Vaalikynä | Tieto nousee uuteen rooliin

On haasteellista löytää kunnollista, yksiselitteistä kuvausta siitä, mitä sote-muutos tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. Viiteryhmästä riippuen tuodaan omasta näkökulmasta esiin, mikä sosiaali- ja terveyshuollon sektori on se tärkein ja mihin pitää ehdottomasti satsata lisää euroja ja resursseja.

Uskoisin että kaksi käytännön reunaehtoa kuitenkin sanelevat pitkälti sen, millä ehdoilla muutosta pitäisi ohjata.

Ensinnäkin julkishallinnon kantokyky on uhattuna; veroeurot kaikkien nykyisten julkishallinnon palveluiden ylläpitämiseksi eivät ole lisääntymässä. Toiseksi, nykymenolla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä on kasvamassa ihmisten ikääntyessä ja sairastuessa.

Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että sote-uudistuksen tavoitteena voi olla kolme päälinjaa. Yksi vaihtoehto voi olla, että resurssien vähetessä supistetaan julkisia sote-palveluita. Tästä seuraa arvokeskustelu siitä, mihin niukat resurssit halutaan sijoittaa, jolloin esimerkiksi mielenterveys- ja vanhusten palvelut voivat päätyä vastakkaisiin vaakakuppeihin. Toinen vaihtoehto on, että korotetaan verotusta, jotta saadaan palvelut ylläpidettyä.

Nykyisellä tavalla järjestettynä sote-palvelut kuormittavat jo nyt liikaa julkishallintoa, ja elinvoima häviää muista tärkeistä palveluista.

Kolmas, ja mielestäni perustavanlaatuisin tavoite on, että etsitään uusia tapoja tuottaa ja tarjota sote-palveluita. Ennen kuin mihinkään palveluun lisätään euro- tai henkilöresursseja, pitää ensin pystyä kuvaamaan millä tavalla panostus kehittää palvelua. Lisäresurssit eivät automaattisesti tuota mitään hyvää, ellei resurssien käyttöä pystytä suunnittelemaan, mittaamaan ja ohjaamaan.

Tärkein mitattava asia tulisi olla lisäresurssin vaikutus asiakkaan hyvinvointiin nyt ja jatkossa. Näin vähien resurssien käyttö voidaan ohjata kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmin.

Palveluiden kehittäminen sote-uudistuksen edellyttämällä tavalla vaatii tiedon nostamista uudenlaiseen rooliin hoidon ja johtamisen tukena. Uusien digitaalisten apuvälineiden hyödyntäminen edellyttää laadukkaan tiedon tuottamista ja siirtymistä sektoreiden ja alueiden välillä.

Digitalisaatio ei tarkoita henkilökohtaisesta hoidosta luopumista, vaan parhaimmillaan hoitohenkilökunnan vapauttamista hallinnollisista töistä hoitotyöhön ja laadukkaampaa hoitoa ajantasaisen tiedon perusteella. Tämä mahdollistaa myös tietojen käytön kaikista tehokkaimpaan, ennaltaehkäisevään hoitoon.

Hyvinvointialueen palveluiden tuotannon kannalta on tärkeää, että eri toiminnoissa tuotettavat ja käytettävät tiedot tunnetaan.

Jos hyvinvointialueen odotetaan tuottavan sote-palveluita edullisemmin ja vaikuttavammin, on varmistettava, että käytössä on halutunlaista toimintaa sujuvasti tukevat tietojärjestelmät.

Näin hoitoalan ammattilaiset voivat keskittyä hoidon kannalta oleellisimpaan, ihmisten hoitamiseen.

Harri Heinonen aluevaaliehdokas (vihr . ) Riihimäki

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut