Miksi kunnat eivät kilpaile palkoilla täyttääkseen sadat avoimet lastentarhanopettajien paikat?
Kunnissa noudatetaan pilkulleen työ- ja virkaehtosopimuksia, joilla säädetään palkoista.
Yleissitovalla palkkauksella tavoitellaan samaa palkkaa kaikilla työehtosopimusaloilla ja kartetaan palkkakilpailua.
Palkkakilpailu panisi työvoiman liikkeelle, jos työehtosopimukset olisivat avoimempia kuten Ruotsissa. Työvoimapula nostaisi palkkoja.
Matalapalkkaiset naiset kärsivät yleissitovista työehtosopimuksista myös terveydenhuollossa ja kirjastoalalla.
Palkkojen yleissitovuus tuli voimaan 1970, kun haluttiin turvata minimipalkat. Vasemmisto oli tuolloin voimissaan ja lopputuloksena oli kaikkia työnantajia sitovat työehtosopimukset.
Työmarkkinat ovat nyt jäykät, paikallinen sopiminen on rajoitettua, työttömyys on korkealla ja työvoimapula lisääntyy useilla aloilla.
Politiikka selittää sen, miksi suurten ammattiliittojen johtajat eivät ole toreilla tukemassa lastentarhanopettajien vaatimuksia palkkakilpailusta. He eivät halua vapaata palkkakilpailua.
Ay-johtajille yleissitovuus on palkkakartellin ehto. Vaikka työoikeuden professori Seppo Koskinen on pitänyt työehtosopimusten yleissitovuutta todennäköisesti Suomen perustuslain vastaisena, eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole tutkinut asiaa.
Lastentarhanopettajilta vaaditaan alempi ja luokanopettajilta ylempi korkeakoulututkinto. Onko 860 euron palkkaero oikea?"
Onko perusteltua korottaa lastentarhanopettajien palkkoja? Heidän kokonaisansionsa on keskimäärin 2 612 ja peruskoulun luokanopettajien 3 471 euroa kuukaudessa. Lastentarhanopettajilta vaaditaan alempi ja luokanopettajilta ylempi korkeakoulututkinto. Onko 860 euron palkkaero oikea? Kuntasektorin keskimääräinen palkka on 3 137 ja suomalaisten keskiansio on 3 368 euroa kuukaudessa.
Suomen yleisin palkka pyörii 2 500–2 700 euron luokassa. Tällä perusteella lastentarhanopettajien palkat eivät ole syvässä kuopassa.
Yleinen palkkataso on Suomessa matala ja verotus on korkeaa eurooppalaisessa vertailussa. Tämä on rakenteellinen ongelma, joka koskee kaikkia.
Kommentit
Helsinki rahoittaa alhaisen
Yleissitovuus estää tässäkin
On monia valtion ja kunnan
Soili Nurminen
NYT ollaan asian ytimessä
Pietilä on jälleen ihan
Ay liike on kiellettävä
Pietilä on muuten paras
En pidä nimimerkki Tatun
Yritystukiin tarvitaan 3,6
Pääkaupunkiseudun rahat
Kela pois markkinatalous
Ja taas Pietilällä on
Ei kai mikään estä sitä että
Olisiko
Tässä nimenomaisessa
Tämä ammattiliittojen ajama
Ei koulutus ole vain
Siis ay päättää
Nössön ammattiliitto.
Samat sanat
Kunnan palkat on aina oltava
Sano se kaupunginjohtajalle
Rahat loppu? Velkaa
Palkan nauttijat eivät kestä
Palkoilla ei kannata
Me elämme markkinataloudessa
Kukaan ei estä kilpailemasta