A-P. PietiläA-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Miten tukitaan veroreiät

Kuinka reilua on, että keskituloisen ansioista verotetaan yli 40 prosenttia ja hyvätuloisen ansioista yli puolet?

Kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden pitäisi olla teemoja, joista pääministeri Juha Sipilän hallituksen tulisi puhua tämän vuoden budjettiriihessä. Missä kulkee verorasituksen raja, jonka jälkeen maksu- ja työhalut kaikkoavat? Kun raja ylittyy, verotus alkaa toimia työllisyys-, yritys- ja sosiaalipolitiikkaa vastaan.

Kova verotus on pohjoismainen tapa tasata tuloeroja.

Tasaus on toiminut vähäisen työttömyyden oloissa. Kun työttömien määrä on kohonnut lähelle 10 prosenttia työvoimasta ja 100 000 nuorta aikuista ei käy töissä tai opiskele, tulontasauksesta on kehittynyt sosiaalipoliittinen loukku. Ihmisten ei kannata mennä töihin ja ryhtyä maksamaan veroja.

Liian moni kokee olevansa väärin kohdeltu."

Liian moni kokee olevansa väärin kohdeltu, kun palkasta ei jää tarpeeksi euroja käteen.

Kokoomus ja siniset haluaisivat oikoa tätä epäkohtaa, mutta keskusta haluaa lisätä tulonsiirtoja pienituloisten hyväksi.

Erimielisyydet johtavat siihen, ettei tuloloukkujen syntymekanismeja vieläkään korjata. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta menee 47 euroa veroihin, eläketuloja verotetaan kovemmin kuin palkkoja ja korkeimmista tuloista peritään lama-aikana säädettyä solidaarisuusveroa, vaikka kansankunta elää kukkeinta nousukautta.

Verotus on jäänyt ajastaan jälkeen, kun yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon. Virtuaalipalveluja on vaikeampi verottaa kuin perinteistä tavarakauppaa. Mitä suurempi osa palveluista välttää verotuksen, sitä kovemmaksi nousee paine palkkaveron ja kiinteistöveron korottamiseen. Tämä lisää tavalliseen kansalaiseen kohdistuvaa verorasitusta, sillä tavallinen suomalainen on sidottu kotikontuihinsa.

Merkittävä veroreikä repeää, kun hyvin koulutetut nuoret aikuiset muuttavat töihin ulkomaille. Jäljelle jäävät maksavat laskun.

Politiikan pitäisi keskittyä nykyistä enemmän tulevaisuuteen ja veromalleihin, jotka kannustaisivat asumaan ja tekemään työtä Suomessa.

A-P. Pietilä

Kommentit (9)

Kommentit

Akavan aito huoli: 600 000

Akavan aito huoli: 600 000 henkilöä ilman ammatillista osaamista, siksi kasvavan työttömyysuhan alla, maassa missä koulutus on ilmaista. Tähän ei TE- ministeri ole puuttunut osaamattomuuttaan ja tyhmyyttään. Tavoite palveluiden digitalisoitumisessa on oltava myös verotuksen painopisteen siirtymisellä niihin ja tulevaisuudessa myös robotisaation palvelu- ja tavaratuotantoon. Ne huolehtivat silloin vauraudesta, ihmiset luovuudesta. Niin kauan kuin on ongelmia, tarvitaan ihmisiä ratkaisemaan niitä ja kaikkialla, siksi työ ei ihmisiltä lopu. Automaatit ja robotit toimivat vain näillä ratkaisuilla. Aiheellista on pohtia myös kuinka kauan voimme tukea elinympäristöämme tuhoavaa "virheellistä" maataloutta? EU:n alueella lihatuotannon oikaiseminen tukia vähentämällä vapauttaisi valtavat määrät pinta-alaa kannattaville ja ympäristöystävällisemmille maataloustuotteille ja biopolttoaineille.

Vaikka koulutus on ilmaista,

Vaikka koulutus on ilmaista, niin sitä pitää olla myös tarjolla. Koulutusleikkauksilla ja veropopulismilla veroreiät eivät tukkeudu eikä valtiontalous pysy tasapainossa. Järkevintä on toimia niin että ensin selvitetään mahdolliset uudet verokohteet ja veromekanismit sekä otetaan ne käyttöön, ennenkuin lähdetään vaali- ja verokiimassa tiputtamaan veropohjaa tilanteessa jossa valtio edelleen velkaantuu. Valitettavasti valtio on velkaantunut eniten niillä hallituskausilla jolloinka ns. veropopulistinen talouspuolue on ollut hallitusvastuussa. Sekö on sitä vastuullista talouspolitiikkaa? Maastapako tuloverojen takia on jo vähän vanhanaikaista kiukuttelua, toki voi olla totta epäisänmaallisimman aineksen osalta. Pidetään kaikki suomalaiset mukana niin se on lopulta kaikkien etu myös verotuksellisesti!

Lähtökohta on väärä, jos

Lähtökohta on väärä, jos ainoastaan halutaan kerätä lisää veroja veropohjaa laajentamalla tai olemassa olevia veroja korottamalla. Terveempää olisi tarkastella kaikkia valtion menoja kriittisesti ja miettimällä menoja. Eihän voi olla, kuten varsinkin nykyiset oppositiopuoleet tekevät, että keksitään loputtomasti erilaisia tuettavia kohteita, joiden rahoitus pitää hoitaa verovaroista! Tätä menoa ei vaan ole mahdollista ylläpitää, vai pitääkö jokaisen työssäkäyvän maksaa veroja 100% tuloistaan? Jos ei raha riitä ilman velanottoa, pitää menoja supistaa. Tottakai se sattuu, kun "saavutettuja" etuja aletaan kiristämään, mutta jossain vaiheessa sekin on edessä. Varsinkin, kun uusi lama tai taantuma on jo ihan kulman takana.

Ehdottomasti pitäisi

Ehdottomasti pitäisi tarkastella miten järkevää on jakaa esim. yritystukia miljarditolkulla vanhasta muistista. Sosiaalimenothan pienenevät automaattisesti jos vaan työllisyys paranee, mutta se ei parane työttömiä syyllistämällä vaan luomalla työpaikkoja. Maatalouden ylläpitäminen nykyisillä maailmamarkkinahinnoilla vie osansa verovaroista, kuten kallis sotakalusto jne. Mistä olisit valmis tinkimään? Ovatko nuo tärkeämpiä kuin koulutus ja sujuvat terveyspalvelut? Entä onko se oikein että Suomessa n. 12 % ihmisistä joutuu elämään alle kansainvälisten suositusten mukaisen minibudjetin, siis köyhyydessä. Toisaalta on sitten vauraita verovalittajia. Nykytilanteessa en kyllä sortuisi veropopulismiin ja alentaisi veroja vaikka siitä joku euro kilahtaisikin omaankin laariin. Onko veroaste joku saavutettu etu? Kuka maksaa 100% veroja, ei toki tarvitse. Ei pääomatuloista mene kuin maks. 34% marginaalivero ja kokonaisveroaste niistä jää huomattavasti alhaisemmaksi.

Kaikki puolueet ovat

Kaikki puolueet ovat vaalilupauksinaan luoneet nykyiset yritystuet, ilman poliittista tahtoa niiden purkaminen ei onnistu. Maatalouden nykytilanteessa on syytä pelastaa vain kannattavat tilat, kolmasosa on lopettamassa 2025 mennessä. Selvitysmies Karvinen näkee lähtökohdaksi kannattavan maatalouden luomisen, vahvasti tuettu ylituotanto ei liene tavoite. "Saavutettuja etuja"on nyt kiristettävä niiltä kenellä on, työmarkkina-arvonsa menettäneiden, pienten eläkkeiden ja palkkojen saajien taakka on jo kohtuuton, jatkuva ihmisarvon alentaminen myös hävettävää vaikka lähes kaikilla on kymmenien vuosien työhistoria takanaan. Härskeimmät oikeistokonservatiivit haluaisivat luoda maahan työssäkäyvän köyhälistön, mikä ei hädässään huutele oikeuksiensa perään.

Jostakin kumman syystä uusia

Jostakin kumman syystä uusia veroista rahoitettavia etuuksia keksitään tai laajennetaan jatkuvasti, hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Sellaiseen monessa mielessä luksukseen tuntuu rahaa riittävän, mutta esimerkiksi teiden kunnossapidosta voidaan tinkiä, mikä on minulle täysin käsittämätöntä. Rahaa siis on, mutta mihin se käytetään on eri asia. Ennen pitkää tämä nousukausi, johon mukaan pääseminen kesti ennätyksellisen kauan, tosiaan loppuu ja sitten leikataan kunnolla, ja taas alkaa tuttu valitus. Suomen valtio ei kerta kaikkiaan osaa käsitellä rahaa niin kuin nuuka ihminen: käytetään vain välttämättömään ja jätetään jotakin sukan varteen. Kyllä verorasitus on liian korkea, kun puolet keskituloisen vuoden palkkatuloista menee erilaisiin veroihin ja silti otetaan velkaa jatkuvasti. Asmo Maanselän mainio kirja Kannustava perusturva kannattaisi jokaisen lukea ja aivan erityisesti kansanedustajien avustajineen. Köyhyys Suomessa ei ole työssäkäyvien syytä, vaikka sitäkin jatkuvasti yritetään toitottaa. Sosiaaliturva kohdentuu usein väärin: osa käyttää sitä vapaamatkustajina, toiset miettivät ostaako lääkkeet vai ruokaa.

Ainoastaan historiallisen

Ainoastaan historiallisen alhaalla oleva Kiinan vuotuinen talouskasvu takaisi vasta Valtion velattoman etenemisen ja täällä kyllä näin tapahtuessa Valtionhallintoa paisuttavia toimia kyllä löytyisi välittömästi jos jonkinlaisiin "tarpeellisiin" toimiin... :-) - Suomalaiset on vilpittömän oikeasti aivan v...un tyhmä ja pahasti hajallaan oleva vajavaisuudesta elämäänsä ammentava Yhteiskunta.

Firma Virossa ja turha

Firma Virossa ja turha veronmaksu loppui siihen paikkaan.

Jos valtio on

Jos valtio on velkaantumiskierteessä, ei tilannetta paranna keskituloisten veronalennus. Sen tiedostan keskitulokastiin kuuluvana. Lisäksi pitäisi myös analysoida sitä, mihin rahat menevät. Monet pienkunta-asukkaat ovat kroonisessa velkavankeudessa asunnonarvon menetyksen johdosta, eikä realiteetit anna mahdollisuutta lähteä isompaan kaupunkiin töiden perässä, vaikka työmotivaatiota olisikin. Pääkaupunkiseudun asukkaita näivettä asumiskustannukset. Asumiskustannuksien nousun hillitseminen olisi hyvä tavoite. Parhaiten tähän päästään ulkomaalaisten rahastojen ja sijoitusasuntojen hankkimista rajoittamalla. Vastikään on ollut puhetta kiinalaisten sijoitusyhtiöiden rantautumisesta Suomeen. Torontossa kiinalaiset asuntosijoitukset ovat johtaneet siihen, että tuiki tavallisten kerrostaloasuntojen hinnat ovat ryöstäytyneet käsistä, puhutaan jo miljoonien dollarien asunnoista. Uskon että siniset tulevat häviämään poliittiselta kartalta seuraavien vaalien jälkeen, siksi olisi toivottavaa että oppositiossakin tartuttaisiin tietynasteiseen protektionismiin suurkaupunkien asuntojen hintakehityksessä. Pitkällä aikajuoksulla "koko Suomen" asutettuna pitämisen idyllistä pitäisi luopua. Asumista voidaan promotoida ja insentiiviä lisätä strategisesti tärkeillä raja-alueilla sekä huoltovarmuudesta huolehtia säilyttämällä oleelliset elinkeinot, muttei missään nimessä taistella tuulimyllyjä vastaan ja yrittää pitää koko maata asuttuna.

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet