Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme - tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Maustetytöt viittaavat kintaalla yltiöpositiivisuudelle ja ihmettelevät yhä, mistä kaikki suosio tulee – "On hirveän vaikea sanoa, mitä vielä voisi haluta"

– Ei tätä oikein tajua. Hetkittäin sitä havahtuu miettimään, että hetkonen, kaikki ovat meistä niin kamalan kiinnostuneita.

Näin sanoo Anna Karjalainen kotoaan Helsingistä.

Sisarukset Anna ja Kaisa Karjalainen ovat Maustetytöt.

He ovat Suomen kuumimpia nimiä – ja jollain erikoisella tavalla kotimaisen popmusiikin nykyaika ja tulevaisuus.

Tuliko nyt sanottua liikaa?

Ei kaikkea ylistystä halua edes lukea. Pääasia että itse on tyytyväinen ja ihmisetkin tykkäävät, Anna Karjalainen lausahtaa.

– Ehkä on parempi, ettei tule liian itsetietoiseksi. Helposti tulee myös paineita, vaikkei niitä edes halua ottaa.

Juuri nyt ilmassa on jännitystä.

Perjantaina 25.10. ilmestyy Maustetyttöjen odotettu esikoislevy.

"Kaikki tiet vievät Peltolaan" on päivitetty katsaus tuotantoon, jolla kaksikko on tehnyt komeettamaisen nousun vuoden 2019 aikana.

"Tein kai lottorivini väärin", "Se oli SOS" ja "Viidestoista päivä" ovat levyllä viilattuina versioina.

Luvassa on arkirealismia ja lakonisen kekseliästä kerrontaa myös siitä, kuinka "En saa unta varmaan haudassakaan" ja kuinka "Soitin sulle sanoakseni en mitään".

Halpa kalja, psykiatrian polit ja reseptivapaat särkylääkkeet eivät suoraan kerro Karjalaisten siskosten elämästä.

– Eiväthän ne tosikertomuksia ole, Anna Karjalainen, 27, vakuuttaa.

– Tekstit ovat palapeli kaikesta; fiktiota ja tosikertomuksia ympärillä nähdystä, kuullusta ja koetusta.

Niitä kuullaan torstaina 31. lokakuuta Riihimäellä.

Maustetytöt eivät ole ennen käyneet kaupungissa eivätkä Vihreässä talossa.

Anna Karjalaista kiinnostaa, millainen paikka se on. Vanha, pieni, kodikas, tunnelmallinen. Se ilahduttaa:

– Innolla odotan, että päästään se näkemään.

– Itse tykkään, että olisi monenlaisia keikkapaikkoja. Yleensä parhaat fiilikset lähtevät jostain vähän syrjäseutujen pienistä pubeista ja baareista. Niissä on omat tunnelmansa ja viehätyksensä.

Vihreän talon keikka on loppuunvarattu.

Maustetytöt esiintyvät kaksistaan. Apuna on myös mikseri.

Ilonpito on yliarvostettua? Ehkei.

Maustetytöillä on musiikissa vakavahko ja ironinen asenne, ja se uppoaa suomalaisiin.

– Emme me kyllä mitään yltiöpositiivisia olla. Varmaan helpommin kuulutaan pessimisti-kategoriaan, Anna Karjalainen myöntää.

– Mutta totta kai on hyvä, jos ihminen osaa ottaa ilon irti. Yritän sitä itsekin opetella parhaani mukaan.

Tarkoitus ja lähtökohta on se, että osaisi olla toisille ihmisille hyvä ja kohdella heitä hyvin, Karjalainen sanoo.

Mihin Maustetytöt vielä yltävät?

He eivät tiedä.

– Täytyy myöntää, että ollaan jo saatu enemmän kuin koskaan kuvittelin. On hirveän vaikea enää sanoa, mitä vielä voisi haluta, Anna Karjalainen sanoo.

Anna ja Kaisa Karjalainen elävät normielämää. Toinen asuu Kalliossa, toinen Alppilassa.

He saavat rauhassa käydä kaupassa ja baarissa, vaikka Maustetytöt ovat nyt kuuma ilmiö.

– Totta kai sitä on otettu, jos joku ihminen tulee sanomaan, että tykkää meidän musiikista ja niin.