Meritaimen pääsee jo Riihimäelle ja ohikin – Vantaanjoen kunnostus on mahdollistanut 95 kilometrin kutumatkat

Virtavesikunnostaja Jukka Jääskeläinen rakensi viime kesänä kutupaikkaa Vantaanjokeen. Pikkukuvassa Kari Stenholmin havaitsema 80-senttinen meritaimen. Petri Lyy, Kari Stenholm

Petri Lyy

AAMUPOSTI | Meritaimenten määrä Vantaanjoen yläjuoksulla oli viime vuonna hieman aiempaa suurempi. Ylimmät havainnot meritaimenesta tehtiin Riihimäellä, 84 kilometrin päässä merestä.

Yläjuoksulla kuti isoja, 70–80-senttisiä meritaimenia.

Virtavesien hoitoyhdistyksen Virhon mukaan koko Vantaanjoen vesistössä kuti viime syksynä paljon taimenia, sekä paikallisia että merivaelluksen tehneitä eli meritaimenia.

Kutuajan alussa lokakuussa vähävetisyys haittasi kalojen nousua.

– Yläjuoksun kaikki taimenet ovat nykyään luonnonkudusta peräisin olevia villejä taimenia, mainitsee Virhon Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm

– Alajuoksulla on myös istutettuja taimenia, joiden suhteellinen osuus sielläkin on kuitenkin pikkuhiljaa vähentynyt.

Nykyään vain vesistön alapäähän Vantaalla ja joen edustan merialueelle Helsingissä istutetaan taimenia.

Lähes kaikki taimenten kutuhavainnot tehtiin Stenholmin mukaan rakennetuilla soraikoilla. Alkuperäiset kutusoraikot ovat Vantaanjoen vesistöstä pääosin tuhoutuneet ruoppausten, rakentamisen ja liettymisen johdosta.

– Viranomaisten ja Virhon tekemien kunnostusten vaikutus paikallisten- ja meritaimenten kutualueen laajentumisessa näkyy selvästi, Stenholm sanoo.

– Meritaimenten kutualue on yli 20 vuoden aikana tehtyjen kunnostusten johdosta laajentunut Vantaankoskelta 17 kilometrin päässä merestä Vantaanjoen latvoille 95 kilometrin päähän merestä.

Lohien kudusta ei Vantaanjoella tehty havaintoja, mutta alajuoksulta kalastettiin Stenholmin mukaan kutuaikana tai juuri sen kynnyksellä ainakin yksi lohi.

Viranomaisten tekemissä kunnostuksissa poistettiin nousuesteitä ja ennallistettiin pääuoman ja Keravanjoen koskia.

Sen jälkeen Virho on rakentanut pääuomaan ja moniin sivujokiin ja -puroihin jätevesipäästöiltä ja muilta ongelmilta suojaan paljon kutusoraikkoja ja poikaskivikoita.

Virho on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä talkoillakin, mutta erityisesti työllisyysprojektilla, joka on 16 vuoden ajan tehnyt suunnitelmallisesti kalataloudellisia täsmäkunnostuksia.

Virho ei ole viime vuosina saanut valtion työllisyyspoliittista rahoitusta, ja kunnostustoiminta uhkasi lopahtaa kokonaan. Virho kuitenkin sai Leader-EMO ja Leader-Ykkösakseli -ryhmiltä EU Leader -rahoitusta, jonka turvin projekti on toiminut 2016–2018.

Tämänkertainen rahoitus oli voimassa tammikuun loppuun ja on nyt avoinna, mutta Stenholmin mukaan Virho aikoo hakea uutta rahoitusta alkavalle kaksivuotiskaudelle.

Vantaanjoen kunnostus

Virhon työllisyysprojekti on kunnostanut vesistöä yläjuoksulla Hausjärvellä, Lopella, Vihdissä, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

Talkookunnostuksia Virho on tehnyt Hausjärvellä, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Helsingissä.

Virho tekee lisäksi tarkkailu-, suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä, jolla kunnostuksien tuottama hyöty varmistetaan ja laajennetaan kunnostuskelpoisen alueen kokoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.