Lukijalta | Mikä Riihimäen vetovoimatekijäksi – löytyisikö rohkeutta satsata pieniin yksiköihin?

Radiossa haastateltiin äskettäin Heinolan kaupunginjohtaja Parkkosta, aiheena kaupungin asukasluvun eli veronmaksajien jatkuva väheneminen. Hän kertoi esimerkkinä Lusin asuinalueen tilanteesta. Lapsiperheestä yleensä äiti soittaa ja kartoittaa alueen kaupat, postin, pankin jne. Keskustelu kestää yleensä 10-15 minuuttia. Kun tullaan kohtaan, missä sijaitsee lähin alakoulu ja kaupunginjohtaja toteaa koulun lakkautetun viime vuonna, niin puhelu päättyy siihen.

Suomessa lähes pari sataa kuntaa on tehnyt viime vuosina samankaltaisen ratkaisun eli lakkauttanut kyläkouluja. Silti – tai siitä syystä – väki vähenee. Mitä jos jokin kunta tai kaupunki tekisikin päinvastoin? Eli kunta markkinoisi itseään nimenomaan ulkopaikkakuntalaisille tai jopa valtakunnallisesti lapsiystävällisenä kaupunkina läheisine päiväkoteineen ja alakouluineen. Kotikaupunki Riihimäki pitää huolta erityisesti lapsistaan.

Miten Riihimäki eroaisi muista radanvarsikunnista positiivisesti? Nykyään pyritään tekemään 200-500 oppilaan alakouluja säästösyistä. Tällaisessa koulussa opettajat hädin tuskin tuntevat oppilaitaan varsinkaan välituntisin.

Arvosanat jaetaan pitkälti koe- ja testitulosten perusteella. Pienessä alakoulussa opettaja tuntee oppilaan niin hyvät kuin vajavaisemmat tiedot. Hän pystyy positiivisella palautteella kannustamaan vielä oppilaan hyviä puolia. Pikku puutteissa hän voi neuvoa, mitä pitäisi ensi kädessä tehdä, jotta opiskelusolmut aukeisivat. Näin ei ole suurissa kouluissa. Oppilaat muuttuvat liikaa massaksi.

Resursseista. Jos yritys palkkaa yhdenkin työntekijän lisää, ollaan onnellisia. Mutta jos kunta palkkaa yhdenkin pätevän opettajan, niin heti kysellään, mistä tulevat resurssit. Tuleehan palkasta verotuloja kaupungille. Asuminen, elintarvikemenot ja harrastukset jne. tuottavat osaltaan kiertäen kaupungille. Jos saneerataan, niin ope lähtee muihin kuntiin. Eikä verotuloja silloin ainakaan synny.

Suuri osa nykyisistä alakouluista on äskettäin saneerattu Riihimäellä. Jos koulu lakkautetaan, niin meneekö satsaus harakoille? Jos haaveillaan kampusideasta, se ei ole järkevää tämän kokoisessa kaupungissa. Kampus tarkoitti alun perin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden aluetta rakennuksineen. Yliopistokaupungit ja yli 80 000 asukkaan yhteisöt ovat itseoikeutettuja kampukselle. 45 – 80 000 asukkaan kunnat harkitsevat tarkoin asiaa, mutta lähempänä 45 000 tulisi tarkoin harkita, mitä hyötyä siitä olisi.

Alle 45 000 asukkaan kaupungeista se on turhaa. Yliopistoa ei ole ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita on vähän. Lukiolaistenko tarpeisiin satsaus olisi suunnattu? Eri suuruisia kuntia johdetaan nimittäin täysin eri lailla. Paikkakunnan yksilökeskeiset tarpeet tulee ottaa huomioon. Lisäksi kampukset sijaitsevat melko kaukana ydinkeskustoista.

Koska Riihimäen nykyiset alakoulut ovat suurelta osin saneeratut vuosiksi eteenpäin, niin olisiko rohkeutta satsata lähikouluihin, pieniin yksiköihin alakouluissa? Olisivatko ne vetovoimatekijä, joka houkuttelisi perheitä Riihimäelle? Yritettäköön kymmenkunta vuotta! Jos ei onnistu, niin lakkautettaisiin kouluja vasta sitten.

Yritettäisiin tosissaan. Kaupungit taistelevat nyt tosissaan toisiaan vastaan pitääkseen yllä riittävää asukasmäärää.

Riihimäen seudun senioriopettajat Yrjö Sipilä, rehtori , Eija Aittola, luokanopettaja , Eero Kivinen, luokanopettaja , Kari-Veli Lehtonen, rehtori, Marja Tarkkonen, tekstiilityönopettaja, Elsi Torn, lehtori ja Tuula Turunen, rehtori

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut