Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Merkillinen tutkimus kotitalousvähennyksestä

Noin viikko sitten saimme luettavaksemme merkillisiä tutkimustuloksia, jotka tuotti Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) tutkimuksellaan.

Yksi johtopäätös oli että kotitalousvähennys ei lisää palvelujen kysyntää. Kovin yllättävää ja epäilenkin, ovatko tutkijat katsoneet tarpeeksi pitkää trendiä alkaen ajalta, jolloin kotitalousvähennystä ei vielä ollut. Sehän tuli voimaan vuonna 2001.

Tämän johtopäätöksen ovat myös ampuneet alas jotkut palveluyritykset, jotka ovat käytännössä huomanneet kotitalousvähennyksen vaikutuksen palvelujen käytön lisäyksenä ja sitä kautta lisätyöllistettyinä. Tutkijat toteavat, että tietyt remontit tulisivat muutoinkin tehdyiksi, koska niitä ei voi välttää.

Aivan varmasti tulevat, mutta kotitalousvähennyksen myötä ne saattavat tulla hoidetuiksi ennen kuin esimerkiksi katto tulee sisään. Omasta kokemuksestani voin myös todeta sen, että kotitalousvähennyksen myötä tulee teetetyksi sellaista, joka ei ole täysin välttämätöntä – kuten esimerkiksi pihatyöt. Tämähän jos mikä on lisätyötä.

Yksi johtopäätös oli myös se, että vähennys hyödyttää suurituloisia ja puhutaan jopa tulonsiirrosta suurituloisille. Sitä en väitä, että varmasti vähennystä käyttävät enemmän suuremmat tuloluokat.

Miksiköhän näin? Heillä on hyvin vähän keinoja kohtuullistaa kohtuutonta progressiota. Jos tällainen pieni mahdollisuus on, niin pitääkö siitä olla kateellinen.

Lisäksi toteaisin, että tämähän on itse asiassa tulonsiirto suurituloisilta niille työntekijöille, jotka työllistyvät tai saavat lisätyötä.

En voinut olla millään reagoimatta tähän tutkimukseen. Tulokset ja johtopäätökset herättivätkin minussa kysymyksen, että onko tutkijoiden ammatillisuus hautautunut tarkoitushakuisuuden alle.

Eerik Jämsén

eläkeläinen

Loppi/Helsinki

Kommentoi