Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vaalikynä | Päätöksentekomalli vaikuttaa siihen, tuleeko alueuudistuksesta floppi vai ei

Tulevien aluevaalien yksi suuri kysymys on se, ketkä tulevat kuulluiksi uuden hyvinvointialueen valmistelussa? Ketkä asioita pääsevät nostamaan esille, valmistelemaan ja päättämään? Uudistuksen alkumetrit vaikuttavat tuleeko aluevaltuuston roolista vain kumileimasin.

Kyse on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen päätöksentekomallista. Uuden aluevaltuuston ohella hyvinvointialueella voidaan myös tehdä päätöksiä joko valtuuston alaisissa valiokunnissa tai lautakunnissa. Edellisen täyttäisivät eduskuntapolitiikasta tuttuun tapaan vain aluevaltuutetut. Jälkimmäiseen voitaisiin valita myös valtuuston ulkopuolelle jääneitä ehdokkaita, kuten eri alojen osaajia.

Olen seurannut huolestuneena Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelevien virkamiesten lausuntoja koskien alueemme tulevaa päätöksentekomallia. Oma Hämeen projektijohtaja Savolan (HS 17.1) mukaan on turha odottaa aluevaltuustolta sen ensimmäisinä vuosina mitään suuria avauksia. Hänen haastattelussaan voi lukea, ettei lautakuntamalli saa kannatusta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg kannatti (HäSa 29.12) päätöksenteon keskittämistä tiukasti vain aluevaltuutetuille, koska hänen mukaansa hyvinvointialueella on niin vähän päätettäviä asioita. Lausunto on hämmästyttävä!

Keskusta on ajanut valmistelussa vahvasti lautakuntamallia. Myös pienempien kuntien, järjestöjen tai asiakasryhmien ääni tulee saada maakunnassa kuuluviin. Päätösten tekemisen rinnalla tärkeää on, että aluelautakunnissa voidaan käydä lähetekeskustelua ja vaikuttaa asioihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä päätöksentekoon asti edennyttä asiaa on usein vaikea muuttaa. Turhia ”kahvittelukerhoja” ei tarvita, vaan lautakuntien tulee perustua todelliseen tarpeeseen. Alkuvaiheessa näitä tarpeita varmasti on.

Ministeriöiden lähettämiä asioita on määrätty selvitettäväksi alkuvaiheessa noin 600. Niistä pitää päättää nopeasti. Jos Kanta-Hämeessä päädytään valiokuntamalliin, olen huolestunut siitä, ehtivätkö 59 aluevaltuutettua todella perehtyä annetussa ajassa kaikkiin päätettäväksi tuleviin asioihin.

Ehtivätkö he tämän lisäksi käydä riittävästi lähetekeskustelua, jotta maakunnan asukkaiden ääni todella saadaan kuuluviin historiallisen suurta uudistusta tehtäessä? Aluevaltuutetulta vaaditaan jatkuvaa aktiivisuutta, täyttä sitoutumista työhön ja todella laajaa osaamista. Eikö valmistelu laajemmilla hartioilla olisi ainakin alkuvaiheessa järkevämpää?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen budjetti tulee olemaan lähes 80 miljoonaa euroa. Kanta-Hämäläisissä kunnanvaltuustoissa kuntien päätöksiä tekee tällä hetkellä yli 350 valtuutettua ja päälle vielä useita satoja lautakunnan jäseniä. Vertailuna tähän määrään, voidaanko Kanta-Hämeen hyvinvointialueella hyvää ja demokraattista päätöksentekoa odottaa 59 aluevaltuutetun joukolta vai tuleeko siitä kumileimasin? Eikö silloin vaarana ole, että virkamiehet vievät ja päättäjät vikisevät?

Marja Peltomäki aluevaaliehdokas (kesk.) Loppi