A-P. PietiläA-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Osaatko itse oman työsi?

Harva myöntää, ettei osaa.

Osaamattomuus on kipeä aihe, kun yritetään vähentää työttömyyttä, mitoittaa veroja ja rahoittaa sosiaaliturvaa.

Suomalaiset luulevat osaavansa enemmän kuin osaavat. Muutoin on vaikeata selittää yhtäaikaista suurtyöttömyyttä ja kasvavaa työvoimapulaa.

Osaamattomuudesta koituvaa työttömyyttä on lievitetty hyvällä ansioturvalla. Tämä on johtanut liian monen kohdalla jamaan, jossa uutta työtä ei kannata ottaa vastaan.

Nuorista aikuisista noin 100 000 ei opiskele eikä käy töissä. He ovat suuressa vaarassa muuttua osaamattomista osattomiksi.

Matalan osaamisen yhdistäminen korkeaan sosiaaliturvaan on johtanut suuriin palkkavaatimuksiin. Vähäinenkin osaaminen kelpaisi työmarkkinoille, mutta matalammalla palkalla. Tähän ei kuitenkaan tartuta, koska sosiaaliturvan taso on korkea ja ay-liike puolustaa palkkojen yhteisrintamaa.

Koulutus olisi ulospääsy osaamisloukusta. Opiskelun kautta voisi saada työtä, joka mahdollistaisi sosiaaliturvaa korkeammat tulot. Paremmat tulot merkitsevät myös parempaa terveyttä ja hyvinvointia.

Lyhytaikainen työ on aina parempi vaihtoehto kuin pitkäaikaistyöttömyys. Yritysten pitää voida palkata helposti ja tarvittaessa irtisanoa helposti. Yhtä lailla työntekijän on voitava vaihtaa työpaikkaa.

Malli toimii Tanskassa, jossa työttömyysturva on aluksi erittäin hyvä, mutta alenee ajan kuluessa. Tanskan työttömyys on Suomea matalampaa.

Työelämässä tuijotetaan taustapeiliin, jossa näkyvät 30-vuotiset työsuhteet saman työnantajan palveluksessa. Tulevaisuuden työsuhteet ovat lyhempiä. Niiden välissä on koulutusjaksoja ja itseyrittämistä. Siksi osaamista ei voi rakentaa yhden tutkinnon ja yhden työpaikan varaan.

Osaamista ei haluta kasvattaa, kun osaamisen myötä nousevasta palkasta menee helposti puolet veroihin. Verotusta ei voi keventää, sillä korkea sosiaaliturva edellyttää kireää verotusta. Valtion on otettava niiltä, jotka ansaitsevat. Muutoin ei voida antaa niille, jotka eivät ansaitse.

Kierre on kohtalokas koko kansakunnalle.

A-P. Pietilä

Kommentit (29)

Kommentit

Yli 50 vuotta eri paikoissa

Yli 50 vuotta eri paikoissa touhunneena on tullut huomanneeksi, että 90 proenttia kolutuksesta on täysin turhaa. 90-luvulla ilmestyi tyhjästä kaikenlaisia koulutusviritelmiä, jotka pelkastaan työllistivät omia joukkoja. Monissa nähdyissä työyhteyksissä kaikkein merkittävintä on kokemuksella kerättävä tieto ja taito. Kaikkein vahvimmin edes jonkin pituiseen uraan se käy ilmi yrittäjätoiminnassa. Yrittäjänä myös oppii näkemään koulutuksen tasottomuuden, kun pyrkii löytämään soveltuvaa henkilökuntaa. Luultavastikin koko nykyinen kouluttautumisjärjestelmä täytyy remontoida, ja unohtaa sata vuotta sitten rakenneltu tutkintojärjestelmä, jolla vain pyritään luokittelemaan ihmisiä. Oikea koulutus tähtää taitojen ja havaintokyvyn kasvattamiseen. Eikä kestä turhan kuorman vuoksi iäisyyksiä.

Ongelmien ratkaisua on

Ongelmien ratkaisua on aloitettava helpommista kohteista. Yhteiskunnan palkkasumma on jaettava toisin, työviikko nelipäiväiseksi ja vapautuvat työpaikat kykeneville. Puhuttu työvoimapula kohdistuu ihmemiehien etsintään, työntekijän on kyettävä rikastuttamaan työnantaja ihmekyvyillä tai ihmeen pienellä palkalla. Kieltää pitää termit koti ja perhe, jopa isänmaakin. Ei kaikilla ole niihin varaa.

Suomen kansa on laitostunut

Suomen kansa on laitostunut hyvinvointivaltioonsa. Politiikassa kaikki kilpailevat sen säilyttämisessä, koska vain siten voitetaan vaaleissa. Muutos tulee vain pakon edessä kaikkien vastustamana. Hyvä esimerkki muutosvastarinnasta ovat Pääkaupunkiseudun valtuustot, jotka takertuvat menneeseen kynsin hampain. Uutta ei valitettavasti opita koulun penkillä, vaikka sitä miten muutettaisiin.

Osaamista ei arvosteta ja sen

Osaamista ei arvosteta ja sen takia kielitaidoton mamu kelpaa lähes kaikkiin töihin kuin se on vaan halpaa se ratkaisee.Ajavat jopa taksia 0-2 euroa tunti.

Mihin perustuu logiikka että

Mihin perustuu logiikka että Suomessa on osaamispula ja silti leikataan koulutuksesta ja koulutuspaikoista eikä kouluteta riittävästi. Luuleeko hallitus että suomalaiset osaavat enemmän kuin osaavatkaan kun leikkaavat koulutuksesta. Kouluttavatko työnantajat riittävästi kun havaitsevat tarvetta osaamiselle, kannattaisi kouluttaa! Pienet palkat eivät nosta osaamista. Puhutaan osaajapulasta, mutta yhtäkkiä pienet palkat ovatkin ratkaisu. Mitä ihmettä! Työntekijä ei ole rukkanen jota saa heitellä miten vaan ja siksi tarvitaan myös työsuhdeturvaa. Tanskan malli on kokonaisuus josta Suomeen on haluttu ottaa vain työntekijälle negatiiviset asiat. Kokonaisuus on kokonaisuus! Halutaanko työttömyyttä oikeasti vähentää niin että kaikille olisi töitä ja mahdollisuus osallistua verojen maksuun, työntekijöillä on, mutta entä muilla, niillä jotka käyttävät ohjenuoranaan ns. NAIRU-teoriaa. Osaamista halutaan varmasti kasvattaa, siis työntekijät haluavat, nykyinen verotus ei ole motivaation este ja jos on niin ei ole olemassa riittävää motivaatiota kehittyä aidosti. Palkkatyö jolla tulee toimeen on parempi kuin pitkäaikaistyöttömyys. Pelkkä työ ei tuo tuloja eikä veronmaksukykyäkään. Työelämässä on tuijotettu jo kauan eteenpäin, ainakin ne ovat tuijottaneet jotka ovat oikeassa työelämässä olleet. Aina on vaihdettu töitä ja kouluttauduttu ja aina on ollut ulkopuolisia jotka ovat todenneet muiden tuijottavan taustapeiliin. Kuten Pietilä toteaa: Valtion on otettava niiltä, jotka ansaitsevat!

Täytyy sen verran katsoa

Täytyy sen verran katsoa peruutuspeiliin että jospa Suomen yksi ongelma ovatkin vauraat ja hyvätuloiset valittajat. Sen verran olen päässyt seuraamaan Suomen kehittymistä ettei esim. 20-30 vuotta sitten ollut havaittavissa vastaavaa, toki silloinkin työehdoista keskusteltiin ja tapeltiinkin, mutta työnantajat ottivat myös vastuun toiminnastaan. Ja yhdessä mentiin eteenpäin sovittuja sääntöjä noudattaen. Nousipa se Nokiakin, mutta ei valittamalla vaan panostamalla osaamiseen ja tekemiseen työntekijöitä arvostaen. Työntekijät olivat sitoutuneita koska pelin henki tunnettiin reiluksi ja sitoutumisella on äärettömän suuri merkitys. Työehtojen heikennykset vähentävät varmasti sitoutumista mikä johtaa kokonaisuuden kannalta heikompaan lopputulokseen, vaikka yksittäisissä tapauksissa voisikin olla päinvastoin. No, Nokia romahti sitten siihen että tekemisen sijasta keskityttiin optioihin ja selittelyyn. Toivotaan etteivät "optiot" ja selittely käy kohtalokkaiksi koko kansakunnalle..

Pietilä kirjoittaa tuttuun

Pietilä kirjoittaa tuttuun tyyliinsä hyvin yksisilmäisesti (ehkä tarkoitus onkin provosoida?) ja osin ristiriitaisestikin. Työttömyyden ja työvoimapulan yhtäaikaisuuteen on monia syitä. Eräs suuri syy on yleistyneiden pätkätöiden ja sosiaaliturvan vaikea yhteensovittaminen. Kyse ei siis useinkaan ole korkeasta sosiaaliturvan tasosta, vaan pätkätyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen vaikeudesta. Pätkätyön vastaanottanut ihminen joutuu odottelemaan työttömyysturvan ja palkan yhteensovittamista ennen kuin saa työttömyysturvaa siltä kuukaudelta, jolloin on ollu muutaman päivän (tai vain yhdenkin) työssä. Harva saa lyhyestä pätkätyöstä sellaista palkkaa, että sillä eläisi odotteluajan. Pätkätyö siis tarkoittaa aikaa, jolloin ei ole tuloa ollenkaan. Tästä syystä lyhytaikainen työ ei ole aina parempi vaihtoehto kuin pitkäaikainen työttömyys, vaikka työkokemuksen painoarvon varmaan kaikki työnhakijat ymmärtävät. Ihmisen on kuitenkin elettävä, jotta voi olla työnhakijana. Pietilä toteaa, että nuorista aikuisista n. 100000 ei opiskele eikä käy töissä. Koulutuksesta valmistumisen jälkeen olisi tärkeä saada pian työtä, koska tehty tutkinto ilman sen jälkeistä työkokemusta ei työnantajan silmissä useinkaan paljoa paina tutkinnon valmistumisen jälkeisen työttömyysajan kasvaessa. Kaikilla ei ole ollut kotiolosuhteiden takia taloudellista mahdollisuutta koulutukseen peruskoulun jälkeen. Kummatkin ryhmät ovat todella syrjäytymisvaarassa. Sosiaaliturvaa yksinkertaistaisi ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamista helpottaisi erittäin paljon perustulo, jota ei pätkätöistä saatavat pienet tulot hetkauttaisi mihinkään. Ihmisellä olisi mahdollisuus saada ruokaa ollakseen edelleen työnhakijana ja vastaanottajana. Ihmisellä olisi myös suurempi mahdollisuus kouluttautua, koska tutkintokoulutukseen meno ei lopettaisi kaikkea "sosiaaliturvaa".

Julkisensektorin palkkasumma

Julkisensektorin palkkasumma on vuodessa 22 miljardia niin kyllä siinä saa melkoisen suuri yksityinen sektori olla että pelkästään nuo palkat saa maksettua puhumattakaan sen päälle tulevasta sosiaaliturvasta jne...

Toisaalta suomalaiset aina

Toisaalta suomalaiset aina lomilla niin tuskin kukaan osaa tehdä työtä kuin kaikki tekeminen unohtuu.

Huom ansaitulla vuosilomalla

Huom ansaitulla vuosilomalla ihan nyt vaan ite teet niitä orjan hommia 5000e vuodessa luulis olevan pelkkää lommaa

Kun samat asiat toistuvat

Kun samat asiat toistuvat aiheesta riippumatta niin toki kyse on yksisilmäisyydestä, joskus jopa siinä määrin että asiakin meinaa välillä hukkua siihen yhteen silmään. Mutta onhan tarkoitus myös provosoida. Provosoida ja muokata ajatuksia. Kun keskusteluissa esiintyy usein virheellisiä tulkintoja tietyistä talouden perusasioista, suhteista ja osuuksista, niin ohessa linkki josta selviää jotakin. https://yle.fi/uutiset/3-9432571 Arvatkaapa mikä on yksityisen sektorin menojen suhde bkt:hen ja mikä on julkisen sektorin osuus bkt:stä?

BKT:tä ei ole tarkoitettu

BKT:tä ei ole tarkoitettu hyvinvoinnin mittariksi, vaikka monet sitä sellaisena pitävätkin. BKT-perusteinen kansantalouden mittaaminen aloitettiin 1930-luvun alkupuolella USA:ssa Mittaamisen ja tuotannollisen toiminnan hahmottaminen tarve syntyi suuren talouslaman kokemuksista ja tarpeista hallita sotataloutta toisen maailmansodan aikana Taloustieteilijä Simon Kuznetsille annettiin tehtäväksi kehittää kansallista talouden tilinpitoa, jonka avulla maa voitaisiin nostaa ylös suuresta lamasta BKT:ssä on "sokeita pisteitä" BKT on rahassa mitatun tuotannon mittari. Mittaa ennen kaikkea yhteiskunnan tavara- ja palvelulaajuutta ja korostaa tavaratuotannon merkitystä suhteettomasti jos ajatellaan ihmisten kokonaishyvinvointia. Monipuolisia hyvinvointihyötyjä, joilla on vaikutuksia monilla tavoin ihmisten hyvinvointiin, nämä työt jäävät kokonaan näkymättä BKT:ssä ja siksi jäävät aliarvostetuksi = esim. BKT mittaa ja arvottaa korkealle palkatun siivouksen, lastenhoito-, kodin piha- ja hoivatyön. Jos ihminen tekee nämä itse tai talkoina, nämä eivät sisälly BKT:hen. BKT ei mittaa luonnon tarjoamia palvelujakaan, kuten puhdas ilma ja vesi tai hedelmällinen maaperä, jotka kuitenkin ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille ja elossa olemiselle. Se ei myöskään mittaa menetyksiä, joita tapahtuu luonnon kulumisesta, tuhoutumisesta tai köyhtymisestä. Ei myöskään kerro miten tasaisesti tai epätasaisesti tulot jakautuvat. Eikä huomioi onko tuotettava tuotanto hyödyllistä vai haitallista BKT arvottaa positiiviseksi sellaisiakin asioita , jotka ovat hyvinvoinnille haitallisia, esim. tupakka ja tupakan mainonta Ihmisten sairastaminen ja hoitaminen kasvattavat BKT:tä Vallitsevassa uusklassisessa taloustieteessä luonto nähdään rajattomana ja ilmaisena tuotantoresurssina.Vallalla oleva taloustiede ja ajattelu eivät pysty tunnistamaan tehokkaasti luonnonvarojen rajallisuutta. Siinä ei kiinnitetä huomiota talouden kokoon suhteessa ekosysteemeihin. Wagnerin laki (Saksalainen ekonomisti Adolf Wagner) - Hyvinvointipalvelujen kysynnällä ja laatuvaatimuksilla on taipumus kasvaa nopeammin kuin kansantulo - Mitä korkeampi on maan aineellinen elintaso, sitä parempitasoisia ja kalliimpia julkisia palveluja vaaditaan Baumolin tauti (Yhdysvaltalainen taloustieteilijä William Baumol) - Julkisen sektorin palvelujen hinnat nousevat sitä mukaa kun yleinen kustannustaso nousee. - Kun talouden tuottavuus ja palkat kasvavat, yhteiskunnassa joudutaan nostamaan palkkoja myös niillä aloilla, joilla tuottavuus ei ole kasvanut samaa tahtia Wagnerin laki ja Baumolin tauti yhdessä tuottavat julkisen talouden paradoksin: - Halutaan koko ajan enemmän palveluja, joilla on taipumus muuttua entistä kalliimmaksi - Sixten Korkman on todennut, että talouskasvu ei ole senkaltainen patenttiratkaisu julkisen talouden rahoitusongelmiin kuin usein kuvitellaan. Kansantalouden kasvu ja aineellinen vaurastuminen eivät poista julkisen talouden rahoitusongelmia vaan päinvastoin näyttävät johtavan niiden jatkuvaan vaikeutumiseen.

No kaikkia byrokratialoukkuja

No kaikkia byrokratialoukkuja ei kyllä vielä osaa. Työvoimaa vaanivat ainakin osaamattomuus-, työttömyys-, osattomuus-, ansioturva-, sosiaaliturva-, työttömyysturva-, palkka-, koulutus-, opiskelu-, lyhytaikainen työ-, pitkäaikaistyöttömyys-, irtisanomis-, työpaikan vaihtamis-, lyhyet työsuhde-, koulutusjakso-, itseyrittämis-, vero- ja kansakunnan kierreloukut. Jotkut ovat voineet jo joutua motivaatioloukkuunkin. Monet loukut voisi toki välttää Tanskan malliin erittäin hyvällä työttömyysturvalla.

Ammattilaisia yleensä vaan 1%

Ammattilaisia yleensä vaan 1% tekijöistä loput voi laittaa kilometritehtaalle.

Koulutuksesta tai työelämästä

Koulutuksesta tai työelämästä ulostippuneet ovat vaikeassa asemassa. Ilman koulupaikkaa voi joutua monen vuoden kierteeseen ja viittaamaasi kannustinloukkuun. Koulutuksen piiriin ja etenkin korkeakouluihin ei kuitenkaan niin vain mennä sisälle, etenkin jos elämäntilanne vaikeuttaa valintakokeisiin valmistautumista. Tämän takia tulisi panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, jotka estäisivät ihmisten tippumisen koulutuksista. Hallituksen tekemät toimet parantavat pienyritysten asemaa antamalla oikeuden päättää työntekijöiden työsuhteen helpommin. Lyhytaikainen työ on tosiaan parempi kuin pitkäaikaistyöttömyys, mutta joidenkin työntekijöiden mielessä tämä saattaa aiheuttaa pelkoa työpaikkansa puolesta. Yrittäjän näkökulmasta tämä on kuitenkin loistavaa, koska virherekrytointien tuomat vahingot voidaan minimoida aiempaa tehokkaammin. Tulevaivaisuudessa tosiaan tulee korostumaan työuran aikana itse hankittava jatkokoulutus. Työntekijöiden pitää olla aktiivisia ja ymmärtää koulutuksien merkitys. Ei pidä kumminkaan unohtaa työnantajien vastuuta kannustamisesta ja koulutusmahdollisuuksien järjestämisestä.

On valitettavaa, että

On valitettavaa, että johtamisen puutteille laaditaan "eiku-laki". Huolelliset työhöntulon terverveystarkastukset, 6kk:n koeaika, rekrytointi perehdytyksineen, suunnitelmallinen töiden toteuttaminen ja nykyaikainen töiden ja sen tekijöiden johtaminen ovat kuitenkin onnistuneiden työsyhteiden perusta ja sen mukainen hyvä liiketoiminta. Lakimuutos voi kääntyä käyttäjäänsä vastaan. Työmarkkinoilla toimii markkinatalouden lait, missä heikoille yrityksille on käynyt kuten pitääkin, eivät saa työvoimaa ja näin poistuvat markkinoilta. Jatkuvan uhan alla työskentelyä ei kukaan jaksa tai viitsi. Näin hyvät yrittäjät saavat tarvitsemansa työvoiman. "Saikkukoneet" ja muut ongelmatyöntekijät löytyvät usein isommista organisaatioista. Oman täydennyskoulutuksen lisäksi yritysten on pärjätäkseen huolehdittava yrityksen kilpailukyvyn mukaisesta erikoisosaamisesta ja sen johtamisesta.

Juuri näin. On lyhytnäköistä

Juuri näin. On lyhytnäköistä jos ns. ongelmatapausten annetaan ohjata työsuhdeturvaa tarpeettomasti. Reilulla pelillä, jonka myös työntekijät voivat tuntea reiluksi, tulokset ovat varmasti paremmat. Nyt on sitten todistettu ettei aktiivimallistakaan mitään todellista hyötyä ole, PK-yrittäjistäkin, niistä joiden piti mallista hyötyä, >80% pitää sitä pelkkänä temppulistana ilman hyötyjä. Tämänhän näkyi jo silloin kun malli otettiin käyttöön, ainakin piti näkyä niille jotka vähänkin viitsivät ajatella. No, vieläkin yrittäjäjärjestön edustajat ja TEMin edustajat yrittävät selitellä mustaa valkoiseksi. Koko mallilla on kuitenkin vain tarkoitus kaunistella (1h/viikko=työllinen tilastossa)työllisyystilastoja ja leikata työttömyyskorvauksia, koska oli tiedossa ettei palveluja tai töitä riitä kaikille vaikka olisi kuinka aktiivinen, toki jokunen on voinut ihan oikeasti työllistyäkin. Osoituksena siitä ettei malli toimi on se ettei tehtyjen työtuntien määrä ole lisääntynyt mallin voimassaollessa lainkaan. Kikkailulla Suomi ei pärjää, osaamisesta huolehtimalla ja oikeita työpaikkoja luomalla kyllä. Joku tuossa totesi ettei kannata opiskella jos jostain saa joutilaana enemmän kuin opiskelija. Kyllä kannattaa, sen huomaa vaikkapa sitten kun itse saa muutaman vuoden kuluttua palkaa vaikkapa 3000-6000€ kuukaudessa ja toinen elää edelleen 600€ tuella. Kyllä panostukset tuottavatkin, pitää vaan olla pitkäjänteinen ja nähdä asiat ihmisen koko elinkaaren kannalta.

On kuitenkin valitettavaa,

On kuitenkin valitettavaa, että aktiivimallin byrokratian pyörittämiseen upotetaan valtavasti taloudellisia ja osaamisresursseja. Jos resurssit olisi kohdennettu toisin, olisi työn päätyttyä esim. muuntokoulutus saatu nopeasti toimimaan ja työvoimaa markkinoille vielä kun työtön on "lämmin" ja haluttu työmarkkinoille.PItkään työttömänä olleille tahtoo kertyä myös toimeentulo-, arvostus-, elämänhallinta- ja itseluottamusongelmia työmarkkina-arvon romahtamisen myötä. Nyt resurssit on jo valjastettu hitaasti etenevään byrokratiaan, eikä todellisia parannuksia liene ainakaan pariin vuoteen odotettavissa. Virkamiehet haluaisivat odotella tuloksia pitemmältä ajanjaksolta, koska yrittäjien totuus olikin heille väärä! Opiskelun korvaaminen joutilaisuudella tuntuu yleistämiseltä itsenäistyvistä ja elämännälkäisistä nuorista. Varusmiespalveluksen epäsopivan päättymisajankohdan tai muun vastaavan tilapäisen syyn takia on opiskelu voinut siirtyä ja haettu siksi aikaa tukia, mihin ne ovat tarkoitettukin.

Tuo kaikki on totta,

Tuo kaikki on totta, tuollainen aktiivimallibyrokratian pyörittäminen on aivan turhaa. Esim. muuntokoulutuksella saataisiin paljon parempia kestäviä tuloksia ja positiivisen kautta. Nuorille pitää vaan antaa järkeviä mahdollisuuksia, kyllä he niihin tarttuvat, niin ovat tarttuneet ennenkin. Kyllä jokainen haistaa sen jos hommassa ei ole ns. järkeä ja silloin harvoin syntyy mitään kovin hyvää ja kestävää.

"Nuorille pitää vaan antaa

"Nuorille pitää vaan antaa järkeviä mahdollisuuksia," Kyse on siitä kuka niitä luo ja kuka ne määrittelee. Riksun täyskäännös- tilaisuudessa pointtina oli Riksu houkuttelevaksi nuorille aikuisille. Suurten ikäluokkien edustajat alkoivatkin miettimään, minkä pitäisi heitä houkuttaa! Tuli mieleen YLE:n radiokanavat, missä suurten ikäluokkien herrat Harma ja kumppanit soittivat 40 vuotta yhtäsoittoa Beatlesia nuoremmilleen, niille jotka eivät sitä voineet sietää. Tämä tyhmyyden viisauden kierre olisi katkaistava. Ahneet ikäluokat, joiden eläke on enemmän kuin nuorten koulutettujen ansiot, he jotka jättävät lapsenlapsilleen valtavat valtionvelat ja muovijätelautat, haluaisivat vielä vallankahvassa roikkuen määrätä mikä huomisen nuorille on hyväksi. Kaikissa heissä asuu pieni Paavo Väyrynen...

Varmaan niitä mahdollisuuksia

Varmaan niitä mahdollisuuksia voivat luoda ainakin vanhemmat, päättäjät, nuoret mukana miettimässä sitä mikä on järkevää. Valtionvelka kyllä hoituu, toki se on syytä pitää kohtuullisena joksi on määritelty maks. noin 60% BKT:stä. Ihmiset eivät vaan aina ymmärrä valtionvelan luonnetta ja heitä on peloteltu aivan liikaa. Ja tätä pelottelua on sitten käytetty myös nuorten aseman heikentämiseksi. Ympäristön tuho on peruuttamatonta ja ympäristöasioista tulee siksi pitää erityistä huolta. Maailmassa vallitseva ahneus vaan valitettavasti usein voittaa suojeluhalun. Jos aineellinen elintaso on nuorillekin tärkeintä, niin mikähän estäisi muuovilautat ja velkaantumisen? Radion saa kiinni, mutta osaavatko nuoret sanoa mikä heille on hyväksi? Mikä he ovat itse valmiita panostamaan ja ottamaan siitä vastuun. Varmaan maksetaan kohtuuttomiakin eläkkeitä, mutta paljon enemmän liian pieniä. Kehotan perehtymään suomalaisten keskieläkkeeseen ja keskipalkkaan! Kannattaisiko nuorten perehtyä myös siihen millaisia tuloeroja on työikäisillä, nuorillakin, voisivat sitten keskenään miettiä löytyykö niitä tosi ahneita vaikkapa omasta ryhmästä. Sen voin sanoa että omat lapseni ja suurin osa nykynuorista ovat kuluttaneet nuorina moninkertaisesti sen mitä kulutettiin silloin kun esimerkikisi itse olin nuori. Ja tuntuu ettei mikään riitä. No vähän on oppi jo mennyt perille, mutta kyllä nuorilla on vakavan pohdinnan paikka jos meinaavat aikanaan jättää jälkeensä paremman maailman. Kaikki mulle ja heti, on piru joka asuu monessa ihmisessä! Avaimet ovat nuorilla, ei Väyrystä voi ikuisesti syyttää....

Nuoriso on aina muuttanut

Nuoriso on aina muuttanut maailmaa, onneksi. 70-luvun edistyksellinen on tämän päivän konservatiivi. Nykynuoriso ei usko puolueisiin eikä poliiittisiin setiin ja täteihin. Suomessa on kuusi sosiaalidemokraattista puoluetta, kilpaillen kuka on sosiaalidemokraattisin ja 2-3 (ääri)oikeistolaista puoluetta. SAK marssii setineen kohti möhkötautisen nykymuotoisuutensa loppua, kompastellen ylipalkkaisten johtajiensa valtapeleihin. Aiemmassa viestissäni kirjoitin taloustieteilijöiden näkemyksistä BKT:n sokeista pisteistä ja julkisen sektorin paradoksista. On ennusteita, joiden mukaan seuraava taantuma voisi alkaa jopa jo vuonna 2020. Velkataso on aivan liian korkea taantuman lähtötasoksi varsinkin jos populistinen protektionismi kauppasotineen hidastaa siitä elpymistä. Ympäristö voidaan vielä pelastaa. 2000- luvun taloustieteilijä Kate Raworth, esittelee teoksessaan "Donitsitaloustiede" seitsemän tapaa ajatella taloutta kompleksisena ja dynaamisena järjestelmänä. On ensin kyseenalaistettava vallitsevat talousopit. 2050- luvun kansalaisille opetetaan kuitenkin taloustieteellistä ajatusmaailmaa, joka on peräisin 1950-luvun oppikirjoista, perustuen 1850-luvun teorioihin. Kun otetaan huomioon 2000-luvulle ominainen muutos, katastrofin ainekset ovat siis kasassa. Hyvin monet nuorten start up yritykset toimivat aidosti ympäristönäkökulma edellä. Hallitsevan valtaeliitin saavutukset jäänevät puheisiin, juhlaillallisiin, itsensä ylistämiseen ja kunniamerkkien jaon jälkeen kaunopuheiden lupauksiensa kiertämiseen. Vastavalmistuneiden lähtöpalkoissa on huomattavia eroja, jotka eivät aina ole koulutukseen sidottuja, vaan kukapa muistaa ay-liikkeen omalla toiminnallaan luoneen parjaamiaan tuloeroja. Muuttuvan työn arvotuksen myötä se saattaa näkyä myös lähitulevaisuuden palkoissa ja tavassa miten työn suorittamisesta sovitaan vaihtoehtona työsopimuksille. Nuorten kulutuksen muutos ei liene tullut syntymälahjana, sodan jälkeiset, ne suuret ikäluokat ovat luoneet kulutustarpeet ja sen mukaisen kulutuksen, joka on kehittynyt nykyiseen kertakäyttöhyödyke muotoonsa. Senkin oikaisevat huomisen nuoret aikuiset. Luonnollinen aineenvaihto on muuttunut sosiaaliseksi aineenvaihdunnaksi. Päivittäinen energiankulutus on noussut 90W:sta 11 000W:iin (=12 norsun energian tarve) Sosiaalinen aineenvaihdunta: kaikki suurkaupungin energiankäyttö lisättynä yksittäisen ihmisen aineenvaihduntaan (n.100W) esim. lämmittäminen, autoilu, massiivinen ravitsemisteollisuus, radio-ja TV-ohjelmat mukaanlukien ovat lisäpanos ihmisen kuluttamaan energiaan. Ihmisestä on tullut sata kertaa enemmän energiaa kuluttavia kuin meidän kokoiset biologiset eliöt, siis suhteettomasti. Tämä on yksi syy ilmaston lämpenemiseen. Eksponentaalisella talouskasvulla, korkoa korolle, koron lasti kasvaa. Kuinka monikertaiseksi 100W:n teho voidaan vielä kasvattaa? Sixten Korkman kirjoitti hyvin HS-kolumnissaan suurten ikäluokkien kermankuorinnasta ja vastuuttomuudestaan muutokseen, jonka he tiesivät jo 80-luvulla. Silti hissuttelivat nuorempina mukaville eläkkeille ja jättivät korjaamisen tuleville ikäluokille. Tätä korjattavaa riittänee 2030-luvun lopulle asti.

Mediassa on helppo tasaisin

Mediassa on helppo tasaisin väliajoin toitottaa, että nuorten on hankittava koulutus tai mentävä työelämään. Moni ei kuitenkaan muista, että lukuisat opintotukileikkaukset eivät nykynuorisoa paljoa opiskelemaan kannusta. Kotona työttömänä makoilemalla tienaat enemmän kuin esimerkiksi yliopistossa opiskelemalla. Tottakai, opiskelija voi myös tehdä töitä opiskelun ohessa. Tämä kuitenkin yleensä vie opiskelijan kaiken vapaa-ajan. Liikaa tienattuaan joutuu myös maksamaan omat opintotukensa takaisin Kelalle. Alati enemmän robotiikkaan päin kehittyvä yhteiskuntamme aiheuttaa myös oman paineensa työmarkkinoilla. Yhä useampi, etenkin suorittavan työn ammatti tulee lähivuosina korvattua lähes kokonaan robotiikalla. Nämä tekijät lisäävät oman paineensa kouluttautumista miettivälle. Esimerkiksi erään hypoteesin mukaan kirjanpitäjän työ olisi muutaman vuoden päästä täysin automatisoitua. Tämä ei paljoa kannusta hankkimaan tutkintoa, jolla ei välttämättä muutaman vuoden päästä ole minkäänlaista arvoa työmarkkinoilla. Työmarkkinoilla kuitenkin vaaditaan koulutusta lähes joka ikiseen työhön. Tämä johtaakin siihen, että esimerkiksi kaupanalalla on paljon ylikouluttautuneita. Näin opiskelijana odotan vähintäänkin mielenkiinnolla, miten alati kiristyvät työmarkkinat ja tulevaisuudessa arvottomat ammattitutkinnot näkyvät tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Kohtalokas kierre alkoi

Kohtalokas kierre alkoi varsin yksinkertaisesta asiasta, ei osattu sähköopin perusasioita. Vanhat (muutamat) kyllä osasivat mutta korkeasti koulutetut eivät uskoneet, eivät kuunnelleet vanhoja. Sitä kuvaa lausahdus: Mikähän äijä sinäkin oikein luulet olevasi. Olen jälkikäteen ajatellut, että näin kuuluikin käydä, niin leuhkoiksi suomalaiset olivat tulleet. Positiivinen kierre olisi ollut tuhoisampi.

Huomautus vielä. Tässä

Huomautus vielä. Tässä puhutaan yli kymmenen miljardin vahingosta ja yli kymmenen vuosiluokan hukatusta tulevaisuudesta.

Kuin ei kysyntää niin ei

Kuin ei kysyntää niin ei työtä hyvin helppoa.

Niin kukahan ei halua satsata

Niin kukahan ei halua satsata koulutukseen ja kasvattaa osaamista? Kuka tai ketkä perustelevatkaan asiaa näin: "Leikkaamme tulevaisuudesta, jotta tulevaisuudessa ei tarvitse leikata tulevaisuudesta" ?

Muuten onko joku joskus

Muuten onko joku joskus lukenut toimittajan juttua joka olisi hyvin tutkittu ja tehty sanoisin että ei ole tapahtunut viimeiseen 30 vuoteen.

"Osaamista ei haluta

"Osaamista ei haluta kasvattaa, kun osaamisen myötä nousevasta palkasta menee helposti puolet veroihin." Toi on liiankin totta,huomasin tuon itse ylennyksen jälkeen kun palkka nousi 850€/kk ja käteen jäi noin 350€ enemmän.Työt lähes tuplaantui ja vastuu sekä vaatimustaso kasvoi. Kesän jälkeen laitan rukkase naulaan.

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet