Vaalikynä | Terveyttä uudelle vuodelle!

Hallitus on pari viime vuotta panostanut ennennäkemättömästi koronatoimenpiteisiin. On koronasovellusta ja kaikille on taatusti tullut selväksi rokotusten tarpeellisuus sekä käsien pesun ja maskin käytön tärkeys. Samanaikaisesti on vaiettu pinnan alla kytevästä aikapommista, joka on koronaakin paljon suurempi. On ilmeisesti odotettu, että uudet hyvinvointialueet ratkaisevat asiat. Vaalilupauksissa on puolestaan keskitytty siihen, että terveyskeskus löytyy joka kunnasta tai vaikkapa koulupsykologien määrää lisätään.

Suomessa siirtyy 20 000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle joka vuosi. Suurimpana syynä mielenterveysongelmat (44%) sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet (24%). Muistisairauteen sairastuu vuosittain 14 500 ihmistä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Sairauksiin liittyvät kustannukset maksavat yhteiskunnan eri tahoille niin huimia summia, ettei kenelläkään liene tietoa kokonaismäärästä, puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta. Kun sairaspoissaolot työelämässä alkavat hipoa jopa 20% luokkaa, kuten äskettäin A-studiossa esillä olleessa Hätäkeskuslaitoksessa, luulisi sairastavuuden jo nousevan esille ”korona-ilmiön” tapaan etenkin kärsiessämme työvoimapulasta.

Ihminen katsotaan terveeksi, jos hänellä ei ole diagnosoitua sairautta. Yhteiskuntamme hoitaa sairauksien oireita niihin sopivilla lääkkeillä tai toimenpiteillä. Meillä ei ole merkittävissä määrin tarjolla palveluja, jotka perehtyisivät sairauksien juurisyyn hoitoon. Voisi sanoa melkeinpä niin, että jos haluaa korjata syyn eikä oiretta, vastaukset pitää etsiä itse.

Hyvinvointialueen pitäisi kyetäkin erityisesti ennaltaehkäisyyn ja sairauksien juurisyiden korjaamiseen, muuten mitkään resurssit eivät tule riittämään sairauksien hoitoon. On tehtävä yhteistyötä paitsi kuntien ja yhdistysten, mutta myös työterveyshuoltoyritysten kanssa terveystilan parantamiseksi alueella.

Pahoin kuitenkin pelkään, että hyvinvointialueella keskitytään liikaa palveluverkkoon, hallintoon ja järjestelmiin, kun pitäisi keskittyä enemmän ennaltaehkäisyyn ja siihen, että palveluja ei tarvittaisi niin paljon. Keskitytään suunnittelemaan organisaatiota, kun ensin pitäisi miettiä mitä tavoitellaan, jonka perusteella pitäisi suunnitella toimenpiteet ja resurssit.

Hyvinvointiin ja ennaltaehkäisemiseen soisin runsaasti resursseja. Se ei välttämättä tarkoita monia kunnallisia ja alueellisia koordinaattoreita eri puolille, koordinointi voisi yhtä hyvin olla alaa osaavalla yrityksellä. Pääasia on, että se taho joka parhaiten ja tuloksellisemmin tekee asian, valitaan. Ennaltaehkäisyssä pitäisikin jopa miettiä ”tulos tai ulos” -menettelyä; asia on niin tärkeä. Hyvinvoinnin lisääntyminen pitäisi mitata konkreettisilla luvuilla; poissaolopäivien määrä kouluissa ja työpaikoilla, ylipainoisten osuus jne..

Koska ennaltaehkäisyyn liittyvät palvelut ovat vasta lapsen kengissä Suomessa, tulee omasta terveydestään kiinnostuneille antaa enemmän informaatiota. Informaatio tulee antaa sellaisessa muodossa, että se kiinnostaa ja herättää ihmisiä sekä innostaa heitä huolehtimaan itsestään. Informaatiossa tulee huomioida erityisesti nuoret ja ikäihmiset.

Sairauksia aiheuttavat geenit aktivoituvat, jos elimistöstä ei pidetä huolta. Kone sakkaa.

Terhi Vesala, aluevaaliehdokas, Liike Nyt, Riihimäki, Kanta-Häme

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut