Kumelan lasitehtaan tuotteet tarkoitettiin käyttöön, mutta nyt ne ovat keräilykohteita: "Lasi ei ollut meille taidetta"

Kumelan lasitehdas teki lasia tarpeeseen.

Kumelan lasitehtaan tuotteista Satu-Lotta Peltolan suosikkeja ovat kynttilänjalat, jotka hänen äitinsä Sirkku Kumela suunnitteli omiin häihinsä. – Stockmann otti kynttilänjalat valikoimiinsa, mutta halusi niitä erikokoisina. Näin tehtiin. Äitini ei itse tykännyt koskaan isoimmista malleista, sillä niihin jouduttiin tekemään tukevampi jalka. Mia Lagström

Mia Lagström

Toimittaja Satu-Lotta Peltola kasvoi lapsuutensa Kumelan lasitehtaan tiiviissä yhteisössä.

– Kaikki pyöri tehtaan ympärillä. Tehdas oli ukkini Ilmari Kumelan ja hänen kahden veljensä Oiva ja Toivo Kumelan perustama ja siellä työskentelivät kaikki: äitini, enoni, ystävieni vanhemmat. Itsekin olin viikonloppuisin tehtaan myymälässä tienaamassa taskurahoja, Peltola kertoo.

Kumelan sukua Peltola kuvailee huumorintajuiseksi ja iloiseksi. Perhe on pitänyt aina yhtä ja viihtynyt yhdessä.

Kumelantien alkupäästä löytyy edelleen tehtaan perustajien kotitalo sekä Ilmarin, Toivon ja Oivan aikuisiällä rakentamat talot. Itse tehdas sijaitsi Kirjauksentien toisella puolella. Nykyään paikalla on rivitaloja.

– Tämä oli oma pieni piirinsä kaukana kaikesta. Kun mummini lähti käymään keskustassa, sanoi hän menevänsä Riihimäelle, Peltola muistelee hymyillen.

Kumelan lasitehtaassa valmistettiin hyvin kaupaksi menevää käyttölasia ja Peltolan äiti Sirkku Kumela oli tehtaan ainoa palkattu muotoilija.

– Perheenäitinä hänellä oli hyvä tuntuma, miten tehdä talouslasia, mikä toimi ja mikä ei. Kumelan lasi toimi suomalaisen lasimuotoilun kultakautena, jolloin muotoilijoista tuli suuria ja arvostettuja nimiä. Äitini ammatista ei sen sijaan koskaan numeroa tehty. Hän oli ”meidän Sirkku vain”.

Kumelan tuotteet olivat monesti myös anonyymejä. Niillä ei ollut nimiä, eikä suunnittelijaa mainittu.

– Lasi ei ollut taidetta, vaan käytettäväksi tarkoitettua. Jos joku kannu meni rikki, haettiin varastosta uusi.

Riihimäellä Kumelan lasitehdas jäi suuren Riihimäen Lasin varjoon. Tehtaasta on nykyään varsin vähän tietoa saatavilla, sillä aikanaan siitä ei juuri kirjoitettu.

Tänä päivänä arvostus on kuitenkin toinen ja Kumelan lasi on noussut halutuksi keräilykohteeksi. Peltola kertoo olevansa välillä vähän hämilläänkin ihmisten kiinnostuksesta.

– Meille lasi oli silloin ja on edelleen varsin arkipäiväistä.

Peltolan kotoa onkin turha hakea Kumelan lasin täyttämiä vitriinejä. Kaikki lasi, mitä löytyy, on käytössä.

– Olen tietysti jäävi sanomaan, mutta arvostan äitini työtä suuresti. Hänen suunnittelemansa lasi on hienoa, arkisen linjakasta, selkää ja aina käytännöllistä, hän kuvailee.

Kumelan lasitehdas

Riihimäkeläisveljekset Toivo, Ilmari ja Oiva Kumela perustivat Kumelan lasitehtaan vuonna 1937. Tehtaassa valmistettiin käyttölasia 1980-luvulle saakka, jolloin sen toiminta lakkautettiin.

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää esitelmätilaisuuden Kumelan lasitehtaan vaiheista lasimuseon luentosalissa (Tehtaankatu 23, Riihimäki) torstaina 21.3. klo 17.

Kumelan tehtaasta on kertomassa tehtaan suunnittelijan Sirkku Kumelan tytär, toimittaja Satu-Lotta Peltola. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.