Pohjoisessa kastetaan noin neljä vauvaa viidestä, pääkaupunkiseudulla alle puolet

Alle kaksi kolmasosaa lapsista kastetaan kirkkoon. Irene Stachon / LEHTIKUVA

STT

Viime vuonna Suomessa syntyneistä lapsista 62 prosenttia kastettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi. Vielä vuonna 2010 luku oli lähes 80 prosenttia, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

Kasteen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea.

– Pääkaupunkiseudulla on täysin eri tilanne kuin esimerkiksi Oulun seudulla. Helsingin hiippakunnassa kastettiin viime vuonna noin 40 prosenttia ja Oulun hiippakunnassa noin 79 prosenttia syntyneistä lapsista, Salminen kertoo.

Oulun hiippakunta on maantieteellisesti laaja alue, joka ulottuu Keski-Pohjanmaalta Lappiin.

Salmisen mukaan kasteiden vähenemiseen vaikuttaa se, että yhä useampi suomalainen ei kuulu kirkkoon. Eri sukupolvet myös kokevat uskonnollisuuden eri tavalla. Vähiten kirkon jäseniä on 30–34-vuotiaissa, joista noin 54 prosenttia kuuluu kirkkoon. Koko väestöstä kirkon jäseniä on noin 70 prosenttia.

"Kastepäätös perustuu perinteeseen"

Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Katri Vappula kertoo, että kastepäätös perustuu eniten perinteeseen – haluun saada ristiäisjuhla ja lapselle kummit. Hieman vajaa puolet lapsensa kastavista vanhemmista pitää tärkeänä vakaumuksellisia syitä: lapsen halutaan kasvavan kristittynä.

– Osa taas perustelee kastetta sillä, että lapsi saa myöhemmin itse valita, haluaako hän pysyä kirkon jäsenenä, Vappula sanoo.

Salmisen mukaan se, ettei päätöstä haluta tehdä lapsen puolesta, on selvästi yleisin syy kastamatta jättämisen taustalla. Kirkon tutkimuskeskuksen viime vuonna tekemän kastekyselyn perusteella 75 prosenttia lapsensa kastamatta jättäneistä vanhemmista haluaa jättää mahdollisen kastepäätöksen lapselle itselleen.

Monessa perheessä toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon eikä siksi halua lastaan kastettavan. Osa perustelee kastamatta jättämistä myös katsomusidentiteetillä: vanhempi tai vanhemmat eivät pidä itseään uskovaisena, tai heillä on ohut suhde kirkkoon.

Kastekyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista. Vastaukset kerättiin lapsiperheistä, joissa vähintään toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon.

– Perheissä, joissa vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, lapsen kastaminen on todennäköisempää, jos kirkkoon kuuluva on lapsen äiti, Salminen kertoo.

Uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä.

Kirkkoon liittyi tuhansia nuoria aikuisia

Salmisen mukaan kirkkoon liittyi viime vuonna yli 16 000 suomalaista, joista vajaat puolet oli 20–39-vuotiaita.

– Nuorilla aikuisilla kirkkoon liittymistä saattavat lisätä toive kirkkohäistä, mahdollisuus toimia kummina tai oman lapsen syntymä, mutta suoraa päätelmää ei voida lukujen pohjalta tehdä, sillä kirkkoon liitytään myös muiden syiden takia, Salminen pohtii.

Noin 80 prosenttia 14–15-vuotiaista suomalaisista käy rippikoulun. Rippikoululaisista merkittävä osa on siis nuoria, joita ei ole kastettu. Salminen uskoo, että osin tätä selittävät kavereiden malli ja ryhmäpaine.

– Toisaalta jotain sekin kertoo, että vuosittain yli 800 kirkkoon kuulumatonta nuorta kastetaan rippikoulun yhteydessä, Salminen huomauttaa.

Kirkkoon liittyminen edellyttää kasteen ja rippikoulun. Salmisen mukaan viime vuonna aikuisrippikoulun kävi vajaat 200 suomalaista. Aikuisten rippikouluopetus voidaan järjestää joustavasti monilla eri tavoilla.

Helsinki on edelläkävijä

Helsingissä kasteen suosio on laskenut vauhdilla. Vielä 20 vuotta sitten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi kastettiin 73 prosenttia ja 10 vuotta sitten noin 55 prosenttia kaikista Helsingissä syntyneistä lapsista. Nyt luku on 40:n hujakoilla, kertoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Marja Heltelä.

Heltelän mukaan on useita syitä siihen, miksi Helsingissä lapsia kastetaan selvästi vähemmän suhteessa asukasmäärään kuin muualla Suomessa.

– Kaikki ilmiöt tapahtuvat aina ensin Helsingissä. Olemme edelläkävijöitä myös tässä asiassa.

Helsinkiin muuttaa paljon nuoria aikuisia, jotka ovat Heltelän mukaan Helsingissä aktiivisimpia kirkosta eroajia.

Myös Helsingin monikulttuurisuudella on suuri merkitys. Yli 20 prosenttia Helsingissä syntyvistä vauvoista kuuluu perheeseen, jossa puhutaan äidinkielenä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Suomessa kastetut vauvat ovat pääosin suomen- tai ruotsinkielisiä.

– Olemme myös huomanneet, että jos toinen vanhemmista on luterilainen ja toinen ortodoksi tai katolilainen, lapsi usein kastetaan kristinuskoon mutta liitetään joko katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Tämä on lisääntynyt 20 vuoden aikana, Heltelä huomauttaa.

––

Korjattu aiempaa uutista 24.5. klo 13.47: Poistettu 1. väliotsikon jälkeisestä osasta haastateltavan viimeisen sitaatin jälkimmäinen lause. Lisätty tieto lapsen uskonnollisen aseman määräytymisestä Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Riihimäen kotipihakilpailu on jälleen käynnissä – tänä vuonna mukana myös Ekopiha-kilpailusarja
  2. Näköislehdessä tänään: "Tähän olen jäänyt jumiin" – Juha Hyötyläinen alkoi kerätä rahoja lapsena ja omistaa nyt muhkea kokoelman
  3. All in -alku siivitti Leidit täyteen pistepottiin – Tahko otti jo kuudennen voittonsa putkeen
  4. Juliakin avaa elokuvasalinsa perjantaina Hyvinkäällä – salissa istutaan vähintään metrin päässä vierustoverista
  5. Yksi laukaus asekeräilyn pioneerille kaikkialla maassa – maanantaina kello 12 asehistorian harrastajat kunnioittavat hyvinkääläistä Heikki Pohjolaista
  6. Ruotsalainen Alfa Laval ostamassa Metson ja Outotecin yhdistymisen ulkopuolelle jääneen Nelesin
  7. Washington Post: Washington Redskins siirtää seuranimensä historiaan
  8. Duda valittu jatkokaudelle Puolan presidenttinä, kertoo kansainvälinen media
  9. Morikawa nousi voittoon PGA-kiertueella, Norjan Hovland oli kolmas
  10. Otkes aloittaa tutkinnan Jyväskylän senioritalon palosta – "Erityisen tärkeää selvittää, miten ja miksi palo pääsi uudehkossa rakennuksessa leviämään niin laajalle"
  11. Puukauppa kävi nihkeästi alkuvuonna – maaliskuusta lähtien kauppa on kuitenkin käynyt samaan tahtiin kuin vuosi sitten
  12. Meksiko ohitti Italian koronaan liittyvien kuolemien määrässä
  13. Veneilykulttuuri oli jo siistiytymässä, mutta sitten saapuivat vauhtiveikot vesiskoottereineen
  14. Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  15. Yön uutiskooste: Ravintoloiden ja kahviloiden aukioloaika, anniskelu ja asiakasmäärät vapautuvat tänään koronarajoituksista

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Kumi kärysi ja poppikoneet paukkuivat satojen autojen cruisingissa Riihimäellä lauantaiyönä – IS: Hätäkeskus sai useita soittoja häiriköistä
  2. Sadevesikaivot tulvivat Oitissa ja Riihimäellä – kahvila Ilona soitti hätäkeskukseen ja sai palomiehet apuun
  3. Mopoilija paineli lähes sataa Riihimäen Hämeenkadulla poliisi perässä – partioautot torppasivat kuskin Uudella Karhintiellä
  4. Poliisilla kiivas takaa-ajo halki kaupungin Riihimäellä – moottoripyöräilijä kaatui ja yritti juosta karkuun, löytyi lopulta kotoaan
  5. Huumepikatesti varmisti, ettei tien päällä oltu pää kirkkaana – kaksi kuskia jäi kiinni ratin takaa viikonloppuna
  6. Remonttitalon omistaja poistui 1,5 tunniksi ja siinä ajassa tuli oli ottanut vallan Tupalantiellä – savusukeltajat saivat pelastettua kalliit ajopelit
  7. Jyväskylässä senioritalosta evakuoitu kiittelee pelastajia ja auttajia – "Auttajia on ollut paljon, ja se on tosi ihanaa"
  8. Juliakin avaa elokuvasalinsa perjantaina Hyvinkäällä – salissa istutaan vähintään metrin päässä vierustoverista
  9. Palavassa talossa ei ollut asukkaita Hyvinkään Tupalantiellä – liekkien keskellä ollut kaasupullo saatiin ajoissa ulos
  10. Omakotitalo palaa Tupalantiellä Hyvinkäällä – useita pelastuslaitoksen yksiköitä paikalla, sammutustyöt ovat käynnissä
  11. Koronakesä vei golfista kättelyt, mutta missio on yhä olemassa – Hyvigolfin kentällä voi taas pelata lähetystyön hyväksi
  12. Yksi laukaus asekeräilyn pioneerille kaikkialla maassa – maanantaina kello 12 asehistorian harrastajat kunnioittavat hyvinkääläistä Heikki Pohjolaista
  13. Tavoitteet vieläkin ylempänä – "Olisihan se älyttömän hienoa tehdä joskus töitä jossain kansainvälisesti ison lajin parissa"
  14. Palokan senioritaloista evakuoitujen jatkoasumista ryhdytään selvittämään maanantaina – vielä ei ole tiedossa, kuinka kauan heidän on pysyttävä pois kodeistaan
  15. Arvaatko, kuinka paljon rahaa saa yhdestä tukkipuusta?

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.