Paikalliset

”Yhä useampi korkeasti koulutettu pettyy työtehtäviinsä”

Tekesin johtaja Tuomo Alasoini toivoo, että suomalaisten perinteinen vahvuutta: yhdessä tekemisen kulttuuria osattaisiin arvostaa. Suomi on hänen mukaansa tiimiyhteiskunta, jossa työnteko on tärkeässä roolissa.

Heli Koivuniemi

Suomalaiset eivät ole laiskoja. Täällä on tiukka työkulttuuri. Elämme aktiivisessa työyhteiskunnassa, jossa ihmistä arvostetaan työpaikan ja työn tekemisen kautta. Tätä mieltä on Tekesin työelämän innovaatiot ja kehittäminen -yksikön johtaja Tuomo Alasoini.

Suomalaisen työelämän brändin puolestapuhujalle loputtomasti vellova keskustelu työelämän kovenemisesta on tuttua.

Hän toteaa, etteivät mitkään indikaattorit anna väitteelle selvää tukea.

– Määräaikaiset työsuhteet eivät ole lisääntyneet, ne ovat lähinnä julkisen sektorin ongelma. Vuokratyövoiman kasvu voi lisätä eriarvoisuutta. Toisaalta vuokratyötä tekevät lääkärit ja it-alan ammattilaiset eivät ole heikoilla.

Laiskuus ei ole maan tapa. Kyse on pettymyksestä.”

Suomi on selvinnyt talouden rakennemuutoksesta toistaiseksi muuta Eurooppaa paremmin, ja suuri osa irtisanotuista on löytänyt uuden työpaikan.

Yt-neuvottelujen henki on viime aikoina kuitenkin ollut, että irtisanottujen joukossa on runsaasti kokeneita työntekijöitä. Myös työttömyyseläkeputket ja irtisanomispaketit lisäävät iäkkäiden jäämistä pois työelämästä.

Laman ikävä puoli on, että ikääntyvät, jotka on heitetty ulos, eivät ehkä koskaan palaa takaisin työelämään. Työpaikoilta katoaa arvokasta hiljaista tietoa ja työuran pidentämistavoitteet uhkaavat karata kauemmaksi.

– Suuret ikäluokat ovat vastuuntuntoisia ja he laittavat yhteiskunnan hyväksi kortensa kekoon, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

Kaikesta huolimatta Alasoini uskoo, että yli 70-vuotiaita nähdään työelämässä jatkossa yhä enemmän.

– Tyypillisiä tällaisia tehtäviä ovat hoitotyöt ja asiantuntijaprojektit. Ja he tulevat omasta tahdostaan, eivät pelkästään rahan takia, asiantuntija huomauttaa.

Alasoini ei allekirjoita väitettä, että Suomessa jäätäisiin lepäämään laakereilleen.

– Ei Suomessa sellaista hyväksytä.

Alasoini mieltää Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä marraskuussa esille nostetut työntekijöiden tekaistut sairauspoissaolot kärjistetyksi ilmiöksi.

– En näe, että laiskuus olisi maan tapa. Kyse on tyytymättömyydestä ja pettymyksestä. Organisaatiomuutosten vauhti on kova, ja se väsyttää työntekijät.

Työntekijät ovat myös pettyneet työelämään, joka ei vastaa koulutuksessa saatuja odotuksia.

– Korkeakaan koulutus ei enää takaa menestystä työelämässä. Työssäkäyvä nuorempi sukupolvi ei ehkä myöskään koskaan yllä samanlaiseen palkka- ja elintasoon kuin vanhempansa. Se kismittää.

Kun sukupolven-murros on käyty työpaikoilla, on vuorossa työntekijöiden markkinat.”

Koulutetaanko meillä sitten liikaa?

– Monien työnantajien mielestä työntekijät ovat ylikoulutettuja. Todellisuudessa koulutusjärjestelmän ja työelämän välillä on suuri kuilu. Mutta kumpi on ongelma? Ylikoulutus vai se, että työnantajat ovat konservatiivisia, eivätkä osaa riittävästi hyödyntää työntekijöiden kasvanutta osaamista, Alasoini vastaa.

Suuri ongelma hänen mukaansa on, että meillä arvostetaan liikaa muodollista koulutusta.

– Käsitykset ovat epärealistisia ja haihattelevia, mikä on lopulta nuorten kannalta haitallista.

Hän nostaa esimerkiksi nuoren, jonka vanhemmat haluavat, että lapsi menee lukioon ja lukee itsensä ylioppilaaksi huolimatta siitä, mihin hän jatkaa lukion jälkeen.

– Tuon nuoren elämä voisi sujua vähintään yhtä hyvin, jos hän menisi suoraan yläasteelta ammattikouluun. Ylioppilastutkinto ei sinänsä tuo hänelle lisäarvoa.

Alasoini arvioi, että yhä useampi turhautunut tradenomi tai valtiotieteen maisteri huomaa viihtyvänsä ja tienaavansa esimerkiksi putki- tai sähkömiehenä.

Tulevaisuus ei näytä asiantuntijan mukaan lainkaan niin synkältä kuin nyt voisi olettaa. Valoisat ajat ovat tulossa, mutta milloin?

– Kun sukupolvenmurros on käyty työpaikoilla, on vuorossa työntekijöiden markkinat. Ammattitaitoisista nuorista tulee vielä kova kysyntä.

Minkälainen nuori pärjää tulevaisuudessa?

– Esimerkiksi jonkin tietyn erityisalan osaaja tai monialaosaaja, joka kykenee yhdistämään osaamisensa kokonaisuudeksi. Ilman muuta osaaja, joka käyttää taitavasti hyödykseen sosiaalisia verkostoja.

Työntekijöiden arvovalinnoista on muodostunut ongelma monille työnantajille.”

Kun Y-sukupolvi valtaa johtopaikat työkulttuuri ja johtaminen muuttuvat reippaasti. Perinteiset käsitykset työpaikasta, -ajasta ja -tavoista murtuvat.

– Paikalla ja ajalla ei ole merkitystä. Töitä ei tehdä enää kiinteästi toimistossa kello 8–16. Virtuaaliset, sosiaaliset verkostot ja projektimainen työ korostuvat.

Mielenkiintoista on, että Y-sukupolvi valitsee työnsä vahvasti omien arvojensa perusteella.

– He ovat herkkiä, puhuvat aidosti arvoistaan, eivätkä suostu tekemään arvojensa vastaista työtä. Työn tekeminen integroituu heidän persoonaansa. Nuoret eivät ajattele työtä ja vapaa-aikaa erillisinä.

Tämä johtaa siihen, että työntekijä suhtautuu intohimoisesti työhönsä ja etsii työtä, joka on hauskaa.

– Työntekijöiden arvovalinnoista muodostuu – ja on jo muodostunut – ongelma monille työnantajille. Tuskin ympäristöarvoja kunnioittava nuori menisi juuri nyt esimerkiksi Talvivaaralle töihin. Kemianteollisuus on jo pitkään kamppaillut rekrytointiongelmien kanssa ja tekee kaikkensa, että saisi muutettua nuorten mielikuvan alasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (76)

Kommentit

Onko päässyt unohtumaan, että

Onko päässyt unohtumaan, että monelle työnantajalle aiheuttaa imago-ongelman, ellei puhelinvaihteessa ole vähintään KTM, ja varastomiehenä DI? Palkka tietysti maksetaan tehtävänimikkeen mukaan, ei koulutuksen. Eli jo työpaikkailmoituksessa toiveet hakijan koulutuksesta ja kokemuksesta laitetaan tasolle "haemme astronauttia" vaikka haettava tehtävä on aulaemäntä. Katsokaa työnantajat hiukan peiliin!

Onneksi kunnan virkamiehille

Onneksi kunnan virkamiehille maksetaan palkka koulutuksen ja työssä olemisen mukaan lisättynä 5v. irtisanomissuojalla.

Meillä ylikoulutetaan sekä

Meillä ylikoulutetaan sekä koulutetaan väärää osaamista. En voi puhua joka alasta tietenkään kun en mitenkään voi tietää mitä kunkin alan koulutus sisältää. Oman ammattini, jätetään se nyt mainitsematta kuitenkin niin en voi käsittää kuinka se koulutus saadaan venytettyä 3 vuoden mittaiseksi. Koulutusmetodit on uskomatonta roskaa, meillä oli paljon oppitunneilla sitä että opettaja länttäsi kalvoa kalvon perään piirtoheittimelle joita me luokassa sitten kilpaa kirjoitettiin kamalalla käsialalla josta ei saa itsekkään mitään selvää. En oppinu niistä tunneista kyllä mitään. Harjoittelussa työelämässä laitettiin väärään paikkaan harjoittelemaan ja sitä ei voinut enää muutta, siellä ei saanut edes työvaatteita kukaan opiskelija, työvaatteet mitä tarjottiin niin kuin uuno turhapuron vaatekaapista. Toisessa harjoittelupaikassa ihmisten kanssa toimeentulemista ei arvostettu ollenkaan, eli osaa teoria niin saat vaikka vitosen arvosanaksi ja muulla ei ole väliä. Sitten opiskelijan pitää olla mukana kaikenlaisessa ihme touhuumisessa kuten olisi pitänyt lähteä toisen opiskelijan mukaan kattomaan mitä näyttää joku x-sairaalan osasto, voiko joku rehellisesti kertoa että mitä mä opin näkemällä seiniä, lattia, katon, muita hoitajia eli osaston? Mainittakoon että mä olen niitä osastoja nähnyt jo 15 vuoden ajan toisessa työssäni. No mainitaan nyt eli lähihoitajakoulutus Espoo omnia, ei kiitos toistakertaa sinne leikkikouluun.

"Meillä ylikoulutetaan sekä

"Meillä ylikoulutetaan sekä koulutetaan väärää osaamista. " Niinpä... hoitsut ovat terveystieteiden maistereita - joka on ylempi korkeakoulututkinto. Eihän sitä tietenkään osaa laastaleita potilaisiin liimailla ilman moista tutkintoa.

Tradenomi on keskiasteen

Tradenomi on keskiasteen koulutus. Ammatikorkea ei ole korkeakoulu oikeasti, vaikka kaiken maailman hoitotieteen maisterit niin haluaa uskoa.

TL on varmaan pettynyt omaan

TL on varmaan pettynyt omaan koulutukseensa, kun hän ei ole pystynyt parempaan. Ammattikorkeakoulu, jossa tradenomin tutkinto suoritetaan, on korkea-asteen korkeakoulu. Hoitotieteen maisteri on yliopistotutkinto. Nämä asiat ovat tietenkin liian vaikeita niille, jotka itse eivät ole kyenneet korkea-asteen tutkintoa suorittamaan.

Ammattikorkeakoulu ei ole

Ammattikorkeakoulu ei ole yliopisto eikä ammattikorkeakoulusta valmistu maistereita (tämä tutkintonimike on varattu teoreettispainotteiselle ylimmälle opetukselle). Koettakaa jo ymmärtää, että ylintä koulutusta antava taho on yliopisto. AMK on ammattikorkeakoulu eikä sillä ole mitään tekemistä ylintä teknillistä, tieteellistä tai taiteellista koulutusta antavan yliopistotasoisen koulun kanssa. AMK on vain poliittisten tahojen kikkailema nimikepuljaus, jotta voidaan tilaistoissa esittää, että 90% kansasta on "korkeasti koulutettua". Paperit ovat eri asia kuin todellinen tietotaidon hyödyntäminen ja laaja-alainen osaaminen. Toinen puoli AMK-tason kouluista ei mitenkään eroa normi-ammattikoulusta.

Tuollaisia ajatuksia, joita

Tuollaisia ajatuksia, joita nimimerkki Ostit paperit? esittää, syntyy päissä, jotka ovat tyytymättömiä omaan koulusivistykseensä.

Pah. En ole todellakaan

Pah. En ole todellakaan tyytymätön koulutukseeni mutta läpeeni kyllästynyt puolivillaisiin ja aivopestyihin amiksiin, jotka kuvittelevat käyneensä korkeimman asteen koulutuksen vaikka totuus on hieman toinen. On varsin uskomattoman härskiä valehtelua erinäisissä oppilaitoksissa siitä, mihin heidän antamansa koulutus pätevöittää.

Avoimen yliopiston

Avoimen yliopiston opiskelijaksi pääsee kuka tahansa, joten TL:kin on mahdollisuus saada korkea-asteen opetusta. Kyvykkyys yliopisto-opiskeluun arvioidaan tentissä, jonka läpäisy on suorituksen edellytys.

Alasoini puhuu asiaa

Alasoini puhuu asiaa arvioidessaan, että yhä useampi turhautunut tradenomi tai valtiotieteen maisteri huomaa viihtyvänsä ja tienaavansa esimerkiksi putki- tai sähkömiehenä. Ongelma tässä on vain se, että sekä sähkömiehen että putkimiehenkin ammatit eivät niin vain luonnistu ilman koulutusta ja työkokemusta, jota jo tehdyn tutkinnon perään voi olla hankalaa hankkia. Ja jokaisen kädessä työkalut ei edes pysy.

Hänhän ei itse ole

Hänhän ei itse ole ylikoulutettu, kun on vain tohtori. Siksi ei varmaan ymmärräkään tradenomin ja putkimiehen eroa! Ja se lässytys Y-sukupolvesta saisi jo loppua. Siihenkin sukupolveen kuuluu monenlaista joukkoa.

Tilahuoltaja = siivooja

Tilahuoltaja = siivooja

Nykyään työelämässä on

Nykyään työelämässä on tärkeintä olla hyvä tyyppi, joten yliopistotasoinen koulutus on ongelma, koska siellä painotetaan kriittistä suhtautumista ja kyseenalaistamista. Sitten kun tulet työelämään tuolla koulutuksella ja esimiehenä on tradenomi, niin törmäyskurssihan on selviö.

Monissa taitoa tai

Monissa taitoa tai erityisosaamista vaativissa töissä maksetaan pk-seudulla 1800-2000 euroa kuukaudessa palkkaa. Tuosta summasta jää käteen ehkä 1400-1600 euroa ja kun asumiskustannukset ovat 800-1000 euroa kuukaudessa, jää 400-600 euroa käteen muuhun elämiseen, mm. ruokaan, vakuutuksiin ja liikkumiseen. Jos siivouksesta maksetaan 1800 euroa, pidän palkkaa hyvänä, mutta jos jostakin vaativammasta useita vuosia koulutusta vaatineesta työstä maksetaan sama summa, on palkka liian pieni. Pienehköt työnantajat eivät suosiolla kuitenkaan maksa helposti tätä suurempia summia ja silloin tilalle otetaan halpaa ulkomaalaistyövoimaa kun samalla suomalaiset jäävät työttömiksi. Suomen pitäisi erota EU:sta ja työvoiman liikkuvuutta maiden välillä pitää vähentää. Muita vaihtoehtoja ei ole niin kauan kun asumis- ja muut kulut ovat kohtuuttomat pk-seudulla. Jos on muita vaihtoehtoja, kannattaa kertoa mitkä ne ovat, mutta tähän mennessä kukaan ei ole tullut kertomaan asiaa.

Halvimmalla tekeminen

Halvimmalla tekeminen kilpailutuksessa suosii hutilointia ja ammattitaidottomuutta. Monella alalla rehellinen ammattiylpeys on kadoksissa, koska pyritään näennäiseen tehokkuuteen. Teetetään nopeasti ja halvalla ja huonosti.

Niinpä... tämä näkyy eritoten

Niinpä... tämä näkyy eritoten rakennusalalla.

Älkää valittako, kun kerran

Älkää valittako, kun kerran Kokoomusta äänestätte. Te saatte juuri sellaista työelämää, mitä te äänestätte tai jätätte äänestämättä. Silloin, kun Neuvostoliitto oli naapurissa, ei työnantaja uskoltanut kovinkaa paljoa simputtaa työntekijöitä, nyt kun sitä pelkoa ei ole niin ovet ovat avoinna työnantajilla kun työntekijöillä menee pupupöksyyn.

Juu... ku oltas kaikki älytty

Juu... ku oltas kaikki älytty äänestää PerSuja ni ois kaikki, ihan kaikki, Isänmaan asiat hyvässä ojennuksessa:-)))

Hienoa, että Tarkkailija on

Hienoa, että Tarkkailija on vihdoin oivaltanut tuon. Täytyy myöntää, että hänen suhteensa en nähnyt paljoakaan mahdollisuuksia uuden oppimiseen:)

No nii´i:-)))

No nii´i:-)))

Artikkeli: "Korkeakaan

Artikkeli: "Korkeakaan koulutus ei enää takaa menestystä työelämässä." Valitettavasti vain vieläkin joillakin tuntuu olevan se harhaluulo, että sen täytyy tehdä se. Akaatemisen koulutuksen saaneiden työttömyys on melkoisen suurta luokkaa. Osa näistä vain odottaa, että saisivat sitä koulutuksensa mukaista työtä jota sitten ei koskaan ilmaannukkan. Ikävä tosiasia on se, että työtä kannattaa teettää vain jos siitä on hyötyä ja se on kannattavaa joko yksityiselle tai julkiselle sektorille.

"Korkeakoulututkinnon

"Korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli heinäkuun lopussa 2,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Akavan työttömyyskatsaus. Mukana ovat sekä ylemmän että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä lisensiaatit ja tohtorit. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli työttömänä ennätysmäärä, yli 36 000 henkeä." Pahinta on, että nuorille uskotellaan tutkinnon suorittamisen johtavan työhön ja hyvinvointiin... miten kukaan "ostaa" moisia satuja... kunhan on vain valmistunut humanistiksi...???

Kyttääjä varmaan pettynyt

Kyttääjä varmaan pettynyt työtehtäväänsä. Sai potkut STTK;lta. Naamakin nähty, ei kyllä häävi. Miksi tuoda itseään esille näillä eväillä? Humanistisia satuja eikä pääse edes kotoa pois. Linnut lentäneet ja kasvit kuihtuvat pois. Eikä edes kaupungin politiikkaan pääse. Voi, voi!

Ammatillista

Ammatillista koulutustarjontaa joudutaan karsimaan rajusti ympäri Suomea, jos opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus menee läpi. Koulutuspaikkoja aiotaan vähentää koko maassa yhteensä yli seitsemällä tuhannella vuoteen 2016 mennessä. Aloituspaikkoja vähennetään noin 2200. Vähennyksiä perustellaan alueellisella tasa-arvoistamisella ja ikäluokkien kutistumisella. Suunnitelman mukaan ammatillisia koulutuspaikkoja riittää valtakunnallisesti yhä useammalle nuorelle suhteessa ikäluokan kokoon. Suhteellinen koulutuspaikkojen määrä heikkenee vain muutamassa maakunnassa. Määrällinen vähennys koskee kaikkia maakuntia lukuun ottamatta Uuttamaata, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea. Esimerkiksi Lapissa leikataan yli neljännes maakunnan ammattikoulupaikoista. – Tämä on Lapin ammatilliselle koulutukselle aivan liian kova isku, sanoo Lapin ammattiopiston rehtori Taisto Arkko. Leikkausten vaikutuksien uskotaan näkyvän niin nuorten syrjäytymisuhkana kuin koulutuksessakin. –Jos tulovirrasta otetaan pois neljännes, niin se koskettaa varmasti tiloja, henkilöstöä ja kaikkea toimintaa. STT

Tuosta STT:n jutusta on

Tuosta STT:n jutusta on "unohtunut" muutama tärkeä asia. Suomessa on koulutettu n. 40.000 lähihoitajaa, mutta koulutustaan vastaavassa työssä heistä on vain noin puolet... miksiköhän...??? :-))) Vielä surullisempi on tuhansien videomaakareiden ja mediahoosaajien kouluttaminen... suoraa työttömyyskortistoon. = Koulutuspaikat on mitoitettava työllistymisen, ei ammatin "seksikkyyden" näkövinkkelistä.

Pitää paikkaansa 20000

Pitää paikkaansa 20000 koulutettua lähihoitajaa on jossain muualla. Kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. Pitäisin ongelmaa rakenteellisena, varsinkin kaksikielisissä kunnissa. Lohjalla painitaan juuri hoitajapulan kanssa. Kaikki sen tietää mistä tämä pula johtuu, mut kukaan ei halua puuttua rakenteelliseen ongelmaan. Ongelman ydin on kuntarekry ja heidän vaatimus ruotsinkielestä. Kysymys on yhdestä lauseesta, joka estää työllistymisen. Toisaalla taas otetaan vuokrafirmojen kautta virolaisia hoitajia töihin. Tälläistä kaksinaamaista kaksinaismoraalia, en minäkään käsitä.

Tuota tuota... tuossa on vain

Tuota tuota... tuossa on vain osaselitys... todellinen syy on kuntien "halu" palkata uutta väkeä... suomeksi sanottuna moiseen ei yksinkertaisesti ole rahaa.

Rahaa näyttää kuitenkin

Rahaa näyttää kuitenkin riittävän vuorafirmoille. Polkeeko ne hintoja vai mitä.

Kunnan näkövinkkelistä

Kunnan näkövinkkelistä vuokrapuljujen kanssa ei synny pysyviä työsuhteita... mutta pitkän päälle, ja paljolti käytettynä, tuo "ulkoistaminen" tulee kalliimmaksi kunnalle... ja samalla tietysti meille veronmaksajille.

Osuma. Huti tuli sinulle

Osuma. Huti tuli sinulle aikasemmin siitä ettei kunnalla ole rahaa. Kyllä sitä näkyy riittävä här fiilareihin. Mitä meidän molempien nimimerkkeihin tulee, kummallakaan ei ole tavallista kuolevaista nimimerkkiä. Molemmat olemme ainoita rekisteröityjä persoonia. Saanko arvata. Toinen meistä on länskärin moderaattori ja latoja. Toinen on hoitotyön erikois-asiantuntija. Siinäpä pulma kumpi mitäkin on.

No heh heh... näetkö useinkin

No heh heh... näetkö useinkin mörköjä...:-)))

Tarkkailija, olen aivan samaa

Tarkkailija, olen aivan samaa mieltä ja se aiheuttaa pitkään pahaa stressiä, sekä tuo työkyvyttömyyttä mukanaan, kun suodaan alle köyhyysrajan kokeilutyö-korvausta työmarkkinatuen lisäksi (n.600€/kk:ssa yhteensä). Kun sain pitkän odotuksen jälkeen 1.4.2011 työkyvyttömyyseläkkeen, niin tulot lähes tuplaantuivat, kun ei veroja ottaneet lainkaan ennen vuotta 2013, vaikka pienemmästä työmarkkinatuesta ja korvauksesta ottivat. Ihmisoikeuksien mukaan pitäisi tulot olla hyvinvointiin riittävät, mitä en sanoisi alle 1000€/kk-tulot.

Tarkkailija saanut potkut

Tarkkailija saanut potkut STTK;sta, Agronetistä, Sdp;stä. Vaan miten Lohjan Kokoomus? Sielläkö tilaa kaiken alan asiantuntijalle Aulis A; lle? Vieläkö haluat mollata yksinhuoltajia? Pullamössöämmiä kuten aiemmin noissa viesteissäsi? Puukoulut ja terkkarit jo käyty. Mitä vielä listallasi? Oletko jo unohtanut nämä lehmännahat? Nekin poistoon? Joko haluat tulla kaapista ulos?

Kun olet käynyt peruskoulun,

Kun olet käynyt peruskoulun, mene ensin opinto-ohjaajan juttusille, ja kerro Hänelle oma mielenkiintosi siitä, mitä omastamielestäsi haluaisit isona tehdä? Samalla kerro myös se, mitä olet vanhempiesi kanssa puhunut siitä, mitä mieltä He ovat olleet sinun tulevaisuudestasi? Ja mikä tärkeätä, ole opinto-ohjaajan kanssa jutellessasi avoin ja rehellinen. Mutta muista seuraava. Kouluttautuminen siihen Sinun tulevaan ammattiisi on ehdottoman tärkeä, on se sitten mikä tahansa. Tänäkin päivänä tuottavaa työtä tekevä on ammattina aivan yhtä tärkeätä, mitä se on aina ollut. Ja vielä lopuksi. Jostain se tuleva työura on aina aloitettava, on se sitten mitä tahansa.

Tässä maassa täytyy istua

Tässä maassa täytyy istua pakkolaitoksessa ensin 9 vuotta ja sitten 3 vuotta "vapaaehtoisesti" päästäkseen Prismaan lukemaan liukuhihnalle tulevien tuotteiden viivakoodeja. Ihanan kallista.

Ehdotat siis

Ehdotat siis oppivelvollisuudesta luopumista...???

Ne 3 "vapaaehtoista" vuotta

Ne 3 "vapaaehtoista" vuotta sivistävät sinua niin paljon, että erotut junttien joukosta, ja huomaat koulusivistyksen tarpeellisuuden.

Yksi keino erottua junttien

Yksi keino erottua junttien joukosta on se, ettei sorru solvaamaan vähemmän koulutettuja junteiksi. Sivistys kun ei tule pelkästään koulunpenkiltä. Minkä sinunkin kommentistasi hienosti huomaa.

Kuinka Tradenomi tai

Kuinka Tradenomi tai Valtiotieteen maisteri voi toimia sähköasentajana. Sähköasentajaksi vaaditaan kolmivuotinen ammattikoulutus plus mielellään Teknikon tai Insinöörin tutkinto.

Vielä kerran. Hyvin

Vielä kerran. Hyvin kouluttautunut, ja työhönsä/tehtäväänsä motivoitunut alan ammattilainen on aina erittäin kysytty henkilö. Kun Häneen yhdistyy huippu ammattitaidon lisäksi vielä oman ammattitaitonsa toisille opettaminen, ja aina tarvittava sosiaalisuus, silloin asiat on kaikkinensa kunnossa. Vasta sitten, jos on taitoa ja halua edetä ammatissaan, voi kouluttautua yhä eteenpäin, aina jopa Diploomi-Insinöörin vakanssiin asti. Kun sinne asti on päästy, juuri ne on niitä, joita jopa kysellään ympäri mailman.

Ei kai työelämään pettyminen

Ei kai työelämään pettyminen ole vain korkeasti koulutettujen luontaisetu? Eiköhän siitä saa nauttia muutkin. Pettymyksen peruste voi olla eri ryhmillä erilainen, mutta pettymys kuitenkin. Korkeasti koulutetulla pettymys voi olla se, että joutuu tekemään ainakin työelämän alkupuolella samoja tehtäviä, joita tekee alemman koulutuksen saaneet. Tai huonomminkin palkattuja. Jos tämä on pettymyksen syy, niin lienee vikaa jossain asenteessa tai koulutusputkessa annetuista tai saaduista odotuksista. Kyllä kai koulutuksen tarkoitus on parantaa työnsaantimahdollisuuksia eikä taata johtajan paikkaa. Johtotehtäviin ei suoraan koulusta pääse eikä pidäkään päästä. Ainakin jos johtotehtävissä olevilta odotetaan johtamisosaamista ja ihmissuhdetaitoja. Näitä kun harvoin oppii koulutuslaitoksissa. Työnteon oppiminen tapahtuu työssä. Teoreettinen koulutus antaa siihen hyvät mahdollisuudet ja mitä parempi koulutus, niin sen paremmat edellytykset. Toinen putki on tietysti nk 'pitkä linja' eli alan ammatillinen peruskoulutus + pitkä työkokemus. Tämä ei tietenkään sovi kaikkiin ammatteihin, mutta aika moniin kuitenkin ja usein myös johtotehtäviin. Kumpikohan johtaja on 'parempi' johtajana tai asiantuntijana, vastikään valmistunut korkeakoulutettu ilman työkokemusta tai hyvin suppea työelämäkokemus vai alan peruskoulutettu + runsas työkokemus työelämästä.

Herää kysymys että onko

Herää kysymys että onko Suomalaisia koulutettu hyvin kun Suomi pystyy tälläkin hetkellä ainoastaan valmistamaan vulkkituotteita minkä kilpailussa ei pärjätä kun palkkat on meillä kilpailijoihin 5-6 kertaa korkeammat.Eikö Suomen hyvä koulutus pitänyt tuottaa korkean teknoloogian osajiaa jotka valmistaa maailman parhaimmat ja haastavimmat tuotteet vientiin mutta miten on nyt käynyt.Suomi on tippunut vulkki maaksi ja mennettänyt täysin otteen ja kilpailukyvyn niin pahasti että insinöörien koulutus ja taidot on pahasti pielessä muihin nähden.Seuraavaksi alkaa kaikkien aikojen palkkan alennus kun muuta keinoa ei löydy kilpailukyvyn takaisin saamiseksi.

Tää on niin saatanan

Tää on niin saatanan typerää...

Mielestäni on tärkeintä, että

Mielestäni on tärkeintä, että arvostetaan jokaista koulutusta. Olennaisinta on, että koulutus olisi mitoitettu tavoitteena olevan perustehtävän mukaan ts. ei ylikouluteta eikä alikouluteta.Koulutuksia on turha vertailla keskenään, koska ne eivät ole vertailtavissa ja se ei ole millään tavalla tarkoituksenmukaista. On täysin turha verrata kaupallisia aineita opiskellutta tradenomia ja ekonomia keskenään. Nämä tutkinnot ovat kaksi eri tutkintoa ja ne eivät ole millään tavoin vertailtavissa. Se, joka haluaa olla tradenomi, hakee AMK:hon ja se, joka haluaa olla ekonomi, hakee Kauppakorkeakouluun. Jokainen pohtii itse, mitä opintoja tarvitsee ja mihin opintoihin oma kapasiteetti riittää. Sen verran rehellinen kannattaa itselleen olla, että on sujut oman koulutuksensa kanssa. Ja jos tuntuu, että haluaa enemmän koulutuksen myötä tulevaa "statusta", niin sitten kannattaa opiskella se "status". Joskin sitä ei ihan noin vain kyllä tehdä. Vaatimustaso saattaa yllättää monen haaveilijan. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että alemman koulutustason tehneet aliarvioivat ylemmän koulutustason tehneiden tutkintoa. Jos siltä tuntuu, että haluaa sisimmässään olla jotain muuta koulutuksen puolesta kuin oikeasti on, niin sitten vaan opiskelemaan. Työelämässä pitkään olleena, olen sitä mieltä, että Suomessa koulutetaan aivan liikaa. Korkeaa koulutusta vastaavia tehtäviä on aidosti erittäin vähän saataavilla ja tulevaisuudessa niitä on entistä vähemmän. Eivät ne "korkean statuksen" työpaikat lisäänny, vaikka kuinka oltaisiin kouluttavinaan entistä niukemmilla resusseilla muka entistä laajempaa osaa kansasta muka entistä korkeatasoisemmin. Se on silmän lumetta ja jopa opiskelijan harhautusta. Lähipiirissä nuoret ovat valinneet ammattikoulun ja lukion yhdistelmän. Hyvin palkattuja töitä on löytynyt valmistumisen jälkeen ja ennen kaikkea nuoret ovat sinut koulutustasonsa kanssa. Heille ei ole maistunut opiskelu ja he eivät väitä tutkintonsa vastaavan korkeampaa tutkintoa. He sanovat ylpeästi olevansa ammattimiehiä amiksesta ja muutaman vuoden työrupeaman jälkeen tienaavansa hyvin. Se on fakta, mitä monen on vaikea hyväksyä. Sähkömies tarvitsee lääketieteen tohtoria ja lääketieteen tohtori tarvitsee sähkömiestä.

Globaali ongelma vaatii

Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun. Kai käsitätte, että kyse on kapitalismin kriisistä. Kun kadoksissa on solidaarisuus ja ammattiylpeys, ja ainoa arvo jota kumarretaan on raha, niin tämähän on silloin luonnollinen lopputulema. Sosiologian professori Sigmunt Baumannin (85 v.) mielestä maailman voi pelastaa täystuholta vain maailmanlaajuinen muutos. Aikaisemmin valtiota pidettiin yksilön vihollisena, nykyään yksilö on toisen yksilön vihollinen. Kaikkien sota kaikkia vastaan, kuten sanotaan. Kadoksissa oleva solidaarisuus ja ilo toisten palvelemisesta ovat ne arvot, joilla maailman täystuholta voi pelastua. Googlatkaapa huviksenne Sigmunt Baumann ja lukekaa ihan mielenkiinnosta, mitä viisas sosiologi ajattelee maailmanmenosta. No, ymmärrän kyllä, että sellaiset "putkimiehet", jotka eivät tiedä mitä eroa on sosiologilla ja sosialistilla, tai tragedialla ja strategialla eivät ole asioiden laajemmista yhteyksistä kiinnostuneita. Pitääkö näin toisaan olla? Että siis vain akateemiset voivat ymmärtää asioiden keskinäisiä suhteita. Mutta ei siitä hyvästä tarvitse isoja palkkoja maksaa...

Tuossa eri tutkintojen

Tuossa eri tutkintojen vertailussa ei ole järkeä. Siinä olen samaa mieltä. Voihan se toki olla kivaa akateemista hölynpölyväittelyä. Kyllä tutkintojen arvo määräytyy työmarkkinoilla eli työpaikka löytyy niille joiden ammattaidolle ja koulutukselle on kysyntää. Ja näinhän sen pitääkin olla. Ekonomi-Tradenomi -keskustelu nyt on näistä yksi kaikkein typerintä. Koulutuksen arvostus ja hyödyllisyys näkyy työmarkkinoilla, muu vertailu on turhaa suunpieksäntää. Omalla työpaikallani (IT-ala) on lähes kaikilla akateeminen koulutus (Ekonomi, DI yleisimmät), ja joukossa on useitakin tradenomeja. Työssä pärjääminen ei näy mitenkään riippuvan siitä onko tradenomi vai ekonomi vai DI. Tosin kaikilla on jo pitkä työura takanapäin, jolloin perustutkinnon merkitys vähenee selvästi työkokemukseen verrattuna Koulutus on työelämää varten, siis sellainen koulutus jolla on tarkoitus elättää itsensä ja perheensä. Myönnän toki, että on muunkinlaista koulutusta ja sekin on varmasti hyödyllistä ja aivan varmasti mielenkiitoista, mutta varsinkin hyvän palkan maksajia voi olla vaikea löytää.

Yrittäjä wrote: "Herää

Yrittäjä wrote: "Herää kysymys että onko Suomalaisia koulutettu hyvin kun Suomi pystyy tälläkin hetkellä ainoastaan valmistamaan vulkkituotteita minkä kilpailussa ei pärjätä kun palkkat on meillä kilpailijoihin 5-6 kertaa korkeammat." Me korkeasti koulutetut puhumme bulkkituotteista silloin, kun kyse ei ole lisäarvoa tuottavasta jalostamisesta vaan myydään lähes raaka-ainetta. Joskus aikoinaan hämmästelin sitä, miten meiltä viedään sahattua kivitavaraa bulkkina Italiaan siellä marmoriksi jalostettavaksi. Sitten tulivat Suomeen nämä kiinalaiset 5-6 krt halvemmalla palkatut kivityömiehet, joiden tuoja taisi saada ihmiskaupasta tuomion. Bulkkia kivessä ja bulkkia kivenhakkaajissa. Vaan kuulkaapa, 1990-luvun lama opetti korkeasti koulutetuille(kin), että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus, uralla ja työtehtävissä. Juha Siltala siitä kirjoitti oikein paksun eepoksen "Työelämän huonontumisen lyhyt historia". Siltalan kirja kannattaisi ottaa opettavaiseksi tentittäväksi gradun tarkastajille jättämisen ja maisterinpapereiden oottelemisen välimaastoon. Ei tulisi sitten työelämässä pettymyksiä.

" Juha Siltala siitä

" Juha Siltala siitä kirjoitti oikein paksun eepoksen "Työelämän huonontumisen lyhyt historia". Siltalan kirja kannattaisi ottaa opettavaiseksi tentittäväksi gradun tarkastajille jättämisen ja maisterinpapereiden oottelemisen välimaastoon. Ei tulisi sitten työelämässä pettymyksiä." Lämmin kannatukseni... kun pro gradu on jätetty niin sen jälkeen jokaiselle jättäjälle pakollinen 2 opintopisteen "Siltala-kurssi" + tuo vastaa noin 55 tunnin työ-tai opiskelupanosta... ja lopuksi pakollinen testi/tentti... vaikkapa 10 kysymystä.

Kun riittävä kriittinen massa

Kun riittävä kriittinen massa tämän armaan 40-50-luvuilla syntyneen syöttöpossu-sukupolven edustajia siirtyy lopulta varhennetulle eläkkeelleen ja ryystämään ahnaasti viimeisetkin roposet omien vanhempiensa rakentamasta järjestelmästä, jonka piti turvata pysyvästi aina seuraavienkin sukupolvien elämää (mutta ei siis enää) niin sitten alkaa olla vallankumous valmis. Itse olen korkeastikoulutettuna ja työtätekevänä nuorena kypsynyt siihen, että joka duunipaikassa on pitänyt itse tehdä omat sekä näiden iäkkäiden vapaaherrojenkin duunit mutta palkka ei tule koskaan olemaan kuin puolet siitä mitä tämä tuhlarisukupolvi on viimeiset 20 vuotta vedellyt tililleen saunailtojen ja lapin reissujen ohessa. Ja mikään koulutus ei tunnu enää riittävän, eikä mikään työkokemus. Nämä vanhat broilerit pääsivät rahakkaisiin pesteihin joltain kansakoulupohjalta ja oikealla puoluekirjalla. Töitä oli kaikille ja laiskotellakin ehti mukavasti. Ja juu, eläke on varmistettuna jo takataskussa. Kiitos kun ryöväsitte lastenne tulevaisuuden. Olihan se hyvä että Oy Suomi Ab pystyi elättämään edes yhden sukupolven herroiksi koko elinkaarensa aikana, sen itsekkäimmän.

Sivut

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat