Puheenaihe

Tutkija: Yhä paremmin koulutetut tekevät yhä vähemmän vaativia töitä

NÄKÖKULMA Kaikissa länsimaissa on Jani Erolan mukaan käynnissä koulutusjärjestelmän muuttuminen osaamista ja taitoja takaavasta suhteellista hyötyä tuottavaksi asiaksi.

Tulevaisuudessa yhä suuremmalla osalla suomalaisia on alempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulun puolella on jo nyt aloja, joilta työllistytään erittäin hyvin. Se yhdessä korkeiden palkkojen kanssa saattaa olla akateemiselle työttömälle katkera paikka, Turun yliopiston sosiologian professori, tutkija Jani Erola tietää.

Johanna Erjonsalo

Turun yliopiston sosiologian professori, tutkija Jani Erolan mukaan Suomessa on korkeasti koulutettuja ihmisiä enemmän kuin koskaan.

– Korkea koulutus ei ole enää mikään ihme, siinä ei sinänsä ole enää mitään erikoista. Työmarkkinoilla alkaa olla yhä enemmän tämän suhteen samankaltaisia ihmisiä työnhaussa.

Siihen nähden ylemmän korkeakoulututkinnon omaavien työttömyysaste, kolme prosenttia työvoimasta, ei ole kovin suuri. Esimerkiksi Ruotsissa akateemisten työttömyysaste on suurempi, tutkija muistuttaa.

Syitä akateemiseen työttömyyteen ei kannata Erolan mukaan hakea koulutuksesta tai työtä vailla olevista ihmisistä itsestään.

– Vika on nyt siinä, että työtä ei ole. Työttömiä tohtoreita on enemmän kuin aikaisemmin, vaikka tosin myös tohtoreita ylipäätään on enemmän kuin aikaisemmin.

Ei pidä unohtaa koulutuksen emansipatorista funktiota. Mitä enemmän ihminen tietää, sitä vapaampi hän on.”

Kaikkein merkittävin kysymys koulutus- ja työllistymiskeskustelussa liittyy Erolan mukaan koulutusinflaatioon.

– Se voi kuulostaa kauhealta, mutta sitä on tapahtunut aina, hän muistuttaa.

– Koulutusinflaatio tarkoittaa koulutuksen arvon vähenemistä. Konkreettisesti se näkyy esimerkiksi siinä, että hyväkään koulutus ei enää takaa työpaikkaa, saati korkeaa palkkaa.

– Koska emme kuitenkaan halua lapsillemme huonompaa koulutusta kuin mitä itsellämme on, ei ongelma ole ratkaistavissa vähentämällä sitä. Emme halua lähteä rajoittamaan tulevien sukupolvien mahdollisuuksia oppia.

Koulutusinflaatiosta on kyse myös, kun väestön koulutustausta nousee nopeammin kuin sisällölliset muutokset tapahtuvat työelämässä.

Tulevaisuudessa yhä paremmin koulutetut ihmiset tekevät yhä vähemmän vaativia töitä.

– Kun korkeasti koulutetut tekevät simppeleitä töitä, alkavat he itse muuttaa työn sisältöä. Näin tapahtuu kehitystä ja maailma muuttuu. Tämä on luonteeltaan hidasta, ei purkauksellista muutosta.

Kun työssä ei enää tarvita kaikkea sitä, mitä on opiskeltu, on Erolan mukaan tärkeä muistaa, että koulutuksella on muutakin kuin työllistävää arvoa.

– Ei pidä unohtaa koulutuksen emansipatorista funktiota. Mitä enemmän ihminen tietää, sitä vapaampi hän on.

Teetkö koulutustasi vastaavaa työtä?

Kyllä
51% (166 ääntä)
En
49% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 323

46 841 korkeasti koulutettua työtöntä

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työttömyystilaston mukaan korkeasti koulutettuja työttömiä oli tammikuun lopussa 46 841.

Heistä 25 349 oli suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon, 19 945 oli ylempi korkeakoulututkinto ja 1 547 oli käynyt tutkijakoulutuksen.

Kaikkiaan työttömiä oli tammikuussa 324 934 henkeä (poislukien lomautetut).

Suurimmalla osalla työttömistä oli suoritettuna keskiasteen tutkinto – heitä oli työtä vaille 152 700.

Akateemisista työttömistä suurin ryhmä olivat tammikuussa Akavan tilastojen mukaan insinöörit: heitä oli työnhakijoissa 7 061.

Kakkosena tulivat tradenomit (4 365 työtöntä työnhakijaa) ja kolmosena filosofian maisterit (3 010).

Vähiten akavalaisista oli työttömänä hammaslääkäreitä (25), farmaseutteja (123) ja lääkäreitä (129).

Vastavalmistuneita, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli tammikuun lopussa työttömänä 1 630, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 3 215.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, 25.2.2015, Akavan työllisyyskatsaus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

”Yhä useampi korkeasti koulutettu pettyy työtehtäviinsä”19.11.2012 09.28
Tutkija: Downshiftaaminen voi olla myös epäeettistä4.11.2014 22.00
Onko oravanpyörästä hyppääminen uhka kansantaloudelle?2.7.2014 22.00
Tutkija: Ikääntyvien yksinäisyyden riskit syntyvät jo työelämässä8.10.2013 14.56
Saku Tuominen: Yhä useampi kokous on liian pitkä tai lyhyt28.1.2013 11.04
V-käyrä koholla? Varo, se näkyy eliniässä15.4.2013 06.10
Tutkija: Köyhä pelkää väkivaltaa enemmän kuin rikas22.9.2014 22.40

Kommentit (10)

Kommentit

Onko tuo mikään ihme kun

Onko tuo mikään ihme kun joskus vuonna 2000 poliitikot saivat ahaa-elämyksen että puolesta suomalaisista pitää tulla IT-insinörttejä tai muuten vain akateemisia. Jo silloin ihmeteltiin kuka ne varsinaiset työ tekee. Nyt on iso aukko ammattikoulun (tai mitä ihmeen instituutti se nykyään on) ja AMK-tason välillä. Säästö-ammattikoulun käyneet eivät esim. osaa korjata tietokoneita ja AMK-inssit eivät taas vaivaudu... Kun ei ole töitä niin yliopistoporukka roikkuu siellä mahdollisimman pitkään ja työstää heppoisia väitöskirjoja. Kaikki menee läpi koska yliopisto saa valtiolta aina 20000 € väikkäristä. Määrä ratkaisee eikä laatu. Pitäisiköhän tilata Jerseyn postimyyntiyliopistolta PhD titteli itsellenkin, näyttäisi hyvältä CV:ssä...

Sillloin ajateltiin että

Sillloin ajateltiin että tarvitaan varsinaisiin töihin miljoona moniosaajaa.

Kuka helvetti haluaa oikeasti

Kuka helvetti haluaa oikeasti tehdä töitä?

Kortistoon ei kannata

Kortistoon ei kannata valmistua. Työvoimatoimistossa olevan työnsaanti mahdollisuudet putoavat 1/3. Tunnettu tosiasia on, että koulutiedosta päivittäisessä työssä tarvitaan noin 20% hankitusta tietomäärästä. Kouluttautumisen kautta saatu "80% ylimääräinen tieto" antaa lisämahdollisuuksia ottaa vastaan työnkuvan muutokset ja sitä kautta etenemiseen työuralla. Nykyisin eläkkeelle harvemmin jäädään työuran huipulta. Eläkevirkoja ei ole, on oltava valmis vaihtamaan mukavuusaluetta 5 ... 10 vuoden välein. Tämä edellyttää jatkuvaa totuttujen tapojen nollaamista ja jatkuvaa kouluttautumista.

Ei mikään uusi tai edes

Ei mikään uusi tai edes korkeakoulutusta vaativa huomio. Hyvät työpaikat viedään vähemmän ja alemmin koulutettujen nenän edestä, ja akateemiset ja yliopiston penkkejä kuluttaneet ovat juuri ne ihmiset joille nämä vähemmän vastuuta ja päänvaivaa vaativat paikat tuntuvat kelpaavan,. Samanaikaisesti heidän koulutustasoaan vaativia paikkoja on vapaina, mutta sepä ei näille tulevaisuuden toivoille ja järjenjättiläisille kelpaa. Tämän olen huomannut jo yli 10 vuotta sitten. Ei ole uusi asia. Tiskin alta vievät näitä paikkoja kun ovat synnyttäneet lapsensa ja esim.eron jälkeen paluuta työelämään suunnitellaan. Näille smart ass-tyypeille kuuluisi tarjota vain haastavia tehtäviä. Muutoin torpataan osalta ihmisiä heille sopivat paikat ja evätään onnistumisen ja etenemisen mahdollisuus elämässä.

Toisinaan käy myös niin, että

Toisinaan käy myös niin, että mitä pitempään roikkuu yliopistossa (esim. hankkien useita tutkintoja) ja mitä vanhempana siirtyy työelämään, sitä vähemmän on siellä sitten käyttöä. Nopea valmistuminen ja siirtyminen työelämän käytettäväksi, lienee sekin jo kertoman aika lailla henkilöstä ja tämän ominaisuusista.

Ei kukaan suomalainen työtä

Ei kukaan suomalainen työtä halua, mutta kaikki haluavat vakituisen työpaikan, jossa saa toteuttaa itseään, palkka on hyvä ja edut erinomaiset ja tietysti 5 vuoden irtisanomissuoja. Ei muuta puutu kuin maksajat tästä lystistä.

Mutta työnantaajat haluavat,

Mutta työnantaajat haluavat, että teet duunia ilmaiseksi tai korkeintaan 9€ päivä korvausta vastaan, olet aina valmis ylitöihin, ilman korvausta tietenkin, olet jousta lomien suhteen, eli et pidä koskaan lomia, olet valmis tuleman töihin silloin milloin työnantaajalle sopii, ilman säännöllisiä työaikoja, vaikka kahdeksi tunniksi, joka toinen päivä, etkä ikinä sairastelisi, ja tekisit 3 vakituisen ihmisen työt harjoittelijan palkalla...

Ammati-ihmisistä on pula.

Ammati-ihmisistä on pula. Heidän palkkansakin on korkeampi kuin yliopisto-oppineilla. Jotka eivät osaa mitään käytännön töitä. Liikaa koulutettu. Onnettominta on se, jotta "ennen vanhaan" täysin rutiiniduunin teki muutaman vuoden kansakoulua käynyt. Nyt pitää olla insinööri! Nappia painamassa. Prosessiteollisuudet työt voi hoitaa lähes kouluttamaton henkilö. Automaatio. Aiemmin piti edes proseessi ymmärtää. Nyt : aamulla painetaan ajo start ja illalla ajo stop.

Haluaisinpa nähdä työpaikan,

Haluaisinpa nähdä työpaikan, missä työtehtävät rajoittuvat aamulla start nappulan painamisen ja illalla stop. Palkka on varmasti myös vähintään 3000€/kk, sillä ministerikään ei tiedä ketään joka suomessa alle 3000€/kk tienaisi. Mutta jännää kyllä, miten esim peruskoulun kesken jättänyt saanut tehdä vaikka 12 lasta ja kasvattaa niitä, mutta lastentarhatädiksi ei nykyään kelpaa ilman korkeakoulututkintoa. Kirjastoonkaan, laittamaan kirjat hyllyille, ei pääse ilman korkeakoulututkintoa. Oletetaan varmasti, että jos et ole yliopistoa käynyt, niin olet täys idiootti, etkä kelpaa mihinkään.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat