljoonalla kuutiometrillä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kestävät hakkuumahdollisuudet kasvavat reiluun 84 miljoonaan kuutioon, kun hakkuukertymät ovat viime vuosina olleet noin 70 miljoonaa kuutiota. Kansallisen metsästrategian mukaan puuston vuotuinen kasvu nousee 115 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä.

Yhtenä kritiikin aiheena on ollut se, ettei metsistä löydy enää järeitä puita. Luken tuore tutkimus kumoaa tämänkin väitteen.

Tässä yhteydessä kannattaa korostaa, että Suomen metsät eroavat muista maista myös metsätiedon osalta. Muualta ei löydy yhtä perusteellista tutkimustietoa metsistä kuin Suomesta. Luke, aiemmin Metsäntutkimuslaitos, on seurannut metsien tilaa 1920-luvulta lähtien.

Luken tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa yli neljä kertaa enemmän järeitä (läpimitta vähintään 40 senttimetriä) puita kuin sata vuotta sitten. Saattaa kuulostaa hieman yllättävältä, mutta järeitä puita on eniten eteläisimmän Suomen metsissä – toisin kuin 1920-luvulla, jolloin niitä löytyi enemmän pohjoisesta.

Suomen puuston tilavuus on kasvanut sadassa vuodessa 70 prosenttia ja metsät ovat tihentyneet koko maassa. Vanhojen puiden määrissä ei se sijaan ole tapahtunut suuria muutoksia 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Metsistä löytyy yhä noin 800 miljoonaa yli 150-vuotiasta puuta, jotka ovat tärkeitä metsien monimuotoisuudelle.

– Etelässä varsinkin keskikokoisten ja suurten mäntyjen ja kuusten määrät ovat huomattavasti lisääntyneet, kertoo Luken johtava tutkija Harri Mäkinen.

Erityisesti kuusimetsien järeytyminen on lisännyt monien arvostelemia avohakkuita. Avohakkuu on monin paikoin ainoa vaihtoehto, jos kuusikossa ei ole mitään aluskasvillisuutta ja metsä on tullut elinkaarensa päähän. Avohakkuu estää myös vanhaa kuusikkoa uhkaavat taudit.

Avohakkuista keskustellaan paljon, mutta niitä tehdään noin 0,5–0,7 prosenttia metsäpinta-alasta vuosittain. Uuden puuston syntymisen lisäksi aukot ovat tärkeitä elinympäristöjä monille perhosille ja hyönteisille.

Päivitetyn metsästrategian mukaan metsäalan kehittymisen ja ilmastopolitiikan asettamien tavoitteiden samanaikainen toteuttaminen korostaa tarvetta lisätä metsien kasvua. Samalla on huomioitava aiempaa selkeämmin ilmastokestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Monipuoliset ja aiempaa joustavammat metsänkäsittelyohjeet auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Parhaan takuun metsien monipuoliselle hoidolle antaa metsänomistaja. Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, ja jokainen heistä arvostaa ja käsittelee metsäänsä eri tavalla. Toiselle metsä on pankki, toiselle marja- ja sienimetsä.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut