Viikon laji: Kilpatanssissa yhdistyy kuntoilu ja musiikki: "Olet kuin pieni pumpula maailman meressä"

Tanssiminen tekee hyvää koko keholle.

Raila ja Jore Aitamurron, Jouko Tuomen sekä Seija ja Martti Halosen mukaan tanssi on kiva sosiaalinen harrastus, joka on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. – Tanssi vie jalat ja sydämen mennessään. Tähän jää koukkuun, Seija Halonen kertoo. Mia Lagström

Mia Lagström

Kilpatanssista tulee ensimmäisenä mieleen elegantti liikehdintä ja häikäisevän upeat puvut. Näyttävään suoritukseen pääseminen edellyttää kuitenkin ahkeraa harjoittelua, sillä kilpatanssi on vaativa urheilulaji.

Hyvinkään Tanssiurheiluseura Parketin tanssijat Raila ja Jore Aitamurto sekä Seija ja Martti Halonen ovat tanssineet reilut parikymmentä vuotta. Jouko Tuomi on tullut mukaan hieman alle kuusikymppisenä.

– Se tekee tästä lajista hienon. Tanssimisen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa ja kisoissa on tanssijoita alakouluikäisistä yli 80-vuotiaisiin, Tuomi kertoo.

Alkuun lajissa edetään maltilla ja opetellaan eri tanssilajeja askel kerrallaan. Aloittelijat tanssivat kolmea vakiotanssia ja kolmea latinalaista tanssia. Myöhemmin tanssilajeja on kumpaakin viisi.

Halutessaan voi erikoistua joko vakiotansseihin tai latinalaisiin tansseihin tai tanssia molempia.

– Kymppitanssit on haastava kilpailumuoto. On löydettävä aikaa harjoitella niitä kaikkia ja vielä kehittyä niissä jokaisessa, Jore Aitamurto sanoo.

Tansseja ei tanssita pelkästään jaloilla, vaan koko keholla. Omien askeleiden lisäksi on osattava kuunnella paria ja vastattava tämän liikkeisiin.

Tanssijoiden mukaan tanssi on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Pidemmälle janoavat käyvät sekä yksityistunneilla, ryhmätunneilla että pienryhmätunneilla ja harjoittelevat itsenäisesti, joten treenejä on helposti useana iltana viikossa.

Martti Halonen kertoo käyvänsä tanssiharjoitusten lisäksi vielä juoksulenkeillä, sillä jalkojen on oltava tanssijalla kunnossa. Tanssi vaatii hyvää peruskuntoa, joten oheisharjoittelu on välttämätöntä.

Toisaalta itse tanssikin nostaa kuntoa nopeasti. Tanssiminen tekee hyvää myös selälle ja koko keholle, ja tanssijan tunnistaa ylväästä ryhdistä ja tavasta kantaa kehonsa.

Raila Aitamurron mukaan tanssissa viehättää myös se, että siinä tulee osaksi musiikkia.

– Oma suosikkitanssini on hidas valssi. Se on ihanan pehmeää liihottelua. Olet kuin pieni pumpula maailman meressä. Siinä on satumainen tunnelma. Ja naisena on tietysti kiva herätä kisa-aamuna, kun saa laittaa mekkoa päälle ja pilkettä silmään.

Näyttävät puvut tulevat kuvaan tosin vasta useamman vuoden harjoittelun jälkeen. Aloittelijat kilpailevat tavallisessa hameessa ja puserossa sekä tummissa housuissa ja paidassa.

– Lajin aloittaminenkin helpottuu, kun ei tarvitse heti satsata varoja näyttävään kisapukuun, Jore Aitamurto sanoo.

Kilpatanssia harrastamaan

Vakiotansseja ovat hidas valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep. Latinalaistansseihin kuuluvat samba, cha cha, rumba, paso doble ja jive.

10-tanssissa tanssitaan kaikki viisi vakiotanssia ja viisi latinalaistanssia.

Kilpatanssia voi harrastaa myös kuntoilumielessä ja omaksi iloksi.

Hyvinkäällä kilpatanssikursseja ja valmennusta järjestää Hyvinkään Tanssiurheiluseura Parketti www.tanssiurheiluseuraparketti.fi ja Riihimäellä Riihimäen Tanssiklubi www.riihimaentanssiklubi.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.