Naisten sterilisaatioiden suosio on romahtanut – miehillä taas toimenpiteen suosio on kasvanut

vuonna 2016 miesten sterilisaatioista tuli ensimmäistä kertaa Vaisten sterilisaatioita yleisempiä, kerrotaan Helsingin yliopistosta. Markku Ulander / LEHTIKUVA

STT

Naisten sterilisaatiot ovat vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä selvin luvuin. Samaan aikaan miesten sterilisaatiot ovat lisääntyneet, mutta hyvin maltillisesti.

Vielä 2000-luvun alussa pelkästään naisten sterilisaatioita tehtiin noin 10 000 vuodessa. Tämän jälkeen ne ovat vähentyneet vauhdilla, ja vuonna 2016 miesten sterilisaatioista tuli ensimmäistä kertaa naisten sterilisaatioita yleisempiä, kertoo Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo.

Vuoden 2018 aikana sterilisaatioita tehtiin naisille ja miehille yhteensä noin 4 550. Näistä jo noin 63 prosenttia tehtiin miehille. Muutos on suuri, sillä vuonna 2000 vielä yli 80 prosenttia steriloinneista tehtiin naisille.

Naisten sterilisaatioiden vähenemistä selittävät monet syyt, kuten lastensaanti-iän siirtyminen myöhemmäksi. Vielä 20 vuotta sitten muiden ehkäisykeinojen, erityisesti ehkäisypillerien, käyttö saatettiin lopettaa jo ennen neljänkymmenen vuoden ikää.

– Ehkä merkittävin syy on kuitenkin hormonikierukan käytön yleistyminen. Hormonikierukalla pystytään hoitamaan raskauden ehkäisy jopa sterilisaatiota tehokkaammin ja samalla helpottamaan merkittävästi muun muassa kuukautiskipuja ja -vuotohäiriöitä, Heikinheimo sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijan Reija Klemetin mukaan miesten sterilisaatioiden lievä yleistyminen voi olla merkki siitä, että sterilisaatioon pääseminen on helpottunut – aiemmin miesten sterilisaatioihin oli todella pitkät jonot. Klemetti arvelee tämän johtuneen priorisoinnista: vaativammat leikkaukset ovat menneet edelle.

Heikinheimon mukaan vielä tänä päivänäkin jonotusajoissa on merkittäviä alueellisia eroja. Sterilisaatio ei kuulu hoitotakuun piiriin, joten julkisella puolella hoitoa ei tarvitse saada tietyssä määräajassa.

Klemetti kertoo, että naisten sterilisaatioiden suosion laskuun on vaikuttanut myös se, että vuonna 2017 markkinoilta poistui Essure-sterilisointimenetelmä. Siinä munanjohtimiin vietiin kohdun tähystyksessä implantit, jotka tukkeuttivat munanjohtimet. Toimenpide oli yksinkertainen toteuttaa, mutta siihen liittyi osalla naisista muun muassa kipuja ja allergiaoireita.

Nykyään naisten sterilisaatio toteutetaan usein vatsaontelon tähystyksessä niin, että munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit. Tämä vaatii nukutuksen, leikkaussalin ja muutaman päivän sairausloman. Sterilisaatio voidaan tehdä myös keisarileikkauksen yhteydessä.

Miesten sterilisaatio on toimenpiteenä huomattavasti yksinkertaisempi – vasektomiassa siemenjohtimet katkaistaan kivespussin tyvestä, mihin riittää paikallispuudutus.

Mahdollisten komplikaatioiden, kuten tulehduksen riski on sekä naisten että miesten sterilisaatioissa matala.

Tutkija Klemetti uskoo, että naisten sterilisaatioiden vähenemisen ja miesten sterilisaatioiden yleistymisen taustalla on myös asennemuutoksia.

– Asiasta on tullut enemmän yhteinen, eikä ehkäisyn enää ajatella ikään kuin kuuluvan vain naiselle, Klemetti huomauttaa.

Professori Heikinheimo muistuttaa, että edes sterilisaatio ei ole sataprosenttisen varma ehkäisykeino, ja pieni osa naisista tulee sterilisaatiosta huolimatta raskaaksi. Naisten sterilisaatioon liittyy kuitenkin myös terveyshyötyjä: se suojaa merkittävästi munasarjasyövältä.

Jotta Suomessa saa sterilisaation, vähintään yhden lakisääteisen perusteen pitää täyttyä. Perusteita ovat esimerkiksi vähintään 30 vuoden ikä, vähintään kolme alaikäistä lasta tai synnytystä, epätavallisen huonot raskauden ehkäisymahdollisuudet tai se, jos mahdollinen raskaus vaarantaisi naisen terveyden.

Klemetin mukaan yli 90 prosentissa kaikista sterilisaatioista perusteeksi kerrotaan vähintään 30 vuoden ikä. Noin puolet naisista on perustellut valintaa vähintään kolmella synnytyksellä tai alaikäisellä lapsella. Miehistä noin kolmannes on käyttänyt perusteluna kolmea alaikäistä lasta.

Heikinheimon mukaan 30 vuoden ikä täyttyy lähes kaikilla sterilisaatiota hakevilla. Useimmiten sterilisaatioon päädytään kuitenkin 35–39 vuoden iässä.

Klemetin mukaan sterilisaatiota saatetaan pohtia hyvinkin pitkään.

– Jos lapsiluku on selkeästi täynnä eikä ole löytynyt sopivaa tai riittävän vaivattomaksi koettua muuta ehkäisymenetelmää, valinta on usein helpompi.

Jokainen laissa määritelty vaatimus oikeuttaa sterilisaatioon. Lääkärin tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että potilas ymmärtää asian lopullisuuden. Sterilisaation purku on hankalaa ja onnistuu vain harvoin.

– Nuori ikä on suurin syy, jonka takia asiaa kadutaan. Etenkin nuorten aikuisten ja lapsettomien kanssa asiasta keskustellaan perusteellisesti. Vapaaehtoisen lapsettomuuden lisääntyessä asiassa on toki voinut tapahtua muutosta, Klemetti pohtii.

Professori Heikinheimo uskoo potilaiden kohtaamien asenteiden riippuvan osittain myös siitä, kenen vastaanotolle sattuu päätymään. Osa lääkäreistä on perusteellisempia kolmekymppisen lapsettoman kuin esimerkiksi kolmen lapsen vanhemman kohdalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.