Järjestö: Kalansyönnistä kannattaisi luopua Suomessa – "Kalat ovat yksilöitä, eivät biomassaa"

Kalojen oikeuksista ei käydä riittävää keskustelua Suomessa, kritisoi eläinsuojelujärjestö Animalia.

Crista Lassfolk-Feodoroff

Eläinsuojelujärjestö Animalia haluaa parantaa kalojen hyvinvointia Suomessa. Viime kädessä toivottavinta olisi, että eväkkäät jätettäisiin kokonaan pois lautaselta.

– Kalaa suositellaan usein hyvänä ravintona, mutta suosituksissa unohtuu eläinoikeusnäkökulma. Kalojen kannalta toivottavin vaihtoehto on jättää eväkkäät pois lautaselta, kala kun ei ole kasvis, toteaa Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen tiedotteessa.

Lahtinen kritisoi uutta eläinsuojelulainsäädäntöä kalojen hyvinvoinnin unohtamisesta.

– Lakiesitys kieltää eläimen lopetuksen viihdetarkoituksessa Samalla kuitenkin todetaan, ettei kieltoa sovelleta metsästykseen eikä kalastukseen.

– Vaikka eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä, se ei ole kaikille eläimille tasapuolinen. On myös huomionarvoista, että lakitekstissä ja lopetusasetuksessa kalastusta kuvataan viihteenä. Kalat eivät ole (lain mukaan) yksilöitä eikä niiden hyvinvointiin kiinnitetä laissa huomiota. Kalat ovat vain resurssi, biomassaa, Lahtinen muistuttaa.

Animalian Kalarakas-kampanja muistuttaa kalojen oikeudesta hyvään elämään."

Animalia on aloittanut Kalarakas-kampanjan, joka keskittyy kalojen oikeuksiin.

Lahtinen muistuttaa, että kalat ovat eläinyksilöiden määrän huomioiden valtava tuotantoeläinten ryhmä. Silti niihin liittyvää eläinoikeuskeskustelua ei juuri käydä.

Animalia muistuttaa, että kaloja koskevaa uutta tutkimustietoa on tullut viime vuosien aikana paljon, ja aiemmin tieteellistä kiistelyä aiheuttanut kalojen kyky tuntea kipua on nyt tutkijayhteisön enemmistölle tosiasia. Myös kalojen älyllisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia kykyjä ymmärretään entistä paremmin.

Järjestön mukaan kalojen ja nisäkkäiden välille ei pitäisikään enää tehdä erottelua esimerkiksi älykkyyden tai kyvykkyyden perusteella.

– Kalat ovat loistavia ongelmanratkaisijoita ja niiden sosiaaliset suhteet ovat monisyisempiä kuin uskommekaan. Emme voi perustella kalojen tappamista, syömistä tai muuta hyväksikäyttöä sillä, että ne ovat 'vain kaloja', Veikka Lahtinen toteaa tiedotteessa.

Konkreettisina kalatalouden ongelmina Lahtinen nostaa esille sen, ettei kalankasvatukseen ole määritelty tarkasti, kuinka monta eläintä saa pitää tietyssä tilassa.

Myös hidas hiilidioksiditainnutus on kaloille ahdistava, eikä kaloja koskevaa hyvinvointilainsäädäntöä ei ole koottu keskitetysti mihinkään.

LUE MYÖS JATKOJUTTU: Animalian ulostulo saa ymmärrystä vapaa-ajan kalastajalta – "Tuulet puhaltavat nyt niin"

Animalian kampanjassa on mukana eläinoikeuksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Hänen mukaansa ihmisten pitäisi – varovaisuusperiaatteen mukaisesti – ajatella, että kaloilla on mieli.

Tottumuksemme aiheuttavat ajatuksia, että jonkin eläinryhmän huomiointi on absurdia."

– Niin kauan, kun ajattelemme kaloja vain resursseina, emme näe sitä mahdollisuutta. Tottumuksemme aiheuttavat ajatuksia, että jonkin eläinryhmän huomiointi on absurdia. Jokin aika sitten kanojen hyvinvoinnista puhuminen oli sitä, Aaltola kommentoi Animalian tiedotteessa.

Kampanjaan osallistuvan professori Outi Vainion mukaan taloudelliset kysymykset ovat lopulta ne syyt, jotka määrittelevät sen, miten kaloja tutkitaan ja miten niistä puhutaan.

– Kaloja koskeva tutkimus kohdistuu lähinnä viljeltyihin kaloihin. Tutkimuksen takana on aina taloudellinen hyöty. Yksilöön menevää hyvinvointitutkimusta ei ole juurikaan tehty. Jos kalojen olosuhteita lähdettäisiin nyt muuttamaan, se pitäisi perustella sillä, että kalojen taloudellinen arvo, eli tuottavuus, paranee, Vainio sanoo tiedotteessa.