A-P. PietiläA-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Mikä on sinun oma etusi?

Kuinka moni tietää oman etunsa?

Kilpailukykysopimuksesta neuvoteltaessa ammattiliittojen johtajat vastustivat aluksi lähes kaikkia ehdotuksia kustannustason alentamiseksi.

Mielipidetiedusteluissa todettiin samaan aikaan, että suuri osa kansasta oli valmis sopimaan pitkän aikavälin parannusohjelmasta (Eva, arvo- ja asennetutkimus).

Kiky-sopimuksen viimeisinä solmijoina olivat vahvan vientialan edustajat teknologiateollisuus ja Metalliliitto.

Evan tutkimuksessa yli 80 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että vientiteollisuuden kilpailukyvyllä on ratkaiseva vaikutus kaikkeen työllisyyteen.

Johtajien ja kansalaisten eli etujärjestöjen jäsenten käsitykset omasta edusta ovat erilaiset.

Potilaan valinnanvapauden lisääminen terveydenhuollossa on hallituksen linjaus. Maksuseteli seuraa kansalaista riippumatta siitä, käyttääkö hän julkista vai yksityistä terveyspalvelua.

Antti Rinne sen sijaan väittää, että julkisen ja yksityisen terveyspalvelun kilpailutus on huono asia. Julkisen alan kilpailu palvelun laadulla ja hoitotuloksilla ei ole hyvä tavoite. Miksei? Eivätkö laatu ja tulos ole potilaan etu?

Seniorikansa vaatii eläkeläisten tasapuolista kohtelua palkansaajien kanssa muun muassa verotuksessa. Nuorten ikäluokkien lobbarit eivät tätä tue, vaikka veroneutraliteetti koskisi myös tulevia vanhuksia eli tämän päivän nuoria.

Etuja ajetaan, mutta lopputulos ei tyydytä ketään."

Eteenpäin katsominen ja oman tulevaisuuden huomiointi jäävät lyhytnäköisten etujen jalkoihin.

Jokaisella eturyhmällä on järjestö ja lobbarit. Siitä huolimatta arvo- ja asennetutkimuksien tuloksissa paistaa kansalaisten turhautuneisuus nykyiseen järjestelmään. Etuja ajetaan, mutta lopputulos ei tyydytä ketään.

Kiky-kiiman varjoon jäi edunvalvonnan jättihankkeen kaatuminen. Ay-liitot eivät kyenneet sopimaan uuden puoluepoliittisesti riippumattoman palkansaajaliiton perustamisesta.

Yhteisrintama repesi, koska ay-johtajat eivät luovu puoluepolitiikasta, jolla voi sekaantua mihin tahansa.

A-P. Pietilä

Kommentit (20)

Kommentit

Niin tai näin niin Ay liike

Niin tai näin niin Ay liike määrä silti kaikesta ja heti kun nousua pukkaa niin palkankorotukset taas moninkertaiset . Ay liike estää rehellisen kilpailun kun palkat ei jousta ja edut säilyy.

..eli jos palkanssaja saa nyt

..eli jos palkanssaja saa nyt esim. 15 €/t , niin heti kun nousua pukkaa niin palkka on 45€/t ?

Olisikohan ongelman ydin

Olisikohan ongelman ydin siinä, että kaikki ajavat itsekkäästi vain omia ja kannattajiensa etuja. Ammattiyhdistykset vain oman jäsenkuntansa, EK suuryritysten, puolueet kannattajiensa ja yksittäiset ihmiset, kuten esimerkiksi poliitikot omaa etuaan, vain joitain esimerkkejä mainitakseni. Pitkäjännitteisyys on unohtunut monelta. Lopputuloksena on se, että laskusuhdanteen tai nollakasvun aikana itselle saatu hyvä on joltain toiselta pois. Se, joka huutaa kovimmin tai jonka äänellä on suurin painoarvo, vie potin. Otetaan esimerkki. AKT on pienen avainryhmän etuja nostaakseen seisauttanut koko maan. Siinä kärsivät kaikki kansalaiset. EK ajaessaan omia etujaan on unohtanut usein pienyrittäjät. Vasta nyt on kiinnitetty enemmän huomiota siihen, että siten on ehkä menetetty useita työpaikkoja. Vihervasemmisto tukee maahanmuuttoa ja lisätukia vähempiosaisille. Kaunis ajatus, mutta senkin joutuu joku maksamaan. Useimmat heidän kannattajistaan kuulunevat saajapuolelle ja maksajat ovat muissa puolueissa. Puhuvat tasa-arvosta, mutta onko näin, jos jonkun - vaikka eläkeläisen - lisäveroprosentti tämän johdosta saattaa ylittää jo nyt 60%. Missä menee heillä oikeudenmukaisuuden raja? Kuten blogistikin aiemmassa blogissaan kirjoitti, naapurimaassamme Ruotsissa oli taannoin päästy ylittämään jo 100% raja marginaaliverotuksessa ennenkuin sitä lähdettiin korjaamaan. Kansanedustajaehdokkaat myötäilevät äänestäjien toiveita vaalien alla, jotta saisivat paikan eduskunnassa, missä he toteuttavat sitten mielensä mukaista politiikkaa. Ne, joilla ei ole edustajia päättävissä pöydissä unohdetaan usein ja valitettavasti päätökset toteutuvat usein heidän tappiokseen, vaikka koko kansakunnan etu vaatisi muuta. Toivoisin politiikan muuttuvan niin, että kansakunnan etu asetettaisiin etusijalle ja edut sekä haitat jaettaisiin tasapuolisesti kaikille eikä vain tietyille ryhmille. Silloin kaikki tuntisimme istuvamme samassa veneessä, eikä kuten nyt, jolloin osa kokee olevansa jo yhteisestä veneestä pudonnut.

En usko, että homma toimisi

En usko, että homma toimisi sitenkään, että kaikki ajaisi kaikkien etuja. Sehän ei olisi enää vapaata markkinataloutta vaan Neuvostoliittoa. Ja vaikka kuinka yritetään ajaa kaikkien etua, niin silti homma menisi jonkun mielestä pieleen. Tietääkseni puolueet pyrkivät ajamaan kansakunnan etua. Ainakin kovasti niin itse esittävät. Kansa tai vastustavat puolueet tietysti ovat usein eri mieltä!

Etuja on nyt ajettu vuodesta

Etuja on nyt ajettu vuodesta 1990 lähtien 120 miljardilla eurolla ja lopputuloksena menetetty viimeinenkin valtion AAA-luottoluokitus. Hallituksen kevään valmistuneiden lahjan maksamisessa riittää nuorille töitä eläkeikään asti.

Siis mikä tämä juttu

Siis mikä tämä juttu eläkeläisten erilaisesta verokohtelusta oikein on? Vero.fi -sivujen laskurin 3000 €/kk ansaitsevan kirkkoon kuulumattoman espoolaisen veroprosentti on 19,5% ja siihen päälle eläkemaksut ja työttömyysvakuutukset 6,85% eli yhteensä 25,35%. Kolmen tonnin eläkkeestä veroa mennee 26%. Vaikea oikein nähdä mitään suurta vääryyttä tässä. Se, että työntekijän eläkemaksut kerätään erillisenä maksuna eikä suoraan veroissa ei muuta sitä tosiasiaa, että kyseessä on de facto veroluonteinen maksu. Nyt ahneiden suurten ikäluokkien pitäisi jälkipolvia suurempien eläkkeiden lisäksi päästä nautimaan tässä esimerkkitapauksessa 19,5 veroprosentista, vai?

Jos vielä laskee, että eläkke

Jos vielä laskee, että eläkke olisi 60% (loppullisesta) palkkatasosta eli 3000 €/kk palkalla eläke olisi 1800 €/kk, niin veroprosentti laskisi eläkkeelle jäädessä 19,5% -> 18%. Eikös sen pitäisi olla riittävän reilua? Tietysti jos tiliotetta katsoo, niin em. palkasta tilille tupsahtaa vain 74,65%, kun eläkkeestä ropsahtaa 82%. Vielä reilumpaa! Tosin tuo esimerkissä käytetty 60% eläketaso on vain ahneiden suurten ikäluokkien nauttimaa luksusta. Me nuoremmat saamme olla todella tyytyväisiä, jos pääsemme edes jonnekin 40% tasoon. No, nykyisten "meille heti kaikki rahat" -eläkeläisten mielestä tämäkin on vain ylivertaisen reilua.

Ihanko totta. Yli miljoona

Ihanko totta. Yli miljoona eläkeläistä saa aikuisen oikeasti alle 1300€/kk bruttoeläkettä. Ajaako joku heidän etuaan? Ei Sak tai kukaan muukaan. Ei heitä kiinnosta eläkeläiset.

No, kyllä ne veroprosentit ja

No, kyllä ne veroprosentit ja nettotulot voi laskea 1300 €/kk tai ihan mille tahansa muille tulotasoille. 1300 €/kk palkasta jää (aiemmilla oletuksilla) käteen 1158,95 € (kokonaisverot ja maksut 4% + 6,85% = 10,85%). 1300 €/kk eläkkeestä jää käteen 1157 € (verot 11%). Jos reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat ihan tosiaan kiinni 1,95 €/kk summasta, niin ehkä eläkeläisille voitaisiin antaa 0,15%-yksikön veronalennus. Tämä tuskin valtiontaloutta kaataisi.

Saksan Metalliliitto

Saksan Metalliliitto neuvotteli 4.8 %:n palkankorotuksen. Jos kilpailukykysopimuksen vaikutus on 5 %, niin Suomen Metalliliiton palkat ovat laskeneet yhteensä 9.8 % suhteessa Saksan Metalliliittoon, mikä vastaa vuodesta 1999 keskeisiä kauppakumppanimaita keskimäärin 10 % enemmän noussutta työkustannusten tasoa. Muiden alojen ja maiden osalta työkustannusten taso on edelleen 5 % enemmän.

Hyvä Ksee, palkansaaja maksaa

Hyvä Ksee, palkansaaja maksaa toki nuo työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, mutta ne eivät ole veroja, kuten mainitsemasi vero.fi-laskurissa todetaan. Ne maksuthan menevät palkansaajan vakuutusmaksuihin, joilla turvataan hänen toimeentulonsa työttömyyden ja eläkkeelläolon aikana. Jos asetat laskurissa palkansaajan iäksi vähintään 68 vuotta, huomaat, että sen ikäiseltä palkansaajalta ei peritä enää työeläkevakuutusmaksua, mutta samanikäinen eläkeläinen maksaa sen suuruista lisäveroa palkansaajaan verrattuna. Sama koskee myös työttömyysvakuutusmaksua, mutta sen maksaminen loppuu palkansaajalta jo aiemmin. Eli ainakin 68-vuotta täyttäneitä eläkeläisiä verotetaan reilusti samanikäisiä palkansaajia ankarammin - ja heitähän on valtaosa eläkeläisistä. Mitä tulee sitten nuorempiin eläkeläisiin, niin he eivät saa mitään lisäveronsa vastineeksi - palkansaajat saavat työttömyysturvan ja eläketurvan. Periaatteessa lisävero voisi kartuttaa myös eläkeläisen eläketurvaa, mutta näin ei ole. Lopuksi vielä tiedoksesi, että eläkkeiden muita ansiotuloja ankarampi verotus koskee lakisääteisten eläkkeiden lisäksi myös ensimmäisiä vapaaehtoisesti hankittuja lisäeläkkeitä, vaikka niillä ei pitäisi olla mitään tekemistä esimerkiksi työttömyysturvan kanssa. Ne vain liitettiin mukaan saman verotuksen alle siinä yhteydessä, kun eläketulon lisäverosta päätettiin. Ja niin niistäkin maksetaan eläketulon lisäveroa. Mutta näitä myöhemmin myyntiin tulleiden vapaaehtoisten eläkevakuutusten perusteella maksettavia eläkkeitä verotetaankin pääomatulona, vaikka nekin ovat eläkkeitä!

Vero.fi voi ilmoittaa ihan

Vero.fi voi ilmoittaa ihan mitä haluaa eläkemaksujen ja vastaavien luonteesta. Määritelmällisesti kuitenkin kaikki lainsäädännölliset vastikkeettomat maksut valtiolle ja julkisyhteisöille ovat veroja. Esim. Wikipedia: "Vero-oikeudellisesti verolla tarkoitetaan yksityisen (verovelvollisen) julkiselle vallalle (veronsaajalle) maksamaa julkisyhteisön yksipuolisesti määräämää, pakollista ja lakimääräistä rahasuoritusta, johon julkisen vallan eli veronsaajan puolelta ei liity välitöntä vastasuoritusta. Vero on siis eräänlaista vastikkeetonta pakkoperintää, josta päättää nykyisin yleensä demokratia. Veronsaaja ei suorita maksajalle siitä välitöntä vastiketta, vaan veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa. Verot eroavat veronluonteisista maksuista siinä, että veronluonteinen maksu on korvausta jonkin edun käyttämisestä. Veron ja maksun välinen raja ei aina kuitenkaan ole selvä. Julkisyhteisöt tarjoavat verovarojen avulla erilaisia merkittäviä palveluita, mutta ne eivät ole suorassa yhteydessä veronmaksuun/maksajaan. Verojen ei siis suoraan voida katsoa olevan korvausta saaduista yhteiskunnan palveluista." Toki julkeansektorin toimijoiden kannattaa pyrikiä naamioimaan verot erilaisiksi käyttö- ja vakuutuusmaksuiksi, jotta todellista verorasitusta saataisiin naamioitua. Hämmästyttävää kyllä suunnitelma näyttää toimivan ihan hyvin - kuten tämä eläkeläisten veroparku taas kerran osoittaa...

Hyvä Ksee, lukaisepa vielä

Hyvä Ksee, lukaisepa vielä kommenttini se kohta, missä kerron 68 vuotta täyttäneen palkansaajan ja eläkeläisen maksamista työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista sekä verotuksesta. Eikö ainakin tämä puhu selvää kieltään? Mitä tulee nuorempien vastaaviin maksuihin, niistä voidaan olla montaa mieltä. Kohtahan niistä kuitenkin lausuu mielipiteensä myös EU:n tuomioistuin KHO:n pyynnöstä.

Jos joku 68 vuotta täyttänyt

Jos joku 68 vuotta täyttänyt jatkaa työelämässä, niin hän kyllä ansaitsisi palkkansa lisäksi suuren mitallin, kunniakansalaisen arvon ja ilmaisen pysäköinnin loppuiäkseen. Sen verran moinen poikkeusyksilö nimittäin säästää eläkevaroja verrattuna joihinkin 55-vuotiaana eläkeputkeen luikerrelleihiin ikätovereihinsa. Kerropa muuten kuinka paljon ko. työnsankarille kertyy eläkettä sen päivän jälkeen, kun 68 tuli täyteen... (vinkki - olisikohan vaikka 0 €)

Hei Ksee, saattaapa ollakin,

Hei Ksee, saattaapa ollakin, mutta sehän on sama kuin samanikäisellä eläkeläiselläkin! Sen sijaan vero samasta tulosta on eläkeläisellä huomattavasti korkeampi. Se ei siitä miksikään muutu, ellei verotusta muuteta. Olen samaa mieltä, että tätä epäkohtaa on vaikea uskoa todeksi, koska olemme tottuneet tasapuolisuuteen maamme kansalaisten kohtelussa. Mutta jotenkin lainsäätäjiltä on jäänyt tällainen kansalaisten ikään liittyvä verotuksellinen epäkohta huomioimatta - tai sitten on vain tarkoituksella haluttu edistää epätasa-arvoa kansalaisten välillä. Itse haluan uskoa mieluiten ensimmäiseen vaihtoehtoon. Vaikka silti onhan niitä eläkeläisiä kuritettu myös taitetulla indeksillä, joka on pudottanut eläkkeiden kasvun puoleen palkkojen noususta viimeisten parin kymmenen vuoden aikana. Jos haluat kuulla vielä lisää eläkeläisten kohtelusta, voit seurata uutisia heidän saamastaan hoivan tasosta. Minä olen huolestunut eläkeläisten lisäksi myös maan nuorisosta, jotka nähtyään, miten heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan on kohdeltu, eivät haluakaan eläköityä maassamme vaan muuttavat maihin, joissa eläkeläisiä kohdellaan paremmin. Parhaiten koulutetut erikoisosaajat saavat helposti työpaikan myös muualta ja silloin heidän verotuksensa siirtyy myös pois Suomesta. Tilalle voidaan saada toki pakolaisia, mutta heiltä saatavat verotulot hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen ovat yleensä vaatimattomampia. Muuttoliike on jo lisääntynyt.

Edelleenkin - mikä ihmeen

Edelleenkin - mikä ihmeen epäkohta? Kyllähän ainakin tähän asti on puhuttu siitä, verotuksen pitäisi kannustaa työntekoon - miksi ei siis tässäkin tapauksessa? Toisekseen nykyisten eläkeläistenkin pitäisi olla ihan tyytyväisiä siitä, että vielä muutamat harvat heidän ikätoverinsa tekevät tuottavaa työtä. Toistaalta tällaiset työnsankarit vähentävät eläkejärjestelmän kestävyyteen kohdistuvia uhkia siirtämällä - ja samalla myös käytännössä lyhentämällä - eläkeen nauttimistaan. Toisaalta he myös tekevät tuottavaa työtä ja heidän veroeuronsa ovat siten todellista tuloa hyvinvointijärjestelmän ylläpitoon - tosin kuin tulonsiirtojen varassa elävät eläkeläiset.

Hyvä Ksee, nythän alamme

Hyvä Ksee, nythän alamme puhua jo samaa kieltä. Olen samaa mieltä kanssasi, että verotuksen tulisi myös kannustaa työntekoon, mutta kuinka pitkään? Itse olen jo 68 vuotta täyttänyt ja nautin myös palkkatuloja, joista maksan huomattavasti vähemmän veroja kuin eläkeläiset samansuuruisesta eläkkeestä. Nyt vain ihmettelen kuinka pitkään minun pitäisi jatkaa työntekoa, jotta en menettäisi minulle suotua veroetua. Mitä mieltä Sinä olet? Jos kyseinen veroetu säilyy vaikka sadan vuoden ikään saakka, tuntuu se väärältä muita palkansaajia kohtaan, jotka kuitenkin joutuvat maksamaan niitä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja alle 68 vuoden ikään asti. Eikö silloin olisi perusteltua, että tuota maksuvelvoitetta jatkettaisiin vaikka hautaan asti kaikilla palkansaajilla? Toisaalta voitaisiin myös keskustella siitä, että onko tarpeellista, että kansalaiset jatkaisivat työntekoa, niin pitkään kuin terveys sallii, vai olisiko kohtuullista laskea heidät jossain vaiheessa myös nauttimaan ansaitsemistaan eläke-euroista, ilman eläketulon lisäverorangaistusta? Entä miten työyhteisö suhtautuisi ikääntyneeseen työntekijään, joka painaa töissä, vaikka työkyky on jo heikentynyt, nauttien täyttä palkkaa ikälisineen. Yleensä tällaisen työnsankarin toivotaan vapauttavan paikkansa jo nuoremmille. Olisiko syytä muuttaa palkkausta enemmän vastaamaan tehtyä työsuoritusta? Eli jos työsuorite on laskenut keskiarvosta vaikka 30%, niin palkkakin laskisi? Tällöin työyhteisöä ei häiritsisi se, että seniori painaa töissä omaan tahtiinsa, kun hänen palkkansakin olisi sopeutettu siihen. Näin voitaisiin helposti toteuttaa hallituksemme toivetta työurien pidentämisestä. Ja työnantajalta säästyisi myös euroja uusien nuorempien työntekijöiden palkkaamiseksi ikääntyneiden avuksi.

Eikö laillisesti eli

Eikö laillisesti eli kansanvaltaisesti valitun eduskunnan ja hallituksen pitäisi tehdä lait ja asetukset eikä nöyrtyä työmarkkinajärjestöille?sipilän hallitus on liian löysäkätinen.

Ei tarvitse nöyrtyä

Ei tarvitse nöyrtyä hallituksen eikä se nöyrry . Sen sijaan työmarkkinajärjestöt ovat valmiit nöyrryttämään työläisen ja hänen elintasonsa pudotetaan " nyt kaikki leipäjonoon" linjalle . Lisätyöllistäminen, uudet työpaikat sekä verohelpotukset ovat vain katteettomia lupauksia toistaiseksi . Ehkä hieman ennen seuraavia eduskuntavaaleja saa työväki jo puoliksi kalutun mädän porkkanan. Osaavat sitten taas äänestää meidän "siivoojat ja ahkerat työläiset" nuo keskiluokkaan itsensä nyt Orpon ohjeen mukaan laskevat parasta porvaria ja keskustan maajussille lisää ilmaisia lomittajia . Mutta onnea vaan teille maanjussit ja yrittäjät teidän ei tarvitse nöyrtyä yhtään , etunne säilyy ja monessa kohdin kasvaa .

Soili Nurminen

Kiky, miky, poku, soku, doku,

Kiky, miky, poku, soku, doku, seku, Antti Rinne (=anri), YHTEISRINTAMA. Voi jukupätkä sentään näitä lyhenteitä, mitä seuraavaksi? Kansa on nyt saanut leipää ja sirkushuveja, ai joo leipä kyllä unohtui, mutta KIKY-sirkus jatkui vuoden. Uhkailua, lahjontaa ja kiristystä harrastettiin puolin ja toisin, sekä hallituksessa että ammattiliitoissa. Tätä jännitysnäytelmää saattoi kansa katsoa vain suu auki. Oliko kaiken tarkoituksena vaan hämätä kansalaisia olemaan huomaamatta, että köyhästä taskusta siirrettiin rahaa rikkaan taskuun?

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet