A-P. PietiläA-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Sipilän taistelu kovenee

Mitä enemmän on kiistelty sote-uudistuksesta, sitä vähemmän on välitetty maakuntahallinnosta.

Bolsevistisella päättäväisyydellä Juha Sipilä jakaa Suomen 18 maakuntaan, joilla ei ole mitään tekemistä kansalaisten arkielämän kanssa. Vastalauseista ei välitetä ja vastustajat nujerretaan. Ymmärtääkö Sipilä, että hän ottaa oppia Stalinin terrorista?

Suomalaiset eivät halua asua maakunnissa vaan muuttaa kaupunkeihin, joissa on asuntoja, kouluja, työpaikkoja, julkisia palveluja, liikenneyhteyksiä ja kauppoja. Perheet arvostavat sujuvaa arkea eikä hallintoalamaisuutta.

Perheet ovat valmiita asumaan ahtaamin, jos he voivat käyttää palveluja. Asuntolainapankkien neuvona on sijoittaa rahat mieluummin pieneen kaupunkiasuntoon kuin isoon omakotitaloon haja-asutusalueilla. Tämä näkyy muuttoliikkeessä ja asuntokaupoissa.

Paikkakuntien taloudellinen asema ja tilanne työmarkkinoilla kärjistyvät enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tätä mieltä ovat aluetutkijat.

Suomi runtataan poliittisella tarkoituksenmukaisuudella rakenteeseen, joka ei vastaa kansan enemmistön tarpeita eikä perusteita, joilla he valitsevat asuin- ja työpaikkakuntansa."

Suomi runtataan poliittisella tarkoituksenmukaisuudella rakenteeseen, joka ei vastaa kansan enemmistön tarpeita eikä perusteita, joilla he valitsevat asuin- ja työpaikkakuntansa. Muu Eurooppa kaupungistuu, Suomi keskittyy kyliin ja koko maa menettää elinvoimaansa.

Isot kaupunkikeskukset ovat kasvaneet jo vuosikymmeniä. Yhä useampi kunta on kääntynyt muuttotappioalueeksi, jolla myös asuntohinnat laskevat.

Koko maa ei pysy asuttuna poliittisella pakolla, keinotekoisella aluetuella ja virastojen pakkosiirroilla.

Maahanmuutto ei pelasta haja-asutusalueita väestökadolta, sillä maahanmuuttajat haluavat asua suurissa kaupungeissa. Korkeakoulujen hajasijoittaminen on tuonut uusia asukkaita maaseutukaupunkeihin. Todellisuudessa muuttajat ovat työvoiman ja veronmaksun ulkopuolella olevia pienituloisia, jotka rasittavat kuntien taloutta.

Sotea joudutaan rukkaamaan. Samalla pitää ottaa tosiasiat ja realismi käteen myös maakuntauudistuksessa.

Miksei eduskunnanperustuslakivaliokunta kiinnitä huomiota maakuntahallinnon utopioihin, jotka väheksyvät kansalaisten perusoikeuksia?

A-P. Pietilä

Kommentit (11)

Kommentit

Sipilää ei käännä mikään ja

Sipilää ei käännä mikään ja yhtälailla diktaattori kuin Kekkonen eivät uskalla häntä vastustaa . Orpo on saanut jotain etuja hänestä kuin ei ole vastusta nolla luokkaa koko äijä.

Alunperin tarkoituksena oli

Alunperin tarkoituksena oli se, että raha seuraa potilasta, mutta nyt näyttåå siltä, että raha seuraa Kepua.

Metropolihallinto vasta

Metropolihallinto vasta utopiaa onkin.

Uusimaa on turha, mutta muut

Uusimaa on turha, mutta muut maakunnat tarvitaan. Toisin kuin A-P väittää, ne ovat siellä keskeinen osa ihmisten arkielämää. Kaikki tarpeellinen löytyy keskuskaupungista alle tunnin työmatkan päästä. Ihmisten ei enää tarvitse muuttaa sieltä pois. Suuri muutto Suomen haja-asutusalueilta Helsinkiin on päättynyt jo ajat sitten. Nykyisin kehä kolmosen sisäpuoliset tornitalot täyttyvät siirtolaisista. Se on nykypäivän kaupungistumista, josta ei loppua näy, kun maapallon väestö kasvaa räjähdysmäisesti.

Pääkaupunkiseudulle muuttaa

Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain yli 20 000 asukasta, eikä kehitys tule pysähtymään. Kaikkialla maailmassa kaupungistuminen kasvaa, koska asukasluvun kasvaessa kaksinkertaiseksi luovuus kaupungissa kasvaa 12-18% sitä enemmän luoden työtä ja toimeentuloa nuorille aikuisille, infran kustannukset ovat taas jäävät saman verran alle asukaskasvun. Haja-asutusalueilla ei ole tulevaisuutta, koska luvut ovat toisinpäin. Koulutetuista nuorista aikuisista Suomessa (<35v) yli 70% asuu suurimpien kaupunkien työssäkäyntialueella, mikä tarkoittaa , että valtaosassa haja-asutusalueita ja joissain maakunnissa heitä ei asu ollenkaan. On totta, että iso osa pääkaupunkiseudulle muuttajista on maahanmuuttajia, kuitenkin jo koulutettua, osaavaa väkeä, mistä on pula, paljon myös Eu-maista.

Mihin tarvitaan Kanta-Hämettä

Mihin tarvitaan Kanta-Hämettä? Asukasluku on 174 000, vähemmän kuin mm. Vantaan asukasluku. Luontaisesti kantahämäläiset asioivat ja työskentelevät Helsingin, Turun, Tampereen ja Lahden suuntiin. Hämeenlinna keskuskaupunkina on kököstys, mikä haluaa imeä muiden kuntien rahat oman elinvoimaisuutensa pönkittämiseen, sekin on turhaa, koska Hml on Tampereen vaikutusaluetta. Maakunta tulisi jakaa sovussa Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen kesken. Kaikki voittaisivat.

Ennemmin pitäisi korjata

Ennemmin pitäisi korjata vanhat vääryydet ja palauttaa historiallinen Hämeen maakunta liittämällä Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Uusimaa takaisin emämaakunnan yhteyteen.

Heh. Sipilähän voisi

Heh. Sipilähän voisi kirjoittaa (bolsevistisella rauhallisuudella, toki) muistelmansa otsikolla "Taisteluni"...

Hallituksen vastineessa 18.6

Hallituksen vastineessa 18.6 todetaan, ettei hoitosuunnitelma olekaan velvoittava. No, sitten voidaan lopullisesti unohtaa asiakaslähtöinen palvelujen integraatio (sujuva palvelupolku).

Hallitukset eivät ole aiemmin

Hallitukset eivät ole aiemmin helpottaneet riittävästi maalla asuvien mahdollisuuksia. Nykyinen hallitus pyrkii parantamaan tilannetta maakuntauudistuksella, toivottavasti. Ruis, ohra, kaura, vehnä perunat ja juurekset eivät kasva kaupungissa. Niille, jotka tuottavat ravinnon, pitää yllapitää riittävä palvelutaso, jotta kotimaisen ravinnon saanti turvataan. Asumiskustannukset maaseudulla ovat huokeammat. Etätyö luo mahdollisuuden viihtyisään asumiseen. Voisiko työrajotteisia houkutella muuttamaan taajamissa oleviin tyhjiin asuntoihin, palvelut turvautuisivat ja vuokratuessa säästettäisiin.

Maahanmuuttajista ja

Maahanmuuttajista ja pakoloisista suurin osa muuttaa pääkaupunkiseudulle ja päätyy toimeentulotukiasiakkaiksi.Pääkaupungissa ulkomaalaiset siirtolaiset ovat yliedustettu ryhmä sosiaaliturvan varassa elävistä. Espoossa on jo alueita joista Suomenkieliset asukkaat muuttavat pois maahanmuuttajien takia.Nämä laittavat lapsensa Suomenkielisten kouluihin . Suomenkieltä osaamattomat ja Suomalaiset samassa luokassa. Vaikuttaa koulun tasoon. Keskiluokka ei osta asuntoja alueilta joissa iso prosentti maahanmuuttajia.Hienotkaan asunnot eivät houkuttele.

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet