Puheenaihe

Toimiva käytäntö vai jäänne menneisyydestä? – Armahdusoikeus jakaa presidenttiehdokkaat kahteen leiriin

Tasavallan presidentin armahdusoikeus ei ole presidenttiehdokkaiden mielestä itsestäänselvyys: puolet ehdokkaista poistaisi tämän oikeuden valtionpäämieheltä kokonaan.

ESM arkisto

Uutissuomalaisen vaalikoneen esittämä kysymys tasavallan presidentin armahdusoikeuden säilyttämisestä jakaa presidenttiehdokkaat tasan kahteen erilaiseen ryhmään.

Ehdokkaista Tuula Haatainen (sd.), Laura Huhtasaari (ps.), Nils Torvalds (r.) ja kansanliikkeen Paavo Väyrynen eivät ole halukkaita luopumaan valtionpäämiehen oikeudesta armahtaa elinkautiseen vankeuteen tuomittuja.

Torvaldsin mukaan perinne ei ole uhka oikeudelle eikä oikeudenmukaisuudelle. Väyrysen mukaan taas nykyinen käytäntö presidentin armahdusoikeudesta on toimiva.

Neljä luopuisi armahdusoikeudesta kokonaan

Armahdusoikeudesta puolestaan luopuisivat kokonaan ja ehdoitta Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Matti Vanhanen (kesk.) ja kansanliikkeen Sauli Niinistö.

– Olen muuttanut tässä kantani seurattuani, miten erilainen armahduspolitiikka eri presidenteillä on, kertoo Haavisto.

– Se ei anna kuvaa vakaasta ja harkitsevasta linjasta, eikä sovi oikeusvaltioon. Siirtäisin päätösvallan armahduksista Korkeimmalle oikeudelle.

Niinistö: "Armahdusoikeus on jäänne menneisyydestä"

Myös sekä Kyllönen että Vanhanen ovat valmiit siirtämään armahdusoikeuden tuomioistuimelle kuuluvaksi. Niinistö puolestaan muistuttaa, että armahdusoikeus on jäänne menneisyydestä.

Suomessa on ollut tapana, tasavallan presidentti armahtaa elinkautiseen vankeuteen tuomitun noin 10–15 vuoden kuluttua.

Armahduksen merkitystä elinkautisvankien kohdalla on viime vuosina vähentänyt vuonna 2006 voimaan tullut lainuudistus, jolla Helsingin hovioikeudelle annettiin oikeus hakemuksesta vapauttaa elinkautiseen tuomittu ehdonalaiseen vapauteen.

Oikeus armahtaa rangaistuksesta joko osittain tai kokonaan on Suomessa kirjattu perustuslakiin. Armahdus vaikuttaa kuitenkin vain rangaistuksen täytäntöönpanoon – se ei poista rikoksen syyksilukemista. Armahdettu henkilö on armahduksen jälkeenkin syyllinen tuomittuun tekoon. 

Armahdus ei myöskään merkitse aikaisemman tuomion muuttamista tai puuttumista muutenkaan tuomioistuimen antamaan päätökseen.

Tutki Uutissuomalaisen vaalikoneen avulla, mikä on sinulle sopivin presidenttiehdokas

Pitäisikö presidentin armahdusoikeudesta luopua?

Kyllä, se on jäänne menneisyydestä.
50% (20 ääntä)
Ei, sillä se on toimiva käytäntö.
50% (20 ääntä)
Ääniä yhteensä: 40

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (2)

Kommentit

Mitä niitä rikollisia

Mitä niitä rikollisia armahtamaan, kärsikööt tuomionsa jotka ovat muutenkin liian pieniä...!!!!

Armahdus pykälä poistettava.

Armahdus pykälä poistettava.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat