Juhlava torvisoitto sopi isänmaallisiin ulkoilmatilaisuuksiin – Hausjärvi on torvisoittokuntien emäpitäjä

Pertti Meriläinen puhaltaa tenorisaksofonia Riihimäen Työväenyhdistyksen tiloissa RiTy-talon kellarikerroksessa. Hän aloitti Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnassa 1954 ja jatkaa edelleen. Olavi Saarinen

toimitus

AAMUPOSTI| Hausjärven kunnan perustamisesta tulee syyskuussa kuluneeksi 150 vuotta.

Niihin aikoihin Venäjän vallan alla kituuttavien suomalaisten kansallistunne oli herännyt. Juhlava ja kuuluva torvisoitto sopi isänmaallisiin ulkoilmatilaisuuksiin.

Hausjärvi sai ensimmäisen torvisoittokuntansa kolmetoista vuotta kunnaksi tulon jälkeen, v. 1885.

Ennen Riihimäen asemakylän eroamista omaksi kauppalakseen 1922 Hausjärvellä perustettiin yhteensä 22 soittokuntaa. Niistä toimivat edelleen Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta ja Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta.

Soittokunnista on tilastot koonnut riihimäkeläinen Pertti Meriläinen, joka on puhaltanut RiTy:n soittokunnassa vuodesta 1954 asti. Hän julkaisi soittokunnista kirjan vuonna 2010.

Karjalan Antreasta evakkoon kahdesti lähteneen lasinpuhaltajamestarin ja lasitaiteilijan serkku Olavi Meriläinen oli aloittanut oppilaana Viipurin Työväenyhdistyksen Soittokunnassa.

Hän toi evakkomatkaltaan mukanaan ess-kornetin, jolla Pertti Meriläinen aloitti soittoharjoittelun. Nykyisin hän puhaltaa soittokunnassa tenorisaksofonia.

Hausjärven maalaiskunnassa ei tietenkään riittänyt eri soittajia monen kylän soittokuntiin. Samat henkilöt kiertelivät puhaltamassa eri puolilla, ja torvetkin kiersivät mukana. Soittimet olivat kalliita.

Hausjärven ensimmäisen soittokunnan perustajat kesällä 1885 olivat pitäjän napamiehiä.

Hausjärven Torvisoittokunnan perustamiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin nimismies K.Y. Frey

Mukana olivat muun muassa asemapäällikkö Richter, agronomi W.F. Palander ja ylioppilas Kalle Kajander

Torvet tilattiin Erfurtin tehtaalta, ja soittokunnan ensimmäisenä johtajana aloitti Anton Aaltonen Soittimet otettiin velaksi, ja niitä maksettiin esiintymispalkkioilla.

Riihimäen asemakylä sai ensimmäisen torvisoittokuntansa viittä vuotta myöhemmin. Sen muodostivat rautatieläiset.

Nykyisen Riihimäen Rautatieläisten Soittokunnan perustamisvuosi oli 1898.

Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta pantiin pystyyn pikaisesti. Vuoden 1906 helluntain kävelyretkelle tilattu helsinkiläissoittokunta teki "oharit".

Työväenyhdistyksen jäsenet lupasivat sen jälkeen lahjoittaa yhden päivän palkkansa torvirahastoon. Oma soittokunta esiintyi kansanjuhlassa jo parin kuukauden päästä, saman vuoden heinäkuussa.

–Minua on jäänyt askarruttamaan, mistä oli saatu esiintymistaitoisia soittajia niin lyhyessä ajassa, Pertti Meriläinen pohtii.

Ryttylän nykyisen Kansanlähetysopiston tiloissa toimi ennen Helsingin kaupungin poikakoti. Pääkaupungin tuhmat pojat joutuivat Ryttylään ryhdistäytymään.

Siellä pojille opetti torvisoittoa Tsaarin armeijan entinen kapellimestari, venäläinen Alexander Jermakoff

Hän yleni 1900-luvun alkupuolella keisarillisen soittokunnan varakapellimestariksi. Pääkapellimestari murhattiin 1912 ja Jermakoff nimettiin tilalle. Hän pelästyi murhasta, anoi Helsingin Kaartin kapellimestariksi ja tuli Suomeen.

–Koulukodin johtaja Vilho Antila sai järjestettyä Jermakoffille työpaikan. Hän ryhtyi ensi töikseen korjauttamaan torvia, joita oli yli kaksikymmentä. Samalla hän opetti soittohaluisia poikia, Meriläinen kertoi.

Jermakoff johti myös paikallista Humina-tanssiorkesteria ja Riihimäen Työväenyhdistyksen soittokuntaa 1936–1941.

Hennalan Seitsikosta Meriläisellä on tiedossa vain vuosiluku 1918 ja se, että jäsenet olivat soittotaitoisia punavankeja. Heidät siirrettiin Riihimäelle entiseen venäläiseen varuskuntaan, josta oli tehty suuri punaisten vankileiri.

Lähiseudun ensimmäinen harrastajavaskiorkesteri oli 1872 perustettu Tervakosken Torvisoittokunta Janakkalassa.

Orkesterin perusti Tervakosken paperitehtaan isännöitsijä Frans Emil Humble. Hän osti tehtaan työmiehiä varten soittimia ja palkkasi Suomen Kaartissa palvelleen soittajan johtajaksi.

Tervakosken Torvisoittokuntaa on arvioitu ehkä koko Suomen ensimmäiseksi harrastajavaskiorkesteriksi.

Torvisoiton harrastus levisi 1800-luvun loppupuolelta sotilassoittokuntien ulkopuolelle.

Pertti Meriläinen

Syntynyt 1933 Viipurissa.

Lapsena joutui lähtemään kahdesti evakkoon Karjalan Antreasta.

Työskenteli Riihimäen Lasilla 1948-1976 muun muassa lasinpuhaltajamestarina.

Tehtaan lopetettua suupuhalletun lasin valmistuksen Meriläinen aloitti lasitaiteilijana.

Useita yksityis- ja yhteisnäyttelyjä.

Riihimäen lasinpuhaltajakerhon perustajajäsen.

Harrastaa myös puhallinmusiikkia, soittanut vuodesta 1954 Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.