Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Paljasjalkainen 25.09.2022 Saiskos pluvan – kaukana ovat ajat tiistain naistentansseista

Tuota, anteeks neiti, saiskos pluvan meinaan. Tarkotan vaan, että sopisko neitille yks tanssi, lauloi juuri edesmennyt Vesku Loiri 1973.

Törmäsin Hyvinkäällä kahdessa paikassa Unto Monosen Satumaa-tangon sanoihin Aavan meren tuolla puolen. Tosin Hangonsillan asuinalueen mainoksen tuolla sana on korvattu tällä sanalla. Järkkärin ulkoseinässä Munckinkadulla on Hannu Lindholmin maalaus Aavan meren vuodelta 1999.

Hangonsillan mainoksen sanat viittaavat todennäköisesti aikanaan Amerikkaan lähteviin matkustajiin Hyvinkään ja Hangon kautta.

Lindholmin taulu taas varmuudella viittaa suomalaiseen tanssikulttuuriin.

Järkkäri lienee tällä hetkellä ainoa perinteisen tanssimusiikin paikka Hyvinkäällä. Lienee myös kaupungin pitkäikäisin tanssipaikka. Kaukana on ne ajat kun Hopiksessa tiistaisin oli naistentanssit. Ja portsareina Lopen komee ja Osku. Nyt paikka näyttää olevan auki vain kerran viikossa eli lauantaisin kello 23–04. Siis yöllä kuuden tunnin ajan ja bileitä tahdittaa discjockey.

Hyvinkäällä tanssittiin letkajenkan maailman-ennätystä huonekaluliikkeen näyteikkunassa.

Televisio ja radio eivät ole onneksi aivan unohtaneet tansseja. Katsotuimpia ohjelmia on Tanssii tähtien kanssa. Vielä perinteisempää tanssimusaa tarjoilee Tanssi kanssain ja radion Sekahaku ja Lauantaitanssit. Erilaisissa jumpissa niin vedessä kuin salissa saa jumpata hyvän musiikin tahdissa. Vielä enemmän tanssin tahtiin mennään tuolijumpassa ja laviksessa.

Hienosti on lukioissa myös säilynyt vanhojen tanssien perinne. Ne ovat peräisin jo 1930-luvulta. Lukion toisen luokan opiskelijat pukeutuvat juhlapukuihin ja tanssivat vanhoja tansseja. Kun meikäläinen 1970 koulun vanhimpana tanssi, vaatteet olivat nykyisiä paljon vanhanaikaisempia.

Tanssit loppuvat yleensä viimeiseen valssiin ja usein myös alkavat valssilla. Yhä nykyisin vähenevissä hääjuhlissa valssilla on tärkeä osuus.

Jenkka eli saksanpolkka on toisenlainen tanssi. 1963 Rauno Lehtinen sävelsi Letkiksen ja siihen aikaan tanssittiin letkajenkkaa Suomen lisäksi myös ulkomailla. Hyvinkäällä tanssittiin letkajenkan maailmanennätystä huonekaluliikkeen näyteikkunassa Kauppalankadulla rautalankabändi The Devilsinn tahdissa.

Sambasta Suomessa kuuluisin taitaa olla Kalle Tappisen Kohtalokas samba.

Aika ajoin esille tulee erilaisia muotitansseja. 1980-luvulla tanssittiin Tiputanssia. Mauno Koiviston presidenttikaudella Tiputanssia soitettiin myös Linnan juhlissa.

1989 ilmestyi maailmalle Lambada. Siitä muistuu mieleen Urakankadun virastotalon vihkijäiset, jossa Lambada soi useamman kerran eri virastojen yhteisillä jatkoilla. 1990-luvulla tuli sitten Macarena. Se soi myös Teneriffalla hotellin allasjuhlissa.

Viimeisin, jonka muistan on 2000-luvulla soinut ketsuppitanssi, mutta varmaan muitakin vastaavia on ollut.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen eläkkeellä oleva komisario.