Kehittäjä-rehtorille (Aamuposti 5.1.): Vähän särähtää korvaan, että Suomi olisi maailman onnellisin kansa. Muutetaanpa hieman näkökulmaa. Puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä, eli joka kymmenes aikuinen. Nuorten ahdistuneisuus on kasvanut räjähdysmäisesti ja mielenterveysongelmat ovat suurin syy, miksi työelämästä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle. Terapiaan ei pääse, koska jonot ovat niin pitkät. Mistä erilaiset mielen ongelmat johtuvat?
Pimeys, pandemiat, perhesuhteet, vaatimukset tai vaikka työelämän haasteet ja odotukset. Myös politiikassa nämä tosiasiat täytyy pystyä sanomaan ääneen ja miettiä niihin ratkaisuja. Vaikkakin uuden hallintotason (hyvinvointialueet, aluevaltuustot) käyntiin saattaminen ottaa aikansa, ei aikaa ole paljoa. Mahdollisimman nopeasti on päästävä tekemään päätöksiä mm. mielenterveysongelmaisten auttamiseksi.
Jatkuvasti ei pidä mennä eteenpäin posilla ja pöhinällä! Heikommat putoavat kelkasta ja kyllästyvät jatkuvaan posi-mantraan. Itse henkilökohtaisesti näen, että kysymys ”mitä kuuluu?”, voidaan korvata aivan hyvin vaikka eleillä, hymyllä tai halauksella (toki terveysturvallisesti). Ollaan läsnä ja korvataan sanat teoilla.
Välillä on hyvä pysähtyä ja katsoa myös taakse. Odottaa, että kaikki kulkee samaa matkaa, yhdessä.
Vaikkakin olemme hyvinvointivaltio, on lähtökohdat elämälle hyvin erilaiset. Jollain on tarvittavat välineet tämän päivän vaatimuksiin, terveellinen ympäristö tehdä töitä, ei tarvitse niistä stressiä ottaa. Kaikilla näin ei ole. Rajoitteita on monia ja esim. ikäihmiset eivät tahdo pysyä mukana tämän ajan vaatimuksissa (mm. digitalisaatio). Hekin tarvitsevat apua. Jokainen meistä ei pysty keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Keskittyminen vaatii paljon, jotkut siihenkin pystyvät paremmin kuin toiset. Etenkin nuorilla tämä näkyy haasteina koulussa, eikä jatkuva tietotulva helpota asiaa.
Jokaisella meillä pitäisi olla tukihenkilö. Henkilö, jolle voi puhua ihan kaikesta, luottamuksella. Ihminen, joka aistii, onko sinulla kaikki hyvin. Hän kuuntelee, neuvoo ja häneen voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Voit mennä kylmästä lämpimään tunnetiloissa, silti se ihminen kuuntelee, hyväksyy ja tukee.
Minun sydän ei ole sininen, se on huolestuneen kuntalaisen asialla – aidosti.
Pekka Kuusela Liike Nyt, aluevaaliehdokas varavaltuutettu Hyvinkää