Lähiseudun metsissä liikkuu kaikkia suurpetoja – ilves nähty makailemassa bussipysäkin penkillä

Kari Sankala on tavannut karhun Kuusamossa. – Olimme menossa kalaan, kun huomasimme kaksi lammessa leikkivää karhunpoikasta. Sitten alkoi kuulua ääntä takaamme. Se oli emokarhu, joka nousi kahdelle jalalle ilmaa nuuskien. Peräännyimme varovasti. Jälkeenpäin on tullut mietittyä, että meillä oli onni matkassa. Mia Lagström

Mia Lagström

Suurpedoista ehdottomasti yleisin Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen metsissä on ilves. Viime vuonna alueella tehtiin 233 ilveshavaintoa.

Hausjärven- Riihimäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Sankala ja valtakunnallisen riistaneuvoston entinen puheenjohtaja Hannu Laine arvioivat, että Riihimäen ja Hausjärven alueella elelisi kaikkiaan noin 6–10 ilvestä.

– Viime vuonna tavattiin ainakin kaksi kolmen pennun poikuetta emoineen. Itse näin kolmen ilvespennun leikkivän ruokintapaikalla, joka on noin kilometri Hausjärven kirkolta pohjoiseen, Laine kertoo.

Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Hannu Järvenpään mukaan ilveksiä on nähty myös yllättävän lähellä asutusta.

– Hyvinkään ilveshavainnoista 39 on tehty pihapiirissä, ja joitain vuosia sitten nähtiin ilves makailemassa bussipysäkin penkillä. Jos ilveksen yllättää, ei se säntää pakolaukkaan, vaan arvokkaasti pistelee poispäin. Toki ilves ihmistä välttää, ja sen aistit ovat sitä luokkaa, ettei sitä saa helposti näkyville.

Varsin erikoinen vieras lähiseudun metsissä on ahma, josta tehtiin viime vuonna kaksi havaintoa.

Poronhoitoalueen eteläpuolella ja Itä-Suomen jylhissä erämaissa viihtyvä ahma on Sankalan mukaan näillä seuduilla äärimmäisen harvinainen.

– Todennäköisesti kyseessä on ollut läpikulkumatkalla ollut yksilö, joka jatkoi näiltä seuduilta Forssan–Tammelan riistanhoitoyhdistyksen alueelle; Forssasta löydettiin myöhemmin kuollut ahma.

Tuorein susihavainto lähiseudulla tehtiin Hyvinkäällä alkuvuodesta, kun kaupungin länsipuolella, aivan asutuksen vierestä löytyi suden raatelema valkohäntäpeura.

– Paikalla on saattanut olla useampiakin susia, sillä peuralta oli revitty lapa irti. Yksittäinen susi ei olisi näin tehnyt, Järvenpää kertoo.

Kaikkiaan susihavaintoja tehtiin viime vuonna Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen alueella 37, mikä on Järvenpään mukaan poikkeuksellisen paljon.

– Osa havainnoista saattaa olla Lopen koirasusitarhalta karanneita koirasusia. Suden ja koirasuden erottaminen jälkien perusteella on vaikeaa.

Pääsääntöisesti lähiseudulla liikkuvat sudet ovat yksinäisiä kulkijoita, jotka ovat lähteneet laumasta etsimään omaa reviiriä ja parittelukumppania.

Lähin susien perhereviiri löytyi viime vuonna Rengosta. Tällä hetkellä se on kuitenkin jo hajonnut ja sudet ovat jatkaneet matkaa muualle.

– Osa Rengon susista lähti Raaseporin suuntaan ja osa muutti Kemiönsaareen. DNA-tutkimus vahvistaa tämän. Myös Humppilan seudulle on muodostumassa uusi reviiri, Laine kertoo.

Karhuhavaintoja tehtiin viime vuonna neljä. Todennäköisesti kyse on ollut samasta yksilöstä, joka matkasi Hausjärven-Riihimäen, Lopen ja Riihimäen riistanhoitoyhdistysten alueiden läpi Rajamäelle.

Poliisi laittoi Rajamäellä karkotustoimetkin alulle, mutta karhu ei tullut enää uudestaan paikalle.

Järvenpään mukaan näillä leveysasteilla elelevät karhut eivät karta ihmistä päättömästi.

– Pääsääntöisesti ne kuitenkin pysyttelevät metsän suojissa.

Laineen ja Sankalan mukaan karhun bongaaminen metsästä on yhtä todennäköistä kuin lottovoitto.

Karhu välttelee ihmistä viimeiseen asti, ja ihminen saattaa kulkea karhun ohi huomaamattaan.

– Aikoinaan tehtiin tutkimus, jossa ihmisjoukko lähestyi karhua. Tilannetta seurattiin digitaalisten seurantalaitteiden avulla. Karhua lähestyttiin kaikkiaan 50 kertaa.

– Ainoastaan yhden kerran ihmiset näkivät karhun, vaikka lähimmillään he kulkivat karhun ohi viiden metrin päästä. Karhu väistää, ja vaikka se on painava eläin, kulkee se äänettömästi, Laine kertoo.

Jos lottovoitto kuitenkin iskee ja karhu vastaan tulee, kannattaa perääntyä rauhallisesti tulosuuntaan.

Tärkeintä on, ettei lähde juoksemaan karkuun. Se voi toimia yllykkeenä, että karhu lähtee perään.

Suurpedot

Suomen riistakeskuksen Tassu-järjestelmään kirjattiin viime vuonna 7 256 susihavaintoa, 10 013 karhuhavaintoa, 18 530 ilveshavaintoa ja 4 023 ahmahavaintoa.

Hausjärvi-Riihimäen, Hyvinkään ja Lopen riistanhoitoyhdistysten alueella tehtiin 37 susihavaintoa, 4 karhuhavaintoa, 233 ilveshavaintoa ja 2 ahmahavaintoa. (Yksi havainto saattaa sisältää useita yksilöitä.)

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2019 noin 185–205 sutta, 2 020–2 130 karhua (ennen metsästyskautta), 1 845–1 955 ilvestä (ennen metsästyskautta) ja 250–280 ahmaa.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut